Antton on Julesin toinen nimi ; melkein kuin Antti-eno.
Bébé eli vauva on perheen lellikki ; siitä syystä Juleskin tykkää välillä heittäytyä vauvaksi ; imee peukkua, kiipeää turvakaukaloon ja kinuaa syliin.
Coucou Tom ; Jules hokee koko ajan kukkuu Tom ja pomppaa milloin minkäkin takaa kuin vieteriukko, ja Tom kihertää naurusta.
Doing eli vieterilelu joka roikkuu katosta. Kummallakin on omansa ; Julesilla hoitopöydän päällä lehmä ja Tomilla kylppärissä leppäkerttu. Näimme kapistuksen ensi kerran Päivin luona, ja pitkän metsästyksen jälkeen löysimme meille samat La Rochellesta.
Emil on äidin kummipoika ja isoveljen (ex-?)heilan pikkuveli ; sillä on kaksoisveli Oskar ja niitten kanssa on mageeta telmiä !
Fiuuuuuuuu... Tom nousee seisomaan kaikkia vastaantulevia esteitä vasten ja liukastelee lattialla kun tossut jää kyydistä pois, jalat venyvät ihan huomaamatta täysspagaattiinkin.
Goe goe goe ; Jules osaa matkia hienosti pikkuveljen puhumisia. Talossa kun on tapana, että jokaisella on oma kielensä...
Hanna on Antin tyttökaveri, joka toi Julesille Milanon matkalta pikkuruisen Nalle Puhin, ja nyt se on kunniapaikalla joulukuusessa. Tom ihastelee sitä niska kenossa aina kun saa hivutettua itsensä kuuselle asti. (Öhöm, kuusi on kyllä jo pilkottu takkapuiksi mutta säästetään tämä juttu ensi joulua silmällä pitäen.)
Isoveli Jules on hurjan taitava ; se osaa syödä itse, pottailee, ajaa pyörällä joulukuusen ja baarin ympäri yli 30km tuntivauhdilla, rakentaa legoista autoja ja lentokoneita. Vaikuttavaa.
Jean on isin nimi ; jostain kumman syystä sen nimi ei olekkaan Isi ; mikä logiikka tässä muka pelaa ?!
Kirahvi Sophie on Tomin rakkaimpia puruleluja. Perinteinen ranskalainen vuosikymmeniä suosiossa ollut vimpain, josta saa lähtemään hauskoja vinkauksia.
Liukumäki tai oikeastaan Julesin autotallin ramppi on hieno juttu ; sitä myöten saa hinauduttua seisomaan kätevästi. Vimmattu parketti vaan luistaa, kun tossut taas jäi jonnekin.
Mirlande on poikien haitilainen hoitotäti, joka laulaa ja rallattaa päivät pitkät. Pakollisiin kuvioihin kuuluu ulkoilu ja isoveljen liukumäkihurjastelut.
Nunu eli hoitotäti (nounou ranskaksi) ; ks edellä.
Onkiminen : Jules yrittää neuvoa pikkuveljelle miten haarukalla ongitaan mielikuvituskaloja ruokapöydän raoista. Nerokasta pitää tiikkistä puutarhapöytää sisällä - korjasimme asian Unikko-vahaliinalla, koska pöydän alla alkoi olla muutakin kuin mielikuvitusjuttuja !
Pia taas on äidin nimi. Vähemmästäkin menee sekaisin...
Q on aivan tarpeeton kirjain suomeksi, mutta ranskikset viljelevät sitä ahkerasti ; kaikki kysymyslauseet mm alkaa sillä. Ehkä Tom hokeekin quoi quoi quoi (mitä mitä mitä), eikä goe goe goe ?!
Riemastunut ilme on Tomin tavaramerkki ; kaikki on hauskaa, ihmeellistä, jännää... olisipa kiva olla taas lapsi ja haltioissaan kaikesta uudesta, ts. kaikesta - kun kaikki ON uutta.
Saku on Tomin toinen etunimi. Ranskalaiset luulevat aina että kyseessä on japanilainen nimi. Mokomaki porukka.
Tom, perheen kuopus - josta meinasi tulla Romeo, ja yhdessä vaiheessa Arsène (kuten herrasmiesvaras Arsène Lupin).
Uutuus - joka päivä jotain jännää uutta ! Ihanaa.
Vanhat jutut ovat tuttuja ja turvallisia, onneksi päivässä on rutiiniakin : ruoka-ajat, päiväunet, ulkoilu, kylpy...
Wiuuuh - molemmat pojat huristelevat Julesin pyörällä ympäri olohuonetta. Isoveli osaa ajaa tosi varovasti kun Tom on kyydissä, ja veljekset kirkuvat riemusta (ja vanhemmat kauhusta).
Xxx - enemmän suukkoja tänne !!!
Yää ! Pikkuveli yhtyy kuoroon solidaarisuudesta kun Juleskaan ei halua mennä nukkumaan.
Zzzzzzzz - Tom on kova nukkumaan, kun vain malttaa olla hyppimättä seisaaltaan nukkupussissa. Pinnasängyn laitoja myöten saa kätevästi hinauduttua ylös.
Å - teknisistä syistä boikotoimme ruotsalaisia aakkosia.
Ägägää...
Ööh - Julesin aakkosissa Ö oli jo öhöm.
