Vietimme Julesin synttäreitä tänään, päivää myöhässä koska halusimme juhlia yhdessä koko perheen voimin.
Lounaasmenyy koostui päivänsankarin herkuista : nuggets ranskiksilla + ketsuppia, mehua, jugurtti... Päikkäreitten jälkeen oli vuorossa synttärikakku, autonmuotoinen suklaa-semmoinen jonka kynttilät sankari puhalsi kolmeen kertaan (kolme vuotta, kolme kynttilää, kolmet puhallukset...) ja tradition mukaan ei halunnut edes maistaa kakkua. Kakun koristeina olleet karkit kyllä kelpasivat !
Ja sitten puimme lämpimästi päälle hurjan tuulen takia, ja suunnistimme joukolla autotallille. Sen perukoilta löytyi uutuuttaan kiiltävä punainen paloauto, joka odotti omistajaansa. Jules ei ollut uskoa silmiään, vaikka olimme jo etukäteen puhuneet miten isoja polkuautot voivat olla.
Komeus on metallinen, siinä on konepellin päällä soittokello (joka soi ihan itsekseen nurmikon töyssyissä...), molemmilla sivuilla on puiset tikapuut ja takana paloletku veivineen. Tällä kelpaa sammutella tulipaloja.
Heti opittuaan hallitsemaan ajoneuvon, täyskäännökset ja muut hienoudet, Jules kiirehti lavastamaan kolarin, jossa Tomille lainattu oranssi muovikuorkki syttyi palamaan (onneksi ilman kuljettajaansa...) ja joka sammutettiin kovalla tohinalla. Muita tulipaloja sammutettiin mm vanhempien kengistä, nurmikkopaloja oli montakin ja liukumäkikään ei jäänyt paitsi palomiehemme tehokkaasta toiminnasta.
Kiitokset vielä Mumulle ja Vaarille jotka olivat mukana lahjassa ; tästä ei syntymäpäivä enää parane.
WAU!!!!! Mahtavan upea auto!
Onnea!!
Rédigé par : Eva | 16 avril 2005 à 22:41
Onnea päivänsankarille vielä näin bloginkin kautta! Toivottavasti lastenkemut onnistuvat uudella ajallaan... =)
Rédigé par : Edith | 22 avril 2005 à 12:45