Maurelita

Pergola en kit / Vilpola palapelinä

Muutama viikko sitten mainostin uutta vilpolan metallista tukirakennetta jonka tilasimme, katsastettuamme Unopiu-näyttelyhallissa kaikki tarjolla olevat mallit.

Nyt se jököttää autotallin katoksen alla, käsittämättömän pienissä paketeissa ja näillä näkymillä pystytetään huomenna !

Ja kun kerran olimme (taas...) shoppailemassa, kurkistelimme netistä uusia portteja. Se sattuikin kreivin aikaan, sillä luhistumaisillaan oleva nykyinen porttimme (kuvassa oikealla) jumittui entistä pahemmin ja viikon ajan pihalta pääsi ulos vain autotallin kautta. Onneksi oli edes se autotalli-mahdollisuus. Löysimme hienon metallisen portin, mutta mittatilaustyönä sen valmistus kestää pari kuukautta, ja nyt taiteillaan kieli keskellä suuta ettei portti lonksahda taas pois paikaltaan.

Ah vanhan talon suloja...

Il y a quelques semaines je fanfaronnais au sujet de notre future pergola, après avoir inspecté l'offre du fabricant italien Unopiu dans le showroom.

Maintenant le colis attend sous l'appentis de notre garage, et a priori sera monté demain !

Et comme nous étions en train de shopper (une fois n'est pas coutume...), nous avons regardé les portillons sur le net. Ca tombait à pic, car le nôtre (photo de droite) qui est antique et solennel s'est coincé une fois de plus, et pendant une semaine le seul moyen de sortir était de passer par le garage.

Nous avons jeté notre dévolu sur un modèle en alu rouge (ça ne vous rappelle pas quelque chose ?), mais étant donné nos dimensions la fabrication sur mesure nous impose une longue attente de huit semaines pendant laquelle on croise les doigts que l'actuel ne sortira plus de ses gonds.

Ah le charme de l'ancien...

Gadgets hi-tech / Teknojippoja

Encore des merveilles de technologie pour un quotidien hype - jusqu'à la salle de bain ! Mon préféré : le miroir mp3 sans fil...

Aitoon hype-kylppäriin tarvii täydellisen turhia teknojippoja ! Ehdototon suosikkini on langaton mp3-peili yllä. Aah arjen onnea kun tuollaisen edessä meikkaa.

Blogmusik *test*

J'ai remarqué dans une brève d'une newsletter que le site Blogmusik était de nouveau opérationnel, après avoir été banni pendant quelques temps. Ce retour quelque peu anticipé serait dû à un accord tout proche avec les majors. Dans le doute, ils ont remis la machine en route déjà.

Au bureau, les solutions pour écouter et découvrir des artistes au bureau deviennent toutes les unes après les autres interdites : j'ai dû abandonner Pandora que j'avais dressé à mes goûts, idem pour Last FM où mes tags commençaient à porter leurs fruits, ainsi que d'autres tentatives plus ou moins réussies dont Musicovery où l'on choisit sur deux axes le style que l'on souhaite écouter. Parmi ceux qui marchent encore mais qui ne répondent pas à mes exigences, par exemple yahoo music et radioblogclub furent très décevants.

Donc, me refusant à me contenter d'écouter de vulgaires mp3 que j'ai déjà sous la main, toute nouveauté avec une dimension de découverte m'attire irresistiblement.

Blogmusik paraît au premier abord très facile, on peut créer ses playlists, écouter des chansons entières voire enchaîner tout ce qui est disponible pour un artiste donné, ajouter un mini-player d'un morceau sur son blog...

Mais en creusant les fonctionnalités, le produit s'avère très incomplète et le FAQ dévoile qu'il est encore en cours d'amélioration. Notamment, on ne peut pas glisser un morceau d'une liste à une autre ni partager ses playlists avec d'autres. Donc, maintenant si vous le souhaitez, vous pouvez tester en connaissance de cause !

Huomasin pikku-uutisista että toimintakiellossa ollut Blogmusik-palvelu on taas aktivoitunut, koska on pääsemäisillään (...) sopimukseen levy-yhtiöitten kanssa. Eli varmuuden vuoksi pistivät putiikin jo nyt pyörimään.

Koska töissä kokeilemani uusien biisien kuuntelumahdollisuudet ovat toinen toisensa jälkeen joutuneet kiellettyjen listalle (Pandora, Last FM ja Musicovery jossa kartoitetaan kahdella akselilla mm rauhallinen/rämisevä jne eri tyylejä) tai paljastuneet aika käyttökelvottomiksi (yahoo music, meteli.net, radioblogclub...), aivan kiusallani kokeilen heti uusia ehdokkaita. Olisi varmaan liian helppoa kuunnella jo lataamiani ämpäreitä taviksena.

Blogmusik on ensivilkaisulla houkuttelevan helppo, siinä voi luoda soittolistoja, kuunnella kokonaisia biisejä - esimerkiksi saman artistin kaikki siellä olevat putkeen, lisätä blogiinsa mini-soittimen lempibiisiinsä...

Miinuspuolia kyllä löytyy enemmän kuin tarpeeksi : aika keskeneräisen oloinen tuote, jossa ei voi siirrellä biisejä listalta toiselle, toiset eivät voi kuunnella listojani ja muutenkin jäi turhautunut olo. No, tiedätepä te ainakin mistä on kysymys ennen kuin kokeilette - jos kokeilette...

Koti à Paris / Koti Pariisissa *mainos & korjattu linkki*

Sain blogiini uunituoretta tietoa uudesta suomalais-osoitteesta Pariisissa :

KOTI
miniépicerie - traiteur maison

3 rue Lemercier, 75017 Paris *google map*
M° Place de Clichy
Tél : 01 42 94 26 07
sposti : saris (ät] hotmail.fr

Aukioloajat ma-la klo 13:30 - 19:00

Sari - neljän tytön äiti joista pienimmät 3v kaksoset - on avannut pienen Suomi-osaston kauppaansa. Einekset ovat kaikki kotitekoisia eli myynnissä on suolaista suomalaista, ruoka vaihtelee 2 - 3 kertaa viikossa.

Lisätietoa on Sarin kotisivuilla täällä, ja sesonkituotteena on tämän viikonlopun tienoilla simaa. Mmm... ja tietenkin oikea blogirapo luvassa lähiaikoina kuvien kera.

Ja aivan aasinsillan vierestä liippaisten, maistoin viime viikolla baanalla rampatessani "valkoisen" Hoegaarden-vehnäoluen  lime-versiota, jossa oli ällistyttävä siman aromi...

             *  *  *

Sari - la maman de quatre filles dont deux de 3 ans - vient d'ouvrir un coin traiteur dans sa boutique. Elle propose des spécialités finlandaises, de la cuisine familiale. Des conserves, des confitures, des thés, des pâtisseries et des plats à emporter, selon les saisons.

KOTI ; "Maison" en finnois
miniépicerie - traiteur maison

3 rue Lemercier, 75017 Paris *google map*
M° Place de Clichy
Tél : 01 42 94 26 07
contact : saris (at] hotmail.fr

Horaires du lundi à samedi 13 h 30 à 19 h 00

Plus d'infos sur son site myspace ici, en attendant un vrai reportage avec photos par votre envoyée très spéciale...

Ce WE notamment avis aux amateurs du sima : votre boisson préférée disponible au magasin - la potion traditionnelle du 1er mai et du printemps que l'on traduit par hydromel mais qui ne ressemble aucunement à l'hydromel au miel connu en France.

Et voilà qui m'offre un pont d'âne royal (hmmm...) pour vous informer de ma dernière découverte : en écumant les terrasses parisiennes la semaine dernière, j'ai goûté le Hoegaarden au citron vert et SCOOP - il me rappelle étrangement le sima...

Elections avec un regard neuf / Vaalit ruohonjuuritasolta nähtynä

Sunnuntaina pligaa-jengin pomo täytti kansalaisvelvollisuutensa ja kävi äänestämässä, koko jengin tuella. Olimme palanneet aikaisin aamulla La Rochellesta ja upea hellesää houkutteli meidät fillareitten selkään. Minä äänestysoikeutta vailla oleva ulkomaalainen* ja kaksi alaikäistä tiiristelimme koulun pihalta ikkunan takana hämärältä vaikuttavaa salia, jossa ihmeen kaupalla ei ollut jonoa nimeksikään.

Olimme selittäneet pojille mistä asiassa oli kyse, ja etenkin pikkupligaa (kohta 3v) osoitti suurta kiinnostusta tapahtumaa kohtaan.

- Missä Jacques Chirac on, onko se tuolla kopissa ? Mitä se vanha presidentti sitten tekee ? Kuoleeko se ? Missä isi on ? Joko on uusi presidentti ?

Isompi pligaa (5v) kuunteli tyynesti selitykseni ja hyväksyi silmää räpäyttämättä senkin, että on kaksi eri kierrosta ja toiselle pääsee vain kaksi voittajaa. Illalla vaalituloksia telkasta katsoessamme poika seurasi totisena vaalikeskusteluja, eikä näyttänyt kovin kummastuneelta tulokset nähdessään. Niinpä, tällä kertaa yllätys oli se ettei ollut yllätystä !

* Kaikille ihmetteleville tiedoksi että harkitsen vakavasti Ranskan kansalaisuuden hankkimista, Suomen nykyisen lainsäädännön sallien kaksoiskansalaisuuden avioliiton kautta, kun taas aiemmin olisin menettänyt Suomen kansalaisuuteni. Toistaiseksi vain monimutkaiset kiemurat, jonottaminen kahdesti jossain tuomioistuimessa puolison kanssa jne ovat nujertaneet aikeeni...

Dimanche, le chef de bande pligaa a rempli son devoir en votant, avec notre soutien. Fraîchement rentrés de La Rochelle le matin même, le magnifique soleil nous a attirés sur nos vélos et nous nous baladions par la même occasion.

Une étrangère sans droit de vote* et deux petits méchamment mineurs attendaient derrière les vitres, en scrutant le bureau de vote où l'on ne distinguait aucun signe de files d'attente prévues.

Ayant expliqué le but de l'opération aux garçons, surtout le mini-pligaa se montrait très curieux et posait une tonne de questions.

- Il est où Jacques Chirac, j'l'vois pas... Il fait quoi après ? Il meurt ? Il est où papa ? On a un nouveau président maintenant ?

Le pligaa aîné écoutait stoïquement nos explications et accepta sans cligner le principe des deux tours et qu'aux deuxième figuraient seul les deux gagnants. Le soir, en regardant les résultats il ne sembla guère surpris - et en effet, la surprise cette fois-ci était qu'il n'y avait pas de surprise.

* A titre d'info, je devrai un jour faire les démarches pour obtenir la nationalité française, maintenant que la législation finlandaise n'interdit plus l'obtention d'une double nationalité par mariage... toutefois, les formalités administratives ont pour l'instant eu raison de ma motivation.

Maison chez Nono / Tänään kotona Nonossa

Tänään kotona... tai oikeastaan jo perjantaina ; Nonon toimituksen taikasormet loihtivat sivuilleen juttuni Kodista. Kaikki alkoi tästä eli haaste Nonossa Marian viestin ohella :

Mikä tekee talosta tai asunnosta kodin ? Millainen paikka koti on, millainen sen pitäisi olla ? Millaisia olivat kodit ennen ? Entä tulevaisuudessa ?

Ulkosuomalaisen näkökulma kiinnostaa usein suomalaisia, ja ranskalaistuneena alleviivaan heti kättelyssä aterioiden merkitystä kodin tunnelman kulmakivinä. Ruokapöytäkeskustelut ja ruokakulttuuri ovat ehdottoman tärkeitä perheellemme, kuten valtaosalle Ranskan asukeista. Kotoista rupattelua simppelillä arkiruualla höystettynä - bon ap.

Sisustus ja dekoilu ovat myös kovasti tapetilla meillä, ja ulottuvat jopa talon julkisivuun joka sai hiljattain uuden uljaan ilmeen. Samoin virtuaalikodit ovat entistä ajankohtaisempia, houkuttelevia ja koukuttavia "toisia elämiä"... mutta lisää tästä lisää Nonossa !

* * *

Mes excuses pour la traduction tardive - la voici enfin :

J'interviens en tant que guest star dans un blog finlandais littéraire Nono sur le sujet "maison, chez soi". Ma contribution fut sollicitée par l'équipe de rédaction car mes compatriotes sont toujours friands des avis des Finlandais à l'étranger, leur mode de vie et leur vision de la vie quotidienne. Les doigts de fée de Nono ont publié mes réflexions la semaine dernière, et pour remonter dans le temps, tout a commencé par un défi lancé par l'équipe rédactionnelle :

Qu'est-ce qui donne à une maison ou à un appartement son âme, en fait un endroit où l'on se sent chez soi ? Comment est une "vraie maison", comment devrait-elle être ? A quoi correspondait le concept dans le temps ? Quid dans l'avenir ?

Pour résumer mon article, en bonne élève intégrée à mon pays d'adoption je commence par souligner l'importance des moments passés à table, autour d'un repas commun, sous les signes d'ambiance conviviale et de bavardage léger (hormis les moments de lutte pour manger des légumes et autres trucs dingues). Comme la majorité des Français et à la différence de pas mal de mes compatriotes qui n'ont pas forcément de repas commun, nous tenons à manger ensemble et attachons beaucoup d'importance à ces moments - malgré mes piètres compétences ès casseroles...

La décoration (et pas seulement) intérieure est très à l'affiche chez nous également, et s'étend jusqu'au ravalement tout récent qui a donné un nouveau visage à notre maison. Sans parler des chez soi virtuels qui se traduiraient plutôt en "secondes vies" en l'absence de terme approprié dans la langue de Molière. Me trouvant pas mal à la maison pour diverses raisons, notamment le Blogistan finlandais me permet de tisser des relations et d'échanger sur mes passions. Mais une pseudo-vie sur écran ne remplacera jamais la vraie, aucun risque avec moi !

Out of ze blogosphère / Poissa blogistanista

Pikainen sooloilu-hurvittelijan urani shoppailemassa ja Pariisin terasseilla lähestyy loppuaan ja hyppään kohta junaan joka vie minut lomailevien miesteni luokse La Rochelleen. Palaamme yhdessä lomalta viikonloppuna - toivon mukaan ennen muita kevätlomalaisia ruuhkineen...

Nettipimentoon tuo kuitenkin pilkahduksen PligaaMobile -blogini, jonne laitan parhaita paloja seikkailuistamme livenä.

Kahden viikon kevätloma on lapsille herkkua, mutta vanhemmille ainainen päänsärky. Hoitotätimme häippäsi kolmen viikon lomalle, ja kolmas viikko sitten taiteillaan koulun maksullisen iltakerhon (pligatsuille eka kerta !) ja aikaisten töistä livistämisten puitteissa. Mutta tästä lisää aikanaan.

Terassiralli päättyi tänä iltana Le Comptoir -baarin marokkolaistunnelmissa : paikallisen punaviinin ja hulppean itämaisten ruokien kanssa ilta hujahti kuin siivillä.

   *   *   *

Ma brève carrière solo de shoppeuse en folie écumant les terrasses parisiennes s'achève bientôt ; je m'apprête à sauter dans un train bleu et gris qui m'amènera chez mes vacanciers d'hommes à La Rochelle.

Malgré l'absence de connexion sur place, je posterai les extraits les plus hype de nos aventures sur le PligaaMobile.

Les vacances scolaires de quinze jours sont accueillies avec enthousiasme par les enfants mais beaucoup moins par les parents ; l'éternelle casse-tête de garde d'enfant recommence, notre nounou étant partie trois semaines, elle. Au programme la semaine prochaine, un savant mélange de centre aéré - une première pour les pligatsouilles ! - et de télétravail.

La série des terrasses se terminait ce soir dans l'ambiance marocaine : Le Comptoir avec ses plats délicieux et le cadre oriental nous accueillit d'abord sur la terrasse (vive les parasols chauffants car le temps change...) puis à l'intérieur dans la salle tamisée.

Chaussure à mon pied / Kenkää tänne

On varmaankin jo yleisessä tiedossa että kärsin pahasta kenkä-anemista. Hoitamattomana tämä voi äityä erittäin vakavaksi, ja ainoa hoitomahdollisuus on altistaminen oireita aiheuttavalle aineelle pieninä homeopaattisina annoksina.

"Näyteikkunoitten nuoleminen" on halvin mahdollinen tapa, mutta vaikutus lyhytaikainen. Tämä ranskankielinen ilmaisu "lèche-vitrine" on mielestäni erinomaisen osuva ikkunaostoksille, ja kuvaa täydellisesti shoppaholistin suhdetta näyteikkunoihin.

Toinen lyömätön keino on kuvata kenkiä ympärillään : uudenvuoden bileissä, lasten uusia tennareita, näyteikkunan ihanuuksia, oman kaapin aarteita ja virheostoksia, bileitten helmiä...

Parasta terapiaa on kuitenkin shoppailu Edithin kanssa Saint Germain des Près -korttelissa : onko parempia apajia moiselle kuin Pariisi ? (On, Lontoo... mutta siitä joku toinen kerta.)

Lauantaina heittäydyimme italialaisen antipasti- ja pizza-lounaan jälkeen auringon paahtamille kuumille ostoskaduille rue de Rennes, rue du Four ja muille vakikaduillemme. Koluttuamme tutut osoitteet Jonak, Colisée, FreeLance ja parit muut, jumituin kuin elektroshokin saaneena tuikituntemattoman näyteikkunan eteen.

Katunumeron ja siis osoitteen mukaan nimetyssä 78-putiikissa oli liioittelematta tusina kenkäparia jotka olisin voinut ostaa siltä istumalta. Valitsin tismalleen etsimäni espanjalaiset Art Company -merkkiset ihastuttavat bobine-korkoiset (lankarulla) remmikengät (kuvassa oikealla), mutta tarkoitus on palata rikospaikalle mitä pikimmiten hakemaan myös hemaisevat khakit korkkarisandaalit...

EDIT : lisää merkin mallistoa löytyy mm sivuilta PlanetBoots ja Raw - luullakseni myös postimyyntiä.

N.B. Application d'une mesure d'économie d'énergie : traduction française dès que vous le demandez dans les commentaires.

Soirée zonmai / Koti-ilta vaihteeksi

Koluttuamme koko viikon illat terasseja, eilinen pyhitettiin omalle terassillemme. Suosikkimme gaspacho maistui ihanalta, selailin samalla Elle à Paris -liitettä jonka ilmestyminen harvenee päivä päivältä ; uusin veto oli liittää se Elle-viikkolehteen ja seuraava Elle à Paris tulee kioskeihin vasta syyskuussa ! Tässä numerossa Olivia Ruiz kertoo Abbesses-korttelinsa osoitteista jotka jemmaan tulevaa löytöretkeä varten.

Illan kruunasi sinisade joka on puhkeamassa kukkaan ; lila on aika hurja kontrasti punaista taloa vasten, mutta kunhan valkoinen pääsee vauhtiin, tilanne korjaantuu.

Sinisateesta puheenollen, älysin vasta hiljattain että se on englanniksi wisteria, eli asumme melkein Wisteria Lanella !!!

 

Après avoir sillonné les terrasses parisiennes, nous avons dédié le vendredi soir à notre propre terrasse. En sirotant un gaspacho, je me suis délectée en feuilletant Elle à Paris où Olivia Ruiz racontait son quartier - les Abbesses. Fort intéressant - en tant qu'une ancienne de la rue des Martyrs, j'ai tout noté pour une future expédition.

L'ambiance estivale fut couronnée par notre glycine mauve qui commence à fleurir. Un contraste relativement psychédélique avec le mur rouge, mais la situation devra s'améliorer dès que la glycine blanche s'y mettra.

A propos, j'ai réalisé seulement récemment que la traduction de glycine en anglais n'était rien d'autre que wisteria. Nous sommes donc presque dans Wisteria Lane !

Beauté bio encore / Luomu kaunistaa taas

Edelliskertaisten löytöjen innostamana palasin rikospaikalle tuttuun parapharmacie-kauppaan, josta saa mm Suomessa apteekeissa myytävien kauneustuotteiden lisäksi tiettyjen merkkien meikkejä, vauvanhoitosälää, hammashygieniakamaa - ja nyt myös luomua kauneudenhoitoon.

Alkuvuonna bio-nimikkeellä kulkeneet suihkugeelit ja muut kylpyhuoneen komistukset saattoi laskea yhden käden sormilla, ja tuoksusta kyllä huomasi käyttäneensä paraben-vapaata tuotetta...

Ilahduinkin suunnattomasti huomatessani taas uusien tuotteiden ilmestyneen hyllylle. Patyka-merkin shampoo tuoksuu houkuttelevasti rosmariinille, suihkugeelissä tuntuu olevan oikeita appelsiinejä ja parasta kaikessa, pakkausten muovi on hieman kumimaista, tietenkin ympäristöystävällistä ja tuo design-tuntua aamurutiineihin !

Mes trouvailles de la dernière fois m'ont incité à récidiver, et je suis retournée sur les lieux, à la parapharmacie. Celui des Quatre Temps en effet fait des progrès remarquables en matière de produits bio.

Encore en début d'année, le nombre de marques pouvait se compter sur les doigts d'une main, et rien qu'à l'odeur on savait qu'on n'utilisait pas de paraben...

Je fus donc agréablement surprise de voir des nouveautés au rayon beauté bio. La marque Patyka propose notamment un shampooing qui sent délicieusement le romarin, et un gel douche qui nous projette dans un champ d'orangers. Pur délice, sans oublier la texture un peu caoutchouteux très design - et écologique, évidemment.

Tendances coiffure printemps 2007 / Hiustrendit kevät 2007

Nyt on taas se aika vuodesta jolloin himottaa tehdä jotain radikaalia hiuksille. Kevään hiustrendit suoraan Pariisista, s'il vous plaît :

C'est la saison de toutes les envies capillaires encore ! Voici quelques tendances coiffures du printemps 2007.

Les pligaa de Pâques sur vox / Pääsiäispligaat voxissa

Takaisin Pariisiin töihin - ilman muksuja ! Pääsiäisviikonlopun touhuja pääsi seuraamaan Vox- mobiiliblogissa, jota voi kommentoida tänne jollei viitsi kirjautua palveluun. Tässä parhaat palat tiistaiaamun piristykseksi, töihin palaamisen merkeissä :

De retour à Paname - sans les mouflets ! Vous avez pu suivre nos aventures pascuales dans le blog mobile Vox que vous pouvez commenter ici à défaut de vous inscrire sur le site. Ci-dessus les meilleurs morceaux pour égayer le retour au boulot.

Lapins pascaux / Pupuista pääsiäistä

Pligaa-jengi hipsii suklaisia pupuja metsästämään La Rochelleen, juhlimme samalla Julesin ja Eva-serkun 5v-päiviä ja jätämme sitten naperot sinne viikoksi - molemminpuolista lomaa.

Alla pligatsut harjoittelevat jo pakkaamista...

La bande à Pligaa s'évanouit dans la nature pour une chasse aux lapins en chocolat à La Rochelle pour fêter les cinq ans de Jules et la cousine Eva ; ensuite nous laisserons les petits en vacances pour une semaine - des vacances pour tout le monde.

Ci-dessus un excercice pour emballer tout ce qu'on amène...

JOYEUX LAPINS PASCAUX !!!

Chocolats sous la douche... / Suklaata suihkussa

Tänä pääsiäisenä suklaata voi käyttää suihkussa ja siitä voi löytyä lakurulla. Mielikuvituksen laukkaa ei voi pysäyttää !

Cette année pour Pâques le chocolat peut s'utiliser sous la douche et on peut trouver des rouleaux de réglisse dedans. On n'arrête pas une imagination galopante !

Un plongeon linguistique / Sukellus suomenkieleen

1. Viisi suomenkielistä lempisanaani (ei kuitenkaan erisnimiä tai paikannimiä tms.).

Pihlaja, kinos, noita, savusauna, äiti.

Kuten Tui sanoikin, sanaan liittyvät mielleyhtymät tekevät niistä jotenkin omia, eivätkä muitten korvaan kuullosta mitenkään kummoisilta.

2. Suomen kielen sana, joka on mielestäni äänteellisesti kaunein.

Liplatus. Laineitten hentoinen liplatus mökillä auringon noustessa kuuluu ehdottomasti kalleimpiin lapsuudenmuistoihini. Mutta fuskaan vähän ; tässä oli suurena vaarana että mielikuvat vaikuttavat valintaan. Ehkä sittenkin solina ? Tai ei, se on hitusen liian fiini ja kenties teennäinen, en ikinä käyttäisi itse.

3. Viisi sanaa, joita tulen käyttäneeksi eniten työssä, arjessa tms.

Ihana, vimmattu, ehdottoman, nuija, kääk. Tämä pitää kääntää ranskaksi, koska duunin käyttösanasto on sillä kielellä ; näitä käytän vain kotona lasten kanssa, siitä johtuu ilmaisujen yksipuolisuus.

4. Sanonta, sananlasku tai aforismi, joka merkitsee minulle eniten.

Isälläni on sanonta joka tilanteeseen ; sääennustukset lyövät laudalta itsensä Kustaa Vilkunan ja vanhan kansan viisaudet paljastuvat hyvinkin paikkansapitäviksi. Hauskin sanonta joka on kaivertunut mieleeni on parrumuijat jotka uhkasivat tulla syömään lautasen, joista kerroinkin riihi-blogituksen ohessa. Googlettamalla se kuitenkin paljastuu tuikituntemattomaksi. Sukukalleus !

5. Viisi suomenkielistä sanaa, joita eniten inhoan.

Bongata, tuloshakuisuus, olkkari, julkimo, ylipäätään ruumiinosista kehitetyt tekosiveät nimitykset... Vierastan etenkin uutuuksia jotka ovat ilmaantuneet lähdettyäni Suomesta.

6. Puhkikulunut fraasi, jonka tilalle pitäisi keksiä jotain uutta.

Tekonäppärät ilmaisut joita vilisee nykykielessä ovat paljon inhottavampia kuin vanhat kunnon puhkikuluneet sanonnat.

7. Sana, jonka haluaisin kuulla useammin.

Upeaa !

8. Uusin nykykielen sana, jonka olen oppinut.

Apua auttakaa kielipuolta ! Myräkkä ? (Olen todistetusti aivan pihalla...) No "kurkkusalaatti" maastokuosista puhuttaessa oli mielestäni vuosikymmenen keksintö, muttei todellakaan enää mikään uutuus.

Ô lecteurs francophones, la traduction de l'analyse de mes expressions et mots préférés et détestés s'avère impossible à réaliser. Mes excuses. =P

Anniv zébré / Seeprasynttärimekko

Kuten kännykkäblogi PligaaMobile jo ehti mainostamaan, sain ensimmäiset bilekuvat synttäreiltäni :

Comme déjà vanté dans mon mo-blog  PligaaMobile, j'ai reçu des photos de mon anniv ! Merci Pifou...

N.B. La fameuse robe zébrée.

NRV et piquant / Piikikästä ja rumia sanoja

Myös sarjakuvia piirtävän veljeni antamista lahjoista riemastuttavin oli Kiroileva siili -albumi. Milla Paloniemi on tehnyt hykerryttävän hervottomia siilijuttuja, joita luin naurusta kippurassa. Sananparsia joka lähtöön, asennetta työpaikan vastoinkäymisiin ja kipinää palavereihin, kuten myös teräviä havaintoja kahvitauolle eksoottista suomalaista sarjakuvaa tuulettamaan.

Nyt myös saatavana siilitesti ! Kiitos vihjeestä Genren Saaralle. Havittelen myös raivoisan piikikkäitä t-paitoja...

Ja mä oon sit citysiili, jos joku %*#§@ ei vielä tiänny.

Parmi les cadeaux les plus hilarants, mon frère qui dessine aussi des BD m'a offert l'album "Hérisson qui jure". Pur bonheur que j'ai dévorée, écroulée de rire.

Je sais, il ne me reste plus qu'à me porter volontaire pour traduire cette merveille en français pour partager ces perles avec vous...

Gardez un oeil ouvert, si tout va bien j'arborerai un t-shirt - pas pimenté mais piquant ! - un de ces quatre.

Poissons d'avril sans flaques d'eau boueuse / Aprillikaloja ilman kuravettä

Fifin aprillipostaus innosti blogittamaan täkäläisistä aprillikaloista, kun niitä kerran vilisi pihalla ja kujalla. Lounasvieraittemme hurmaava typy naureskeli kun Tom sai kalan selkäänsä, ja naapurin lounasvieraallakin näytti olevan samasta kalaparvesta kotoisin oleva komistus...

Yritin heikolla suosiolla kääntää kotimaista aprilli-rallatusta "syö silliä juo kuravettä päälle", joka ei rimmannut eikä edes kuullostanut kovin eksoottiselta ranskalaiseen korvaan. Vaikka kalojahan ne sillitkin ovat !

Une consoeur expliquait les traditions de poisson d'avril français aux Finlandais dans son blog, ce qui m'inspira à publier ici les poissons de notre impasse. Notre charmante invitée rigolait de voir Tom avec un poisson dans le dos, mais comme on peut le constater ci-dessus il ne fut pas la seule victime ; le monsieur en visite chez les voisins y est passé également.

J'essayais de traduire la comptine finlandaise du 1er avril en français mais sans succès : il y est question de blagues d'avril, qui riment avec manger du hareng... et où l'on termine par une lampée d'eau de flaque boueuse. Mais quelle manie tous ces poissons le 1er avril ?!

Aprilliä aprilliä
Syö silliä
Juo kuravettä päälle

Maurelita goes Pop art

Vielä yksi ihana synttärilahja : Warholin vannoutunutta fania riemastuttava pop art -potretti !

Salajuoni oli täydellisen onnistunut, en ollut edes nähnyt alkuperäistä kuvaa...

Encore un magnifique cadeau d'anniv : en fan juré de Warhol, quelle surprise de me voir immortalisée dans un oeuvre pop art ! La surprise était totale, je n'avais même pas vue la photo ayant servi pour la reproduction... =)