
Poikien iki-ihana isoäiti, mieheni äiti on ikuisesti poissa.
Hurmaava persoonallisuus, pulppuileva mielikuvitus, poikkeuksellinen huomaavaisuus, herkullinen pukeutumistyyli, lyömätön sisustusmaku, kadehdittava keittotaito, kertakaikkiaan ainutlaatuinen ihminen... kaikki tämä katoaa taivaan tuuliin, mutta elää yhä muistoissamme.
Miten selittää lapsille että ihminen vain lakkaa olemasta ? Kun meidän isojenkin on sitä niin vaikea ymmärtää, on lohdullista havaita miten mutkattomasti pienet ihmiset suhtautuvat elämän koviin paloihin.
Puutarhaan jää hänen siniseksi maalaamansa kuolleeksi luultu luumupuu, joka heräsikin henkiin ja kantaa ylpeänä surrealistista koristeluaan.
Blogihiljaisuus keskiviikkoon asti ; palaamme kotiin hautajaisten jälkeen.






Osanottoni!
Rédigé par : Kaarina | 12 novembre 2007 à 05:11
Osanottoni.
Rédigé par : SusuPetal | 12 novembre 2007 à 08:24
Osanottoni. Voimia teille kaikille surun keskelle, pitäkâä huolta toisistanne. Toivottavasti hautajaiset ovat kaunis, vainajan nâköinen ja oloinen tapahtuma. Varmasti muistoja ihanasta isoäidistä riittâä lapsillekin vuosiksi eteenpäin!
Rédigé par : Jertta | 12 novembre 2007 à 09:43
Surullista....osanottoni.
Rédigé par : Jonna | 12 novembre 2007 à 21:58
Osanottoni.
Isot ritustukset pojille mamie:nsa poismenon lohduksi.
Rédigé par : M'man | 12 novembre 2007 à 21:58
Kiitoksia viesteistänne mitä kautta ne tulivatkin.
Lähdemme huomenna aikaisin aamulla ennen kuin huomisillan lakkojen alkamisen takia liikennesumput ehtivät kasaantua.
Merci pour vos messages ; par respect je n'ai pas fait de post en français.
Rédigé par : Maurelita | 12 novembre 2007 à 23:48
Osanottoni teille!
Mummit tai isoäidit...miksi heitä nyt nimittääkin, ovat lapsille tosi tärkeitä. Välillä tulee itse ajatelleeksi aikaa, kun lakkaa olemasta. Nyt kun ympärillä on viisi lastenlasta, jotka ovat mummille tosi tärkeitä. Toivon, että kauniit muistot jaksavat kantaa teitä kaipuunne hetkillä! Voimia!
Rédigé par : Tarjuska | 13 novembre 2007 à 01:34
Jaksamista. Menetyksenne kuulostaa suurelta: ihanalta vaikuttava anoppi, mummi ja tietysti äiti.
Ehkä luumupuu vielä joskus kantaa hedelmää, luumuja syödessänne voitte sitten muistella sen taiteilijaa.
Rédigé par : Merja | 13 novembre 2007 à 07:13
Osanottoni.
Rédigé par : Pikkujutut | 13 novembre 2007 à 18:01
Osanottoni! Jaksamista teille kaikille yhteiseen surutyöhön.
Rédigé par : Tuima | 13 novembre 2007 à 19:58
Olen tosi pahoillani puolestanne. Voimia koko perheelle!
Rédigé par : anamaria | 13 novembre 2007 à 23:51
Voi miten surullista... Isoaidin pois meno jattaa suuren aukon.
Osanottoni.
Voimia lahetetaan myos taalta koko perheellenne kera lampiman halauksen.
Rédigé par : Stina | 14 novembre 2007 à 18:00
Osanottoni. Paljon lämpimiä ajatuksia ja voimia koko perheelle! Halaus!
Rédigé par : milano | 16 novembre 2007 à 13:37
Olen pahoillani, paljon voimia sinne!
Rédigé par : Kotirouva | 16 novembre 2007 à 15:54
Osanotto Vaasastakin, ja jaksamista!
Rédigé par : Timo | 16 novembre 2007 à 23:38
Kiitos vielä viesteistänne, blogihiljaisuus venyy ja venyy mutta palaan blogistaniin kun tekee taas mieli kirjoitella.
Rédigé par : Maurelita | 17 novembre 2007 à 13:36
Osanottoni.
-gs
Rédigé par : gnothi seauton | 19 novembre 2007 à 19:03
Voi, vasta nyt näin tämän. Onpa surullista, otan osaa.
Rédigé par : Ulrika | 20 novembre 2007 à 18:25
Voi ärsyn, viikko sitten jättämäni osanottokommenttini ei ole näköjään sitten tullut perille...
Lämmin osanottoni siis ja suuri halaus teille kaikille.
Rédigé par : Pupuce | 21 novembre 2007 à 15:54
Olen todella pahoillani. Osanottoni koko perheelle, lämpimiä muistohetkiä ja aikaa surulle..
Rédigé par : Sennu Maria | 25 novembre 2007 à 04:34