« janvier 2005 | Accueil | mars 2005 »

Maalari maalasi taloa...

Jean raportoi maalarien aloittaneen työt, edessä kuulemma aika hurja urakka meidän huoneessa vesivahinkojen korjaamisessa. 3cm paksun laastikerroksen alta paljastui tiiliseinä, ja mietin oitis voisiko sen kenties säilyttää, mutta lämpöeristys heittäisi häränpyllyä eli Jean sai minut luopumaan ideasta - oli tosin itsekin hieman leikitellyt ajatuksella...

Tomilla oli hirmuinen hepuli tänään, ressu huusi kurkku suorana koko 30min matkan Lahdesta meille. Mulla oli hermot riekaleina ratissa, mutta ei se rauhoittunut vaikka paijasin ja otin syliin jne, joten pakko vaan kiireellä kotiin. Ostokset olivat sen mukaisia eli jäivät melkein nolliin. (Viidessä minuutissa ostettuja ale-nilkkuritennareita ei lasketa, eihän ?!)

Haen Jeanin huomenna lentokentältä, Jules alkoikin jo olla kärsimätön ja halusi puhua puhelimessa piiiiiiiiiitkääääääään...


Vihdoin perillä

mahatautisetHurja matka, molemmilla oli oksennustauti ja lentomatka sujui varsinkin Julesin osalta pää pakastepussissa... byööööök. Farmikirja jäi käyttämättä, eikä aika tullut pitkäksi !

Finnairin lentoemut oli ihania ja auttoivat kovasti, ja niiltä sai loputtomasti kokista huono-oloiselle äidille, Lego-härvilöitä yli 5v jotka kiinnostavat ÄLYTTÖMÄSTI alle 3v uhmiksia, vessavahteja kersoille äidin häipätessä, viittomakielen- ja pantomiimitaitoja (saimme kiinalaisen sedän vaihtamaan paikkaa = Tomille istuimen koneen noustua), kokista ja vielä kerran kokista.

Kentällä Roissyssä olivat töykeitä enkä saanut etuilla lähtöselvityksessä vaikka Jules oli niin naatti että nukkui matkalaukkujen päällä. *valituskirje vireillä...*

Eilinen päivä meni toipumiseen, pojat lähinnä nukkuivat ja joivat vettä ja mehua - ja minä lepuutin hermojani.

Tänään päästiin vähän jo uloskin : toppapukuihin sonnustautuminen kesti melkein yhtä kauan kuin itse reissu, mutta Jules oli haltioissaan lumesta ja kiskottiin poikia ympäri pihaa pulkassa (Antti ; pulkkailukuvat kävisi tähän kuin nenä naamaan...)

Ilma oli ihanteellinen, aurinko paistoi ja oli jotain -5°C, tuntui kivan virkistävältä, muttei edes paleltu.

Iltapäivällä oli vierailuakin, Heli 14 ja 12v poikineen - Jules varsinkin oli hyvin vaikuttunut isoista kavereista. Mietti varmaan että tuommoisiako Tomista ja minusta tulee... ?!

Mutta kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, velmuveljekset ovat taas omassa elementissään, mahatautipöpöt nujerrettuaan.


Hiihtoloma edessä !

Kauan odotettu hiihtoloma Suomessa alkaa huomenna.

Tänä iltana ohjelmassa on siis pakkausta, mutta myös olohuoneen ja yläkerran raivaamista. Loman aikana meille tulee maalarit remppaamaan olohuonetta, joka jäi laajennuksen aikana maalaamatta, meidän huoneen vesivahinkoja korjaamaan ja samalla yläkerta maalataan kokonaan, paitsi poikien huone ja kylpyhuone. Eli tekemistä riittää...

Lentomatkaa silmälläpitäen uhmikselle on Fnac Juniorista ostettu farmikirja irrotettavine tarraelukoineen, tosi vinkeä ja toivottavasti aikaavievä...

Mietin kaivanko vanhan rakkaan pillimukin matkaa varten, valtiksi hihaan. Hassua vaan että se ilmanpaineen takia pulppuaa kuin lähde koneessa ; pillistä nousee vettä vaikka kuin löysyttäisit kantta. Outo ilmiö, tapahtuu noususta lähtien ja koko matkan - ja vielä laskun ajan. Luulisi että kun ilmanpaine tasaantuu ilmiö olisi päinvastainen mutta ei. (Nimim. nelonen fysiikassa.)

Hätätilanteessa Jules suostuu myös kuluttamaan aikaa repimällä edessä istuvien niskatukisuojuksia, piirtämällä seinille (Finnairilta saa sopivasti värikynät...), konttaamaalla käytävällä ja kutittamalla pikkuveljeä. Eiköhän me viihdytä.

TÄÄLTÄ TULLAAN KOTIMAA !


Sunnuntaishoppailua koko perheen voimin

Tyttökerhosafarin jälkeen sunnuntai oli omistettu huonekalumetsästykselle.

Haussa on nahkasohva uuden siiven olohuoneeseen, sitten joskus ja kun  meille tulee iso litteä telkka (!) ja kun on aikaa katsoakin sitä...

Lisäksi ostoslistalla on pyöreä jatkettava ruokapöytä, kirjahylly tai kaapisto, lipasto...

Ruokapöytäehdokas löytyi Conceptua-putiikista, hieman hintava mutta tosi kiva. Se on ihanan painava ja tukeva, täyttä tavaraa, mutta pikkuisen isompi kuin me suunniteltiin. Katsotaan löytyykö sopivampaa vai päädymmekö tähän.

Sunnuntaiaamu päättyi A4-mootoritien Ikeaan, jossa tutustuimme ruokapöytiin (pah), sohviin (yäk) ja ravintolan lihapulliin puolukkasoseella (nami).

Sitten palasimme kotiin takkatulen ääreen ihailemaan lumihiutalointia (uusi kotimainen sana, copyright Edith !) ja ihmettelemään paljonko lunta olisi maassa seuraavana aamuna...


Suo siellä, shoppaaja täällä : Le Marais -safari

Tyttökerho vaihtoi perinteisen Saint Germain -alueen uuteen kortteliin ja teki tuhoja Seinen toisella rannalla tänä lauantaina.

Safarikohteena oli Le Marais (kirj.käännös : suo), ja metsästys avattiin St Paul -kirkossa lämmittelyn jälkeen glögin voimin. Ilma oli aivan karsea, sataa tihutti hyistä sohjoa ja jalat palelivat muotisaapikkaissa ja trenditakithan eivät tunnetusti lämmitä ollenkaan.

[Tarkempia karttoja ym juttua luvassa kun saan työkiireet pulkkaan - eikö täällä duunissa saa ikinä bloggailla rauhassa ?!]

Tässä Le Marais -safarireittimme (putiikkien katu- ja nettiosoitteet) ; alla reportaasi päivän safarista saaleineen :

Sentou

Deko-kamaa parhaimmillaan : ihastelimme paperipitsiverhoja, Aallon Savoy-vaaseja, pannunalusia... Unohdimme koluta kakkosputiikin joka oli samalla kadulla hieman pidemmällä ! Muistiin ensi kertaa varten... Ei käyty kassalla.

Pylones

Muovista designia ja kaikkea hyödyllistä ja hyödytöntä sälää - löytyi mm tuliaiset Suomeen. Aiheutin ison jonon kassalla... =D

Dom

"Poikien" kalustusliike, alkuperäinen jo tsekattu Nykissä joku vuosi takaperin.

Alla himoitsemani helmiäisverho Dom-putiikissa. Oli ihan bondimainen olo kun napsin salaa kuvia kellarikerroksessa ja Päivi vahti ettei myyjä poukkaa kieltämään dekovakoilua. Mikä selittää miksi saavuimme myöhässä lounaalle...


La Perla

Meksikolaislounas argentiinalaisella punkulla - ostoskassivuoren ympäroimät neljä tyttöä pälättivät kovalla innolla outoa kieltä ja ahmivat burritoja ja muita mukavia.

Fruit Punch

Myy Ivana Helsinki -tuotteita yksinoikeudella Ranskassa. Sorruin ostamaan tyttökerho-aiheisen ruskeavalkoisen hameen, josta kotimiehetkin tykkäsivät kovasti. Ei kerrota kenellekään että kiskoimme ovea jo klo 11 ; aito fashionista ei ole liikenteessä ennen keskipäivää ja liike tietenkin aukeaa sen mukaan.


Sinistä ja oranssia


Siis silmät ovat siniset ja villapaita oranssi ! Kerrankin salama ei vienyt väriä ; pitäisi saada vielä yhtä onnistunut isoveljestä...

Huom molempien vino otsatukka - ei siis tarkoituksella, sattui vain olemaan ulkoilun jäljiltä lytyssä samalta puolelta. Huvittavan näköistä.

 


Onnellisia kalkkunoita ja hihnatyöntekijöitä ?

Tämä on taas poikien tiedotuskanavan puhdasta hyväksikäyttöä omien eettisten pohdiskelujeni areenana, mutta tähän oli pakko ottaa kantaa :

Kamalaa, katsoin juuri viime viikolla nauhoitetun reportaasiohjelman nimeltä Capital (Ranskan M6-kanavan valtti), ja siinä oli dokumentti kalkkunatehtaasta (tämä kuullostaa melkein Chicken Run -leffan juonelta...) ja sen hihnatyöntekijöiden TLS-syndroomasta. En tiedä mitä ko tauti on suomeksi, mutta maallikon ymmärrykselläni kyseessä on nivelten kuluminen joka johtuu toistuvista liikkeistä, epäinhimillisistä olosuhteista (5°C) ja keskittymistä vaativasta työstä.

Eli nyt ei riitä että ostaa onnellisesti ulkoilmassa eläneitä kalkkunoita, vaan täytyy myös miettiä ovatko fileen leikelleet työkyvyttömyyden uhkaamat alipalkatut työntekijät !

Taidamme siirtyä strutsinlihaan.


Oli synkkä ja myrskyinen yö... (déjà vu ?!)

Tämä kuullostaa auttamattoman tutulta, tiedän - otsikko on jo käytetty mutta kun on juuri tuollainen yö taas...

Miehet hyppivät jo kaikki kolme nukkumaan, ja minä mutustelen salmiakkeja ja kuuntelen tuulen tuiverrusta nurkissa. Kuunsirppikin kurkistelee tuolta pilvipeitteen raosta - täydellinen dekkariyö.

Huu... ei edes pelota ! (Eihän, Jules ?!)


eNeuvolakortti pojille


Koska Ranskassa ei ole neuvolakortteja (sen enempää kuin neuvoloitakaan), päätin "ikuistaa" poikien tekniset tiedot nettiin eli kuka oppi mitä milloin.

Tässä ensimmäinen versio virtuaalisesta neuvolakortista, jota täydennetään heti kun uusia taitoja kertyy. Muutama unohdus on jo havaittavissa ; ihmettelen miten olenkaan voinut jo unohtaa koska Tom oppi kääntymään selälleen, tai jättää merkitsemättä milloin Jules löysi peukalonsa ?! Juuri moisten "unohdusten" varalta säilytän lähes kaikki sähköpostiviestit ; sukeltelen parhaillaan arkistoihini etsimään mainintaa yllämainituista tapahtumista. Edes jotain hyötyä tästä jättimäisestä postilootasta !

Mutta tässä siis se neuvolakortti :

ENeuvolakortti


Pojat blogeineen pidättelee hengitystä...

Vaarin ohitusleikkaus on tänään, jännäämme hurjasti miten menee ja pidämme peukkuja ja varpaita pystyssä.

Jules piirsi hienon kortin joka lähti postissa tänä aamuna, ja jutellaan kovasti sairaalasta ym. Eilen kyyditettiinkin urakalla Lego-ukkoja ambulanssilla sairaalaan, ja sitten lääkärilaukku oli kovassa käytössä - kuunneltiin pikkuveljen keuhkot ("yski, Tom!") ja kurkittiin korviinkin. Kurkkuun ei saatu katsoa, potilas pisti hanttiin ja konttasi kovalla touhulla pois vastaanotolta...

Huomenna toivottavasti hyviä uutisia.

Parane pian Vaari !!!!!!!!!!!!

*parantavia taikasäteitä*

Perjantai 4.2. pikainen tiedote : potilaalla kaikki hyvin, toipuminen vaikuttaa lupaavalta ! Lisää ensi viikon alulla.

Maanantai 7.2. uutissähke : vaari toipuu ennätysvauhtia, pääsee näillä näkymillä kotiin jo ensi maanantaina. Parantavat taikasäteet tehosivat.