Alias kotimaisittain Bidibuu ja Pupuj' !
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja meidän tapauksessamme liikanimet pulppuilevat valtoimenaan tilanteiden mukaan. Tässä yleisimmät :
Kuopus on Bulldo eli Bulldozer (kaikki pois alta minä menen tästä...) ja tykkää mm kommandoharjoituksista olohuoneessa : ryömitään nojatuolissa istuvan äidin jalkojen alta, kiivetään sohvapöytänä olevan matka-arkun yli, isin jalkojen alta varoen poikkinaista koipea, pompitaan tasakäpälää uuden sohvan käsinojilla vanhempien kauhunhuudoista välittämättä...
Bidibuu on taas väännös yleisestä "petit bout" ja "bébinou" (binou) hellittelynimistä, ja kun isoveli tykkää sanoa buu saadakseen pikkuveljen kikattamaan, nimi sorvautui Bidibuuksi, oltuaan jonkin aikaa Bidulino.
Esikoinen Pupu tai Pupuj(ussi) sai liikanimensä "pouille"-adjektiivista, joka hyvin epäsuorasti vääntyy ilmaisusta craspouille (crade, cracra, cradingue = likainen). Takuuvarmasti ei löydy sanakirjasta ! Tämä alkoi ekojen syöntiharkkojen aikaan kun pojalla oli pöperöä päästä kiireeseen, ja poupouille kääntyy sitten suomeksi pupuksi. Kätevää.
Ninpä, rakkaalla lapsella monta nimeä! Ja sitä voi vaan miettiä, että miten nimestä vääntyy Minkki-Liisa Minkkinen, Minkkis, Minkki, Kipakka ja viimesimpänä hänen itse itselleen antama nimi "pinsse" eli prinsessa!
Rédigé par : Edith | 23 septembre 2005 à 14:48