Ségo Sarko Hulot... aka Ranskan presidenttiehdokkaita (osa 2)
Sacs à main de la rentrée / Syksyn laukkumuotia

Nananananère scolaire / Kukas koulun hännän nostaa...

En 2003 l'OCDE a conduit pour la deuxième fois une enquête sur les acquis des élèves au niveau mondial.


J'ai une raison de plus d'applaudir le système scolaire finlandais dont je suis un (pur) produit (modeste !)... Avec moins d'heures, nous brillons tant en maths qu'en langues, avec fort peu de redoublements et de résultats remarquables sur tous les fronts. Pligaa pligaa !

Source : l'Internaute - journal du savoir.

EDIT (21/09/06) : L'année dernière les écoles finlandaises ont introduit une nouvelle matière "connaissances des sentiments" à leur programme. Pendant les cours, les enfants apprennent à reconnaître et à analyser leurs sentiments, découvrent le fait que tout le monde ne réagit pas de la même façon aux événements ainsi que l'importance de s'exprimer ouvertement. Une excellente initiative qui vient s'ajouter à une matière "connaissances du citoyen" (code de la route, l'écologie au quotidien...) qui existait déjà de mon temps, mais encore peu repandu. Car les enseignants doivent montrer l'exemple, et je reconnais que moi-même en tant qu'adulte, j'aurais aussi besoin de ce genre de cours !

OECD:n koulututkimus PISA (Programme for International Student Assessment) vuodelta 2003 saa taas uutta julkisuutta kansainvälisissä medioissa. Sen tiimoilta muutamia suomalaisille mieltäylentäviä faktoja.

Ranska kunnostautuu saralla pisimmillä koulupäivillä Meksikon ohella, ja tietyillä luokilla jopa pistää pahemmaksi. Maternelle-tarhassa, esikoulussa ja alaluokilla lapsilla on 27 viikkotuntia, collège-tasolla jo 28 tuntia ja lukiossa 30-40 ! Eikä tämä tietenkään takaa parempia tuloksia, jopa päinvastoin.

Suomi taas paljon pienemmällä tuntimäärällä yltää toiselle sijalle matematiikassa, heti Hong Kongin jälkeen - Ranskan ollessa pänttäämisestä huolimatta vasta 16.

Olinkin aina ihmetellyt miksi suuri osa täkäläisistä jää luokalleen, ja tilastot vahvistavat sen mitä pelkäsinkin : lähes 40% 15-vuotiaista on jäänyt luokalleen ainakin kerran ! Jopa tarhatasolla voi tuplata, vaikkei siitä todistetusti ole hyötyä vaan haittaa ja motivaation puutetta, tai peräti epäonnistumisen tunnetta. Olenpa kuullut jopa vanhemmista jotka muka lapsen omaksi eduksi pyytävä luokallejäämistä. Pienillekin. Edesvastuutonta.

Raportin mukaan Suomessa luokallejäämisprosentti on 0,8 - ja Norjassa ei käsitettä tunneta lainkaan ; oppilaita tuetaan niin ettei moiseen ole tarvetta.

Kieltenopiskelussa pohjoismaat veivät kaikki mitalipallit ; Norjassa näemmä aletaan eka vieras kieli jo 6-vuotiaina (huippua) ja meilläkin jo 7v. Onko tämä totta ??? Luulin että se oli "vasta" kolmannella luokalla. Kuka on pihalla, OCDE vai minä ?!

Pligaa pligaa Suomi ! =)

EDIT (21/09/06) : Unohdin mainita lukeneeni uuden lukuaineen nimeltä "tunnetaito" lisäämisestä kouluaineisiin - erinomaisen haasteellinen aihe, jota aikuistenkin pitäisi opiskella. Mutta kuinka moni koulu opettaa ainetta oikeasti ? Ja vieläkö oi niin hyödyllinen mutta ammoin inhoamani kansalaistaito on olemassa ?

Commentaires

Flux Vous pouvez suivre cette conversation en vous abonnant au flux des commentaires de cette note.

Kyllä Suomessa valta-osa aloittaa vieraan kielen opiskelun vasta kolmannella. Joissakin kouluissa on yksi viikkotunti (lähinnä leikinomaista tutustumista kieleen) jo toisella luokalla. Ja kyllä Suomenkin lukiossa on opiskelijalla 30-40 tuntia. Lukiosta riippuen, ovatko oppitunnit 9-15 vai 9-16 ja kuinka paljon kursseja tunkee lukujärjestykseensä. Tietysti tuntimäärä vaihtelee jaksosta toiseen, mutta ahkeralla opiskelijalla ei kovinkaan paljoa. Tuosta luokallejättämisestä kerskustellaan opehuoneissa joka ikinen kevät. Se on vaikea aihe. Mikä on kullekkin oppilaalle paras ratkaisu?

Korjaus: lukion tunnit tietysti 8-15 tai 8-16! Pitäisi oikolukea omaa tekstiään huomattavasti tarkemmin....

Mun isommalla pojalla (synt. -99) alkoi tänä syksynä englanti. JA on siis ranskalaisessa koulussa. Tämä on toinen vuosi "oikeaa koulua" eli maternellen jälkeistä.

Laskeekohan ne muuten tuohonb maternellen viikkotuntimäärään myös pitkät ruokatunnit;-0??

Tottakai ruokatunti lasketaan ! Tai no, hmm. Töissä ei siitä ainakaan saa palkkaa, vaikka koko tunti pitäisi ottaakin.

Unohdin kertoa ranskalaisille tunnetiedon ja kansalaistaidon tunneista ; vieläkö niitä jälkimmäisiä on, ja onko tuo uusi miten laajasti levinnyt ? Mielenkiintoista.

Entäs ympäristöoppi? Onko sitä vielä???

Vastaan itse että sellainen näyttää ainakin olevan kuin yhteiskuntaoppi..alkaen yläasteelta (?).
Ja ala-asteella joku ympäristötieto ja luontotieto (??)

On myös kielikylpy- ja kieliluokkia, joissa vieras kieli aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla ja se toimii myös opetuskielenä.

L'utilisation des commentaires est désactivée pour cette note.