« mars 2005 | Accueil | mai 2005 »

Vesirokkoviikko

Onneksi Edith ei käynyt pesueensa kanssa sunnuntaina ; Tom sai ekat näppylät maanantaina - ja Jules seuraavana aamuna. Eli olimme tarkalleen itämisajan huippukohdassa (12 päivää) ; täsmällisiä poikia meillä. Pojat viettävät päivänsä yöpuvuissa ettei vaatteet hinkkaa, ja öisin yritetään olla ilman paksuja peitteitä. Jules on entistä järkymmän näköinen ja kuumeinenkin ; oli vähän levoton yö ja kutiaa kovasti, mutta se yrittää urheasti olla raapimatta kun vakuutettiin että ne menee pois sitä nopeammin mitä vähemmän niitä raapii. Lohduttaudumme sillä että jos Tom voi jo paljon paremmin, niin Juleskin varmaan huomenna ! * * * P.S. Viikon mietelause on tiistain Iltasanomista: "Tutkijoiden mukaan tekstiviestien näpyttely ja sähköpostien alituinen kirjoittelu laskevat käyttäjän älykkyysosamäärää jopa 10 pisteellä. Kyseessä on keskittymisen herpaantumisen aiheuttama ohimenevä ilmiö, jolle tiedemiehet ovat antaneet nimen infomania." Lohdutukseksi tyttökavereille jotka tekstaroivat ahkerasti : fakta koskee lähinnä miespuolisia käyttäjiä... =D Tom-parka alkoi jo voimaan paremmin eilen ja ryntäili ympäri taloa milloin kontaten, milloin kävelyä tapaillen - ja kompasteli mokomaan yöpukuun joka valahti kuin Kippari-Kallen Hajuherne-vauvan asu ! Olin ottanut isompia kokoja käyttöön ettei ompeleet kiusaa, ja siinä sitä oltiin. Äidit ovat sitten raivostuttavia.

Äiti on aina oikeassa...

§ 1. Äiti on oikeassa

§ 2. Äiti on aina oikeassa

§ 3. Jos joku on eri mieltä äidin kanssa, katso edellisiä pykäliä.

§ 4. Äiti ei makaa - hän mietiskelee

§ 5. Äiti ei laiskottele - hän tarvitsee lepoa.

§ 6. Äiti ei ole myöhässä - hän ei ole nyt paikalla

§ 7. Äiti ei riitele - hän perustelee

§ 8. Äiti ei lueskele lehtiä - hän pitää itsensä ajan tasalla

§ 9. Äiti ei juoruile - hän selvittää asioita

§ 10. Äiti ei vehkeile toisten äitien kanssa - hän kasvattaa

§ 11. Äiti ei huuda - hän painottaa asiaa, jotta kaikki kuulisivat

§ 12. Äiti ei hauku - hän neuvoo

§ 13. Äiti ei juo - hän maistelee

§ 14. Menet äidin luokse oman ideasi kanssa - palaat äidin idean kanssa

§ 15. Mitä enemmän kritisoit äitiä, sitä huonommin menestyt elämässä

Hyväksytty Pelastakaa äidit ry:n vuosikokouksessa (ry = rekisteröimätön yhdistys)


Autoilua ja salmiakkiseuraa

Tiskikonemetsästyksen (entinen mokoma meni rikki) ohessa koko viikonloppu kului ahkeran autoilun merkeissä, heti kun kahden sadekuuron välissä uskaltauduimme pihalle.

Edith kävi pikavisiitillä sunnuntaina ja mutustelimme yhdessä salmiakkia - touhukkaan palomiehen tarkkailun alla...


Etiikkaa ja muita mietteitä

Tämän viikon Ellessä on erittäin mielenkiintoinen juttu reilun kaupan muodista sekä kestävästä kehityksestä - muotivinkkelistä ! Opin että puuvillan viljely on hirvittävän tuhoisaa luonnolle, mikä on sinänsä ällistyttävää ; voisi päinvastoin kuvitella että puuvilla olisi luontoystävällinen materiaali jota pitäisi suosia.

Lehdessä mainitaan mm "Cabane de la Haute Couture de la Misericordia" : ranskalainen suunnittelija piirsi koulu-uniformut ja perulaisen slummissa toimivan ompelijakoulun oppilaat valmistivat ne paikallisen koulun oppilaita varten.

Samaan syssyyn työkaverini lähetti meille viestin jossa kertoi kahden ystävänsä maailmanympärimatkasta kestävän kehityksen merkeissä. Kaverukset Sylvain Darnil ja Mathieu Le Roux tapasivat yrittäjiä (arkkitehtejä, kirurgeja, pankkiireja, kemistejä...) jotka rakentavat haluamaansa maailmaa, sen sijaan että alistuisivat nykyiseen kertakäyttökulttuuriin.

Listasin matkasta kertovan kirjan heti tuleviin kirjaostoksiini, ja kerron lisää tuottavista sairaaloista jotka hoitavat 70% potilaista ilmaiseksi, taloista jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat, pankeista jotka auttavat asiakkaitaan pois köyhyyskierteestä ansaitsemalla samalla rahaa, ja kaikista muista utopioista jotka voivat siis toteutua !

Ranskaa lukeville linkki ko kirjaan : amazon.fr ja Fnac.com sekä Pariisin liepeillä asuville vinkki : Telemarket tarjoaa myös reilun kaupan tuotteita.


Piipaa-auto saapui taloon

Vietimme Julesin synttäreitä tänään, päivää myöhässä koska halusimme juhlia yhdessä koko perheen voimin.

Lounaasmenyy koostui päivänsankarin herkuista : nuggets ranskiksilla + ketsuppia, mehua, jugurtti... Päikkäreitten jälkeen oli vuorossa synttärikakku, autonmuotoinen suklaa-semmoinen jonka kynttilät sankari puhalsi kolmeen kertaan (kolme vuotta, kolme kynttilää, kolmet puhallukset...) ja tradition mukaan ei halunnut edes maistaa kakkua. Kakun koristeina olleet karkit kyllä kelpasivat !

Ja sitten puimme lämpimästi päälle hurjan tuulen takia, ja suunnistimme joukolla autotallille. Sen perukoilta löytyi uutuuttaan kiiltävä punainen paloauto, joka odotti omistajaansa. Jules ei ollut uskoa silmiään, vaikka olimme jo etukäteen puhuneet miten isoja polkuautot voivat olla.

Komeus on metallinen, siinä on konepellin päällä soittokello (joka soi ihan itsekseen nurmikon töyssyissä...), molemmilla sivuilla on puiset tikapuut ja takana paloletku veivineen. Tällä kelpaa sammutella tulipaloja.

Heti opittuaan hallitsemaan ajoneuvon, täyskäännökset ja muut hienoudet, Jules kiirehti lavastamaan kolarin, jossa Tomille lainattu oranssi muovikuorkki syttyi palamaan (onneksi ilman kuljettajaansa...) ja joka sammutettiin kovalla tohinalla. Muita tulipaloja sammutettiin mm vanhempien kengistä, nurmikkopaloja oli montakin ja liukumäkikään ei jäänyt paitsi palomiehemme tehokkaasta toiminnasta.

Kiitokset vielä Mumulle ja Vaarille jotka olivat mukana lahjassa ; tästä ei syntymäpäivä enää parane.


Hyvää syntymäpäivää Jules ja onnea pikkuveljellekin ensiaskeleitten johdosta

Jules täyttää kolme vuotta tänään, mutta juhlimme vasta viikonloppuna oman perheen kesken. Lastenkutsuthan jouduttiin lykkäämään vesirokkouhan takia – toivottavasti meillä ei kukaan saa tartuntaa.

Mumun, Vaarin ja meidän yhteinen lahjamme Julesille on iso punainen polkuauto, ja sitä pitää päästä kokeilemaan pihalle. Härveli on metallinen punainen paloauto, jossa on jopa vesiletku tulipalon sammutusta varten.

Monta viikkoa kestäneen harjoittelun tuloksena Tom otti ensimmäiset “oikeat” askeleensa eilen. Useana päivänä oli jo aikeita, mutta sinnikkäät yritykset olivat tähän asti päätyneet malttamattomuuden takia milloin vastassa olevaan syliin, milloin yllättyneen isoveljen niskaan tai lattialle….

Tänä viikonloppuna siis juhlitaan tuplasti, ja lastenkemuilla ystävien kanssa ensi kuussa voimme juhlia molempien veljesten syntymäpäiviä.

Kuvareportaasia odotellessa toivotamme iloista viikonloppua kaikille !


Mönkään meni

 

Hoitotädin 4v tyttöllä on vesirokko ja kahden viikon (!) porttikielto kouluun. Meillä oli vaihtoehtona olla 2vk ilman hoitotätiä, tai hoitotäti tyttärineen meillä kotona.

Kyseltyämme eri tahoilta vesirokkofaktaa, päädyimme siihen että tarttukoot jos on tarttuakseen, ja parempi että pojat sairastavat sen nyt eikä koululaisina - silloin meillä ei olisi nunua ja jonkun pitäisi paimentaa poikia kotona koska saisivat vuorollaan porttikiellon kouluun...

Toisaalta jotenkin luonnonvastaista tartututtaa tauti näin tietoisesti pikkumiehiin. Etiikkakysymys joka ei näemmä kaikkia heilauta ; Jeanin sisko oli tuomassa tyttöään sunnuntain kemuihin "tartuntahakuisena" - siihen asti kunnes laskeskeli että itämisajan ollessa noin pari viikkoa, serkkutyttö olisi ollut sairaana juuri kevätlomalla jolloin mennään kaikki La Rochelleen.

Eli lykkäämme Julesin 3-vuotisjuhlat hamaan tulevaisuuteen ja odotamme koska näppylöitä ilmestyy... Hmm, kutian jo itsekin !

Itse tuleva päivänsankari ei ole moksiskaan : viime viikonlopun vieraat toivat etukäteen jo lahjoja (poliisiprätkä, ambulanssi...) kummallekin pojalle, ja niillä ajetaan piipaa-rallia kieli keskellä suuta. Taidan itse olla se joka pettyi eniten kemujen peruuntumisesta.


Kouluun tutustuminen...

Meidän pikku koululaisemme kävi tänään ekaa kertaa koulussa.

Tein etätyötä koska kouluilmoittautumista ei voinut sopia miksikään muuksi päiväksi. Olikin todella ihana ilma takatalven jälkeen ; lämpötila pomppasi kuudesta kuuteentoista. Miehellä oli lomapäivä, ja lampsimme kaikki kolme hyvin tärkeinä yhdessä koululle klo 16:30 tapaamista varten. Tom jäi kotiin nunun kanssa, koska koulu on isojen juttu eikä vauvoja varten. Jotain rajaa.

Johtajatar otti meidät vastaan toimistossaan, kyseli vähän taustatietoja hoitotavasta ym, sillä aikaa kun Jules taiteili tusseilla raketteja ja lentokoneita pikkupulpetissa.

Sitten meille esiteltiin koulu, nähtiin tyhjät luokkahuoneet joissa oli ihanan pieniä pöytiä ja tuoleja, leikkikeittiöitä, puuhamattoja, leluvuoria, maalaustarvikkeita jne. Jules oli innoissaan autoista ja liikennematoista, ja riemastui kun yhdestä luokasta löytyi hoitotädin tyttären Chloén paikka - paikat on merkattu valokuvilla kun ei olla vielä lukutaitoisten joukossa.

Tuli koekäytettyä koulun vessatkin, ja kaikki on siellä ihan miniatyyrikoossa ja sopivia pikkuihmisille. Johtajatar tuli vakuuttuneeksi ettei vaippa ollut poissa vain bluffin takia ja Jules ei ollut moksiskaan - vessakäyntihän on maailman luonnollisin asia.

Joskus kesäkuussa on sitten tutustuminen ihan oikeaan koulupäivään : mennään Julesin kanssa viettämään koko aamupäivä yhdessä oikeassa luokassa. Syyskuussa alkaa sitten koulu oikeasti, mutta ekan vuoden se on siellä vain aamupäivisin eli klo 9-12, ja tulee kotiin lounaalle ja päikkäreille. Kun kerran on hoitotäti Tomia varten, niin saa totutella rauhassa ja vasta toisena vuotena on koko päivän klo 16:30 asti.

Hyvästelimme johtajattaren ja Jules sanoi että oli ollut kivaa ja haluaa tulla takaisin. Sain kaapattua mukaani rakettitaideteoksen ja kävelimme kotiin tyytyväisinä aurinkoisia katuja pitkin, pikku koululaisen pitäessä tiukasti kiinni kummankin kädestä ei enää niin palleroisilla pienillä kätösillään. Onneksi meillä on vielä yksi vauva varastossa, kun Jules yht'äkkiä kasvoi koululaiseksi !


Hammasharjarock

Lalaalaalaalaa... hammasharjarock'n'roll ! (hoilataan täysillä ja nuotin vierestä Eppu Normaalin sävelellä Lainelautaileva lehmänmaha rock'n'roll...)

Tämmöistä menoa meillä on iltaisin kylppärissä - ei ihme että nukkumaanmeno viivästyy ja venyy ja vanuu, kun on niin hauskaa. Tom hihittää hysterisesti kun harjaan sen helmihampaita, nähtävästi kutittaa kovasti, ja Jules solidaarisena kikattaa ja kiemurtelee vieressä.

Huomatkaa : Tomilla on nyt Julesin halloween-pyjama...

P.S. Jos joku vielä väittää että meidän kylppärissä on oranssit mosaiikit, niin tässä on todiste siitä että ne ovat punaiset eikä oranssit.


Ajattelematon paavi

Voisi melkein säälittää miten paavia pomputettiin elämänsä viimeiset vuodet - oikea perikatolinen kärsimysnäytelmä.

Mutta toisaalta raivostuttaa kun ajattelee miten jyrkästi mies jyräsi kirkkonsa vanhoillista ajattelua mm Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, missä aids tekee tuhojaan. Pitäisikö katolinen kirkko pitäisi haastaa kansainvälisen korkeimman oikeuden eteen rikoksesta ihmiskuntaa vastaan, jotta tuhoisa etiikka saataisiin aisoihin, samoin kuin aidsin hälyttävä leviäminen köyhissä maissa.

Ja kun vielä kansainvälinen lääketehtaitten lobby kielsi Intiaa valmistamasta enää halpoja geneerisiä lääkkeitä aidsin hoitoon kehitysmaissa, niin sairaus leviää kohta tulipalon lailla.

Jos jokainen joka on ryysimässä paavin hautajaisiin antaisi edes murto-osan matkabudjetistaan aids-tutkimuksen hyväksi, niin se olisi jo paljon inhimillisempää / kristillisempää / oikeudenmukaisempaa (ruksaa ruutu).

Ranskassa monissa paikoissa oli suruliputus paavin kuoleman takia, vaikka maa on olevinaan ei-kirkollinen. Kaupungit joilla oli liput puolitangossa perustelivat liputtavansa Vatikaanin valtionpäämiehen kunniaksi - muttei Ranskassa ollut suruliputusta esimerkiksi Marokon kuninkaan kuoltua joku aika sitten. Epäloogisuuden huippu.


Kesäinen viikonloppu

Oli ihanan aurinkoinen ja uuvuttavan tapahtumarikas viikonloppu !

Perjantaina meidät oli kutsuttu curry-illalliselle tuttujen luo : 6 aikuista + 6 lasta = vipinää riitti ! Jules valvoi yli puoliyön - ei uskaltanut katsoa dalmatialais-filmiä isompien kanssa mutta leikki antaumuksella legoilla ja barbie-autoilla, viskattuaan ensin menoa haittaavat typerät nuket pois tieltä...

Uhmaikä orastaa myös kuopuksella : Tom kieltäytyi nukkumasta yksin vieraassa paikassa ja simahti lopulta önisten ja peukaloaan imien turvakaukaloonsa olohuoneen turvallisessa hälinässä. Minustakin oli pienenä ihanaa nukahtaa aikuisten puheensorinan tuudittamana olohuoneen sohvalle, ja nostalgian pauloissa annoin periksi.

Lauantaina nunu teki ylityötunteja ja olimme kahdestaan Pariisissa huonekalushoppaamassa. Havittelemamme ruokapöytä oli alennuksessa, ja saimme tingittyä pöydän lisäksi neljä tuolia ja suklaanruskean nahkasohvan... Säästöpossu meni pahan kerran rikki, mutta viiden viikon päästä blogissa on upea Deko-reportaasi !!!


                   

Sunnuntaina olivat vuorossa grillikutsut Sèvres-esikaupungissa, upeassa paikassa olevassa talossa johon tuttavamme ovat rakentaneet ylimääräisen kerroksen. Puupaneloitu julkisivu on mahtava ja ylimmästä kerroksesta on huima näköala koko kukkulan juurella levittäytyvään kaupunkiin ja metsään.