« janvier 2009 | Accueil | mars 2009 »

Kotimaan kuvakavalkadi / Avalanche de photos de Finlande

Hiihtoloma_09

Kotiuduimme eilen hiihtolomalta, ja palautuminen pariisilaisarkeen on vielä hieman kesken. Suomalainen talvi oli parhaimmillaan pikkupakkasella ja viistolla auringolla höystettynä, lunta riitti lasketteluun ja pulkkamäkeenkin [videot !].

Messilän Luminaperot oli mainio pikapaketti harvoin lunta näkeville ulkosuomalaisille, ja aivan ihana hiihto-ope piti myös ryhmän kuopuksen mukana menossa. Hinta oli tosin suolainen, pakettiin ei kuulunut ruokailu, varusteitten vuokraus eikä edes hiihtohissimaksut - onneksi naperomme olivat alle 7vee ja pääsivät ilmaiseksi. Laskettelu on eliittien hupia, ja loppuloma sujuikin murtsikan, pulkkailun ja pyöräilynkin parissa.

      *   *   *

Après une semaine de cieux bleus et de neige immaculée en Finlande, voici nos souvenirs de vacances en condensé. Un panaché de ski alpin, de luge [voir les vidéos !], de ski de fond et même de vélo.

Les garçons ont eu droit aux cours de ski alpin pendant les deux premiers jours à Messilä, où un charmant prof de ski encadrait les débutants de 4-10 ans. Onéreux mais efficace, nos deux champions ont adoré !

Ensuite cap sur les paysages familiers de chez les grands-parents où le jardin et les champs entourés de forêt offrent un milieu idéal pour profiter de la neige.


Uutisia ja haasteita / Des news...

AjokitPariisin parkkitilaongelmat ratkaistu

Pysäköintitilan puutteesta tunnettu suurkaupunki toimii radikaalisti kieltämällä kaikki ilmaa saastuttavat ajoneuvot, ja heti uuden lain tultua voimaan oli havaittavissa riemastuttavaa edistystä pariisilaisten tottumuksissa - kuten todistaa oheinen kuva eräältä vilkkaimmista ajovälyistä.


Kyseessä on tietenkin vain haave, tai siis haaste jonka Juanita lähetti Madridista, ilahduttavan hyvän uutisen kirjoittaminen kuvaansa, seuraavilla säännöillä :

- kirjoita kuvasta hyvä uutinen ja julkaise se
- valitse jokin omista kuvistasi uudeksi haastekuvaksi
- julkaise kuvasi ja haasta muita
- tämä on leikkiä !

VivienneHieman kiemurtelemalla teen tästä sanaleikin ja viittaan Pariisin metroasemaan nimeltä Bonne Nouvelle (hyvä uutinen), jonka liepeillä asuin ensimmäiset Pariisin vuoteni. Suurten bulevardien ja vanhan oopperatalon korttelin itäreunassa sijaitseva alue voi ensisilmäyksellä vaikuttaa persoonattomalta, mutta lukuisat katetut passage-käytävät hurmaavat vanhanaikaisella tunnelmallaan ja arkkitehtuuri on aidon pariisilaista haussmann-tyyliä.

Halukkaat voivat postailla kuvaani liittyviä hyviä uutisia, tai selailla opassivuja ihastuttavista kauppakäytävistä.

Samalla postaan Anzilta aikoja sitten tulleen neljännen kansion kuvahaasteen :

1. Mene kuvakansiosi (tai missä ikinä säilytätkään kuviasi) neljänteen alakansioon.
2. Valitse sieltä neljäs kuva.
3. Postaa kuva blogiisi ja kerro samalla kuvan tarina.
4. Haasta neljä ihmistä.

Rdc Tähän sattui juuri talteen imuroimani elämäni ensimmäinen saitti joka uhkaa sulkea, ja tallensin kiireesti kuva-albumit. Arpa osui kuvaan olohuoneestamme ensimmäisenä vuotena talossamme : perusremontti oli valmistunut ja katossa komeili metallinen tukipalkki poistettuamme väliseinät koko alakerrasta, mutta sisustus oli hajanaista. Sittemmin olen postaillut olohuoneen uusista tuulista ja peräti tehnyt live-esittelyä...

Ja kaupan päälle girl power -mainos jolla lobbataan mimmejä EU:n huipulle ja uutinen Googlen ostamasta paperitehtaasta Haminassa !

   *   *   *

On m'avait lancé un défi d'écrire une bonne nouvelle à partir de la photo ci-jointe, et évidemment je prends mes rêves pour de la réalité avec l'annonce utopiste suivante :

Ajokit Paris trouve une solution radicale pour ses problèmes de circulation

Une mesure pour le moins surprenante est imposée aux Parisiens face au manque de places de parking. Dans le centre de la ville il est désormais interdit de rouler avec des véhicules polluants ; pour preuve de l'enthousiasme des habitants, voici à quoi ressemblent les rues auparavant encombrées de voitures !

Si seulement cette illusion pouvait être vraie...

Parlant de Bonne Nouvelle, un clin d'oeil à mon ancien quartier des Grands Boulevards avec surtout ses passages couverts au charme suranné ja ihastuttavista kauppakäytävistä.

J'en profitais aussi pour faire du lobbying au nom de Girl Power au sein de l'Union Européenne et pour annoncer l'achat d'une ancienne usine de papeterie en Finlande par Google, pour y monter un data center, tout près d'un parc d'éoliennes !



Suomalainen koulu vs école française

Cartable Ranskan tv-kanava M6 näytti eilen Zone Interdite (suomeksi "kielletty alue") -ohjelmassaan dokumentin koululaitoksesta, ja yksi aiheista oli Suomen koululaitos jota mainostettiin maailman parhaana. (EDIT : dokkarissa Helsingin Ranskalais-suomalainen koulu sekä SYK).

Suomen koululaitoksen erinomaisuudesta on vouhkattu jo monta vuotta PISA-tulosten ansiosta, ja olen kuullut että sikäläiset opinahjot ovat saaneet tiedosteluja ja vierailupyyntöjä kyllästymiseen asti. Olen hurjan ylpeä saamastamme maineesta ; vaikka oma kokemukseni on viime vuosisadalta (!) ja koululaitos kehittynyt paljonkin siitä, se oli jo silloin mielestäni varsin kannustava.

Ihmettelin kuitenkin tutun ulkosuomalaisen kanssa eikö lukiossa nykyään muka ole lainkaan läksyjä ? (EDIT : kommentoijat korjasivat että läksyjä todella on väitteestä huolimatta, mutta ehtivätkö haastatellut tekemään ne jo tunneilla ?). Koulupäivät sekä vuotuinen tuntimäärä ovat huomattavasti kevyemmät kotimaassa, mutta tuntuu etten ole juuri enää kärryillä uusista opiskelumetodeista. Ohjelmaan ja muihinkin lähteisiin perustuen onnistuneen koululaitoksen saloihin kuuluisivat mm seuraavat :
  • Ymmärtäminen oppimista tärkeämpää
  • Itseluottamuksen pönkittäminen ; virheet eivät ole vakavia
  • Numeroarvosteluilla osoitetaan mitä oppilas on oppinut ; ei hänen virheitään
  • Ketään ei pakoteta vaan ohjataan
  • Opettajia kunnioitetaan ja rehtoreilla on enemmän päätösvaltaa kuin Ranskassa
Taannoin ranskalaisen Elle-lehden artikkeli sai kirpeitä kommentteja suomalaisilta opettajilta, sekä koulujen valinnassa että yleisvaikutelmien suhteen. Esitellään tietenkin edustuskelpoisimpia kouluja, eivät oppilaat riehu käytävillä kun on ulkomaalaisia toimittajia talo täynnä - mikä on aivan normaalia vieraskoreutta ! Olen silti vakuuttunut että suomalainen malli toimii, ja joku kuvailikin sitä yksinkertaisesti ranskalaisen koulumallin täydeksi vastakohdaksi.

Ranskan koululaitosta jarruttaa mielestäni vanhan kulttuurivaltion paineet : liian kunnianhimoiset oppisuunnitelmat pakottavat päätähuimaavaan oppimistahtiin, perustiedot ja taidot kuten lukeminen ja kirjoittaminen jäävät kiireessä jalkoihin. Koulupäivät ovat liian pitkiä, vuosittainen tuntimäärä hurja mutta näitä ei kukaan ole korjaamassa. Päinvastoin, äänestäjät eivät katso suopeasti koulupäivien lyhenemistä koska heille alakoulu ajaa myös päivähoitopaikan virkaa.

CouloirTahtoisin kovasti vaikuttaa ja osallistua paikallisen systeemin parantamiseen, ja menin loppuvuodesta kunnan lanseeraamaan "comité pour une école de réussite" (komitea menestyksekkään koulun puolesta). Kuunneltuani tunnin ammattiyhdistysten propagandaa saamatta suunvuoroa, proppuni paloivat ja lähdin pois myrtynein mielin. Eivät antaneet puheenvuoroa "maallikoille" kun koulun johtajilla (kaikki ammattiyhdistyksissä) oli paljon "tärkeää asiaa". Käytännössä koko kokous oli opetusministerin parjausta, suunnittelua seuraavia lakkoja varten ja miten parhaiten olla toteuttamatta uusia direktiivejä. Poliittiset erimielisyydet kuuluvat mielestäni muualle kuin kunnallistason koulukokoukseen : tärkeintä olisi saada paras mahdollinen irti nykyisistä resursseista. Lupaavaa.

   *   *   *
L'émission La Zone Interdite (M6) hier soir s'interrogeait sur ce qui pourrait changer à l'école, avec un documentaire sur l'école finlandaise, citée partout comme l'exemple parfait depuis les fameux résultats PISA. (EDIT : les exemples du documentaire étaient des écoles atypique, dont le Lycée franco-finlandais d'Helsinki et une école privée gratuite de renom, également à Helsinki).

Fière d'avoir suivi ma scolarité en Finlande, je dois avouer que déjà avant sa refonte dans les années 90 je trouvais le système éducatif de chez moi fort encourageant et motivant. Voici ce qu'on peut retenir parmi les secrets de la réussite à la finlandaise :
  • Comprendre est plus important qu'apprendre
  • L'estime de soi ; il n'est pas grave de faire des fautes !
  • Les notes sont pour évaluer ce que l'élève a appris ; pas ce qu'il a raté
  • On ne force personne, on guide tout le monde
  • Les enseignants sont respectés et leur travail reconnu
  • Les proviseurs ont une autonomie plus importante ; la commune est l'employeur et non le ministère
Taches Outre tout cela, les enfants n'ont pas de devoirs, d'après le documentaire même pas au lycée - à confirmer ?! Les journées sont bien plus courtes, le nombre d'heures annuel significativement inférieur et on consolide les bases avec soin, en ne laissant personne de côté.

La France souffre du poids d'une puissance culturelle avec son programme scolaire bien trop ambitieux. A force de tout vouloir faire, le rythme est effréné et la quantité de choses prime au détriment de la qualité. Quelle urgence de vouloir apprendre l'écriture en scripte en moyenne section ? Pourquoi diable vouloir apprendre à lire et à écrire aux enfants de 6 ans en moins de six mois ? Certes la méthode semi-globale semble fort efficace, mais à quel prix : menaces de mauvaises notes hebdomadaires, devoirs en nombre après une journée déjà bien longue, obligation de résultat et stress continu... De surcroît, à force d'aller vite, aucun suivi de la manière dont l'enfant forme les lettres ; aux parents d'inculquer les règles élémentaires de commencer les lettres par le haut et de bien les former.

J'aimerais énormément contribuer à l'amélioration du système français, mais comment ? Ayant déjà participé à un groupe de travail au niveau de la ville qui s'avéra le terrain de jeu privilégié des syndicaliste sans même donner la parole aux "civils", j'avais quitté la salle furieuse d'avoir perdu mon temps à écouter le débat sur comment résister aux reformes du ministre, pour obtenir le soutien du maire pour refuser le service minimum d'accueil, et pour organiser une prochaine grève. La politisation prenait le dessus sur la vraie réflexion, et aucune parole ne fut prononcée pour concrètement améliorer le quotidien de nos enfants dans la configuration actuelle. Un débat à l'image du système éducatif du pays ! Argh.

EDIT - ajout de quelques vidéos sur le sujet :

Lunta Pariisissa * Neige à Paris

Lunta_pariisissa

Ihanan valkean pumpulisen aamuherätyksen jälkeen viikko alkoi jäisen kaatosateen merkeissä ; koulumatka sujui * lits läts * sohjossa ja loskassa kahlaten. Oli kuin mustaa jäätä olisi tippunut taivaan täydeltä ja muistelin lapsuuteni liikenneturvallisuusmainoksia joissa pelottava noita suippohattuineen suti mutkaisia metsäteitä pahanenteisellä luudallaan...

Koulun pihalla lapsilla ei ollut lupa mennä lumen lähellekään, vaan heidät sullottiin katoksen alle suojaan moiselta kammotukselta. Harmitti poikien puolesta ettei lunta tullut eilen, sen verran houkuttelevaa se oli ainakin aamulla. Nyt lumi on sulanut ja roikkuu paksuna hernerokkana ilmassa, kuin joku olisi vetänyt paksun harmaan verhon ikkunan eteen.

Lehdissä tivataan kuka jätti työnsä tekemättä, kun julkinen liikenne ja lentokentät taas takkuilivat säälaitoksen varoituksista huolimatta. Ilmastonmuutos alkaa olla sen verran pysyvää, että kotimaan hiihtoloman jälkeen emme jätä talvikamppeita paikan päälle vaan tuomme ne Pariisiin ; haussa on kunnon vuorilliset talvisaapikkaat esikoiselle - kuvitella ettei Pariisista löydy pojille saapikkaita alkuunkaan, puhumattakaan lämpimistä jalkineista.

   *   *   *

Voyant à nouveau Paris en pagaille pour quelques centimètres de neige, tout Finlandais se demande pourquoi autant de panique. Avec le réchauffement climatique, il faut se rendre à l'évidence qu'il va y avoir de la neige plus souvent à Paris.

Dont acte : j'escompte rapatrier nos équipements d'hiver de Finlande après les vacances de février puisqu'on en a grand besoin ici. Impossible de trouver des bottes pour des garçons à Paris - sans parler de bottes chaudes !

Et dire qu'à l'école les enfants n'ont pas eu le droit d'aller dans la neige, des fois qu'ils se feraient mal. Dire que dans des pays du nord, il y a des sauvages qui en mangent...