"Répétition au lieu de la réflexion" eli suomeksi ulkolukua ajattelemisen sijaan on suora sitaatti esikoisen alakoulun johtajan suusta, viimeviikkoisessa vanhempainkokouksessa.
Moisen esihistoriallisen ohjenuoran sulatteluun meni yli viikko, sillä halusin kirjoittaa asiasta mahdollisimman objektiivisesti. Olin jo tuohtunut ekaluokkalaisen mahdottomasta läksymäärästä, ja odotinkin kokousta sekavin tuntein.
Kokouksen ensimmäinen osa oli eka- ja tokaluokkalaisten vanhemmille yhteinen tilaisuus kouluruokalassa, pikkuruisilla tuoleilla istuen. Johtaja ilmiselvästi vihasi opetusministeriä uudistuksineen sydämensä pohjasta ja toi sen julki avoimesti, asemastaan huolimatta. Mutta tuo otsikossa mainittu lausahdus tiivisti koko koululaitoksen filosofian pähkinänkuoressa - enkä lainkaan pitänyt kuulemastani.
Puheessaan johtaja mm vertaili opettajakohtaista oppilasmäärää* eri maissa ; Ranskassa (PISA-tutkimuksen sijalla 15) se oli 19,4 oppilasta per opettaja, ja Suomessa 15,9 (PISAn numero ykkönen) ja Italiassa 10,6 (vasta 10. PISA-sija). Vuodeksi 2012 Ranskassa on tähtäimessä 22 oppilasta opettajaa kohti, kun taas vuotuinen tuntimäärä väheni 936 tunnista 834 tuntiin. EDIT : Ystävällinen kommentoija valisti että OECD:n mukaan tilanne olisi Ranska 910 - Suomi 608 tuntia, aika suuri ero !)
EDIT : etuoikeutetun koulutuksen alue")
Ministeri sai kuulla kunniansa ; budjettia leikataan rajusti, erityisopettajien virkoja lakkautetaan, tuntimäärä pienenee - ja samalla opetussuunnitelma on entistä kunnianhimoisempi. Missään vaiheessa johtajan mieleen ei tullut kyseenalaistaa opetusmetodeja tai koulujen organisaatiota ylipäätään. Toisaalta, ymmärtääkseni Ranskassa opettajilla ei ole kovin paljoa valtaa opetussuunnitelman suhteen, toisin kuin Suomessa.
Sain kuitenkin kerrottua oman mielipiteeni, esittäydyttyäni suomalaisena opettajan tyttärenä (kaksinkertainen uskottavuus ?!) rohkenin sanoa opetusohjelman olevan liian kunnianhimoinen, oppilailla olevan liikaa tunteja ja liian pitkiä päiviä sekä läksyjen ja numeroarvostelun nujertavan oppimisen innon heti alussa. Tunsin oloni kuitenkin hyvin yksinäiseksi, eturiviin asti kuului ettei kukaan nyökytellyt eikä mumissut hyväksyvästi.
Mielestäni oli taas hieno uutinen että ensi syksynä luultavasti koulupäiviä lyhennetään ; klo 16h30 sijaan koulu loppuisi jo 15h45, ja olisi koulua keskiviikkoaamuisin. Nykyisinhän keskiviikko on vapaa, ja lauantain aamutunnit poistettiin hiljan - *aplodeeraukset*. Opettajakunta purnaa kuitenkin rajusti keskiviikko-opetusta vastaan, ja luvassa on varmaankin uusia lakkoja.
Kokous jatkui luokkahuoneissa kunkin opettajan johdolla, ja istuimme lastemme pulpetteihin kurkistellen ihastuneina harjoitusvihkoihin ja hienosti järjestettyihin tavarapinoihin. Luokanopettaja oli jo ehtinyt sopeuttaa läksyjä lapsille sopivampaan tahtiin ennen tapaamistamme, ja ohjeeksi tuli ettei kannata tankata puolta tuntia enempää. Sen minkä opettelee tulee opetella kunnolla, mutta kaikkea ei ole pakko. (Kunnianhimoinen tuleva arkkitehtimme silti haluaa tehdä kaikki annetut tehtävät...) Ope paljastui muutenkin inhimillisemmäksi kuin ehdin kuvitella, ja pääsimme jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen.
Illasta jäi kuitenkin hyvin pessimistinen yleisvaikutelma, ja epäluuloni maan koululaitosta kohtaan ainoastaan pönkittyi entisestään. Yritän kuitenkin suhtautua asiaan positiivisesti enkä missään nimessä näytä lapsille mitä pohjimmiltani ajattelen.
Lisätietoa mm del.icio.us-merkeissäni : Maurelita's Education - koulu tags
* * *
Répétition au lieu de la réflexion ; telle était la devise du directeur de l'école élémentaire, lancée à la réunion de parents d'élèves de CP et CE1 la semaine dernière.
Ayant suivi ma scolarité en Finlande, championne d'études PISA et connue pour son système éducatif innovant et progressiste, je faillis tomber de mon siège en entendant une affirmation pareille. J'étais déjà opposée à la quantité de devoirs, et appréhendai la réunion.
Le tronc commun avec les parents des CP et CE1 dans le réfectoire n'épargna guère le ministre de l'Education Nationale, le directeur ne cachant pas sa haine pour ses reformes.
Dans son discours, on apprit notamment que le nombre d'élèves par enseignant* était de 19,4 en France (15e position de l'étude PISA) contre 15,9 en Finlande (le n°1 PISA). En même temps il est de 10,6 en Italie qui ne se place que 10e dans la même étude...
Le nombre d'heures annuelles en France est passé de 936h à 834h ; d'après
ce que j'ai lu récemment, il serait largement inférieur** en Finlande - pour de bien
meilleurs résultats.
EDIT : *Ces chiffres prennent en compte les enseignants et les aides spécialisés n'ayant pas de classes ; en réalité le nombre d'élèves est entre 25 et 30, et au maximum 25 dans les ZEP. Dans les commentaires en finnois on apprend que c'est exactement pareil en Finlande en réalité. **D'après OCDE cela serait 608 heures annuelles en Finlande - à raison de 20h par semaine, soit 4h par jour. Le nombre d'heures élevé ne garantit donc pas de meilleurs résultats, au contraire !
J'ai réussi à dire ce que j'en pensais, après m'être présentée en tant que fille d'enseignante finlandaise (double crédibilité ?) : un programme trop ambitieux, des journées trop longues et trop chargées et des devoirs en quantité affolante avec une notation sur dix dès le début - rien de mieux pour tuer l'enthousiasme de si petits. Je me sentis très seule au premier rang, aucun bruit approbateur ne s'élevant derrière moi.
Par contre, l'innovation de la rentrée prochaine qui consiste à raccourcir la journée qui se terminerait à 15h45 au lieu de 16h30, en rattrapant trois heures le mercredi matin me paraît une excellente idée et permettrait de mieux repartir l'apprentissage sur la semaine. Pourtant, le corps enseignant prévoit déjà des grèves et n'approuve guère l'innovation.
Ensuite nous nous repartîmes dans les classes avec les enseignants des enfants, et la maîtresse de Jules se révéla finalement plus raisonnée que je craignais. Elle avait déjà eu le temps d'ajuster quelque peu la quantité de devoirs avant la réunion, et nous informa qu'il y en aura beaucoup tout au long de l'année mais qu'il ne fallait pas travailler plus de 30 minutes à la maison. Une sorte de cessez-le-feu fut donc établi avec les parents et l'enseignant.
Je reste toutefois très inquiète et pessimiste vis-à-vis du système scolaire français, mes pires craintes s'avérant justifiées. Je m'efforce de garder le moral et de ne surtout pas critiquer l'école devant les enfants - ils n'y sont pour rien.
Plus d'informations dans mes tags del.icio.us : Maurelita's Education - koulu
Kumma kyllä LinkedIn tuntuu samalla sortuneen jo muualla huonoksihavaittuun ansaintamalliin ja vilauttelee mainoksia, kilpailuja ja ale-kuponkeja... Olenko jo profiloitu shoppailijaksi kun kohdalle osui Banana Republic ? Agressiivinen ikkuna hyppi silmille useamman kerran muokkatessani status update -kenttää, mutta ymmärsi vihdoin että EVVK.
Un test de perfectionnement pour nos amis 
