On otollinen hetki ikuistaa lapsuudenkodin pieniä yksityiskohtia ; muistoja ja uusia tulokkaita. Arkea tulisi tallentaa useammin ; mikä onkaan kallisarvoisempaa kuin ne pienet muruset joista elämä koostuu ? Liian moni muisto on jo haalistunut, kadonnut utuiseen menneisyyteen.
Sarjassamme "mikä ei kuulu joukkoon" kummittelee se havittelemani Givenchyn palloripsari ; maissa pikainen empiirinen tutkimus paljasti sen hinnaksi 26 € (mm Sephora) ja iloisena yllätyksenä Roissyn kentän kilikalimyymälässä oli vastustamaton tarjous à 20 €. Nyt vain pitää kesyttää kummajainen, sillä koeajolla tuli paakkuja ja epätasaista jälkeä.
Mutta kuka tarvitseekaan meikkejä nauttiakseen harmaan sadepäivän auringonpilkahduksesta fudisstaran potkiessa palloa liejussa, hymyillen kuin Hangon keksi... tai peräti kuin Naantalin aurinko kun Vaari esitteli vanhaa pajaa. (Toim.huom : minä lauantaisiin häihin !!!)
* * *
Voici une occasion rêvée d'immortaliser les petits détails de la maison où j'ai grandi : des souvenirs d'enfance et des nouveautés. Le quotidien est trop rarement capturé et pourtant il forge notre monde d'une manière indélébile.
Dans la série chercher l'erreur, le collage du haut arbore le fameux mascara de Givenchy que je convoitais. Une étude empirique rapide révéla qu'en France il coûte 26 € (Sephora) mais à Roissy seulement 20 €. Il ne reste plus qu'à dompter la baguette magique car la première tentative fut moyennement convaincante.
Mais qui a besoin de cils fardés pour admirer le sourire rayonnant d'un petit tapant dans le ballon boueux, avec un timide rayon de soleil, ou les odeurs magiques de la vieille forge. (NDRL : moi, pour le mariage de samedi !)









Arjen kuvakollasit ovat ihastuttavia! (vaikka eihän nämä nyt teille olekaan ihan tavallista arkea, kun olette suomi-lomalla...) Muistan omalta ulkosuomalaistajalta, miten ihanilta nuo suomalaiset lehtipinot tuntuivat.
Mielenkiinnolla luin ripsarikommentin - kiitos siitä. Jos kerran vaatiin kesyttämistä ettei synny paakkuja, niin ei ole minun juttu, pitäydytään Kanebossa, säästyi siis yli 20 euroa! (Jostain suomalaisesta lehdestä luin, että ei sitä vielä edes suomessa olisi myynnissäkään, lähin paikka kuulemma tukholma tai netti.)
Rédigé par : Geranium | 13 novembre 2008 à 06:50
Totta, arkea pitäisi kuvata paljon paljon enemmän. Ne kuvat ovat lapsillekin myöhemmin hyvin tärkeitä, kun halutaan katsoa miltä oma lapsuus näytti. Ja onhan se itsellekin mukavaa katsella miltä arki ennen näytti.
Mukavia häitä!
Rédigé par : Tuima | 13 novembre 2008 à 09:16
Mua herkistää kaikki nuo metsäkuvat, olen rämeikköfriikki, nyyhkis!
Rédigé par : Anne Helvetiasta | 13 novembre 2008 à 10:24
Ihania kuvasarjoja täällä, näihin aikoihin en ole varmaan ollut Suomessa ainakaan kymmeneen vuoteen...kiitos näistä.
Rédigé par : sari | 13 novembre 2008 à 10:53
Kivoja tunnelmia. Kuvista kyllä huomaa, että sulla on tyyli- ja sommittelusilmää. Tällä tyypillä on edessä viikonloppureissu samalle maailman suunnalle. Hassua.
Rédigé par : Muikkis | 13 novembre 2008 à 19:07
En ollut minäkään nähnyt kotimaan marraskuuta vuosikausiin, ja se pimeys kyllä yllätti. Ihminen sitten unohtaa aktiivisesti. Onneksi kotoisat maisemat, esineet ja tuoksut ilahduttivat - perheestä ja suvusta puhumattakaan !
Suomessa on se kiva että voi mennä ulos ryteikköön vaikka sataisikin, kunnon kamppeet vaan päälle. Ranskassa hienostellaan ja ollaan niin siististi - meitä aina katsotaan oudosti kun fillaroidaan sateessa tai lampsitaan kumppareissa kauhealla kelillä Pariisissa...
Rédigé par : Maurelita | 17 novembre 2008 à 18:05
Mää lampsin kumppareissa täällä ihan piruuttanikin;-)
No, en aina.
Niin tuota se piti sanoa että VAJAVIERAILUT oli poikien mielestä aina vaarin parasta tarjontaa silloin kun vanhemmillani oli vielä mökki!
Rédigé par : violet | 18 novembre 2008 à 09:15
Voi tosiaan, nama loma/arkikuvakollaasit ovat aivan ihanat!
Kiva, etta pojilla on ollut kivaa - aiteellaankin kotimaassaan :)
Rédigé par : M'man | 20 novembre 2008 à 15:01
ps.kumppariessa lampsimisesta (asumme hyper centre:ssa tassa kaupungissamme): ostin juuri viime viikolla itelleninkin uudet ja olen jopa hakenut koulusta lapsiani, sielta kaikkien JACADIin pukeutuneitten lasten joukosta omiani ... sadekamppeet on pop! Mitaan minikenkia ja hennon vaaleanpunaisia sukkiksii meilla ainakaan...
Esikoisen ulkoilupaivana (luokkaretki laheiseen mantymetsaan) ensimmainen palaute oli open suusta - ai! onpas osattu hyvin varautua! ;) Mina vaan, etta no kun suomalaiselle ei ole 'huonoa saata' vain huonot kamppeet... ;)
Ettas nuin :)
Rédigé par : M'man | 20 novembre 2008 à 15:06
Kumpparit ovat pop - niin se veli häämatkaallaankin lampsii (Venetsiassa !).
Toi ei ole huonoa säätä, on vain huonoja kamppeita on huima ; uusi mottoni.
=)
Rédigé par : Maurelita | 20 novembre 2008 à 15:28