Happy 2016 !!!

Upeaa uutta vuotta kaikille ! Ohessa tuore perhepotretti Ile de Ré -saaren kauimmaiselta kärjeltä, valaisten majakalta eli Phare des Baleines.

Une très belle année à tous, avec nos voeux sur un fond rétais et le Phare des Baleines du bout de l'Ile de Ré.

Wishing you all a wonderful new year with this family selfie from the whales' lighthouse at the furthermost end of Ile de Ré !

Happy2016


Yläkoululaiset | Collégiens

Ca y est, la rentrée au collège pour les deux * Nyt molemmat pojat ovat yläkoulussa !

Rentree_2015

Ranskassa koulut alkoivat tällä viikolla, ja molemmat meillä ovat nyt yläkoulussa : esikoinen nelosluokalla ja kuopus kutosella. Ranskassahan luokat ovat nurinkurin eli yläkoulussa käydään järjestyksessä kutonen, vitonen, nelonen ja kolmonen.

Pitkät päivät ja syntisen painavat koululaukut ovat ohjelmassa heti kättelyssä ; kutosella 8:30-16:15 ja nelosella 8:15-17 useimpina päivinä - ja koulureput olisi pitänyt kyllä punnita empiiriseen tutkimukseeni. Kevensimme minkä pystyimme, esim sanakirja jäi kotiin toistaiseksi sekä paperiarkkeja ja muovitaskuja laitettiin vain puolisen tusinaa eri kansioihin. Pitää vaan muistaa täydentää ne vuoden edetessä.

Keskiviikkona iltapäivisin on tarjolla urheilukerhoja tai muita aktiviteetteja, joita voimme nyt harkita kun jouduimme jättämään suureksi surukseni Suomi-koulun pois jo muutenkin rankasta aikataulusta. Haasteenani on nyt pitää omaa suomikoulua viikonloppuisin... mistähän aiheesta aloittaisin ? Taidanpa vakoilla Suomi-koulun blogista mitä siellä opiskellaan !

     *     *     *

La rentrée des classes au collège : check pour les deux ! Un en 4e et l'autre en 6e, la fin d'une époque pour nous.

Je ne peux m'empêcher de comparer ce que j'ai connu en Finlande et ce que vivent mes enfants, et outre les méthodes et les contenus ce qui me chagrine le plus ce sont les horaires. En quatrième, quasiment tous les jours des cours de 8:15 à 17:15 avec des intercours très speed, des fois juste pour changer de professeur. En Finlande, les leçons de 50 minutes étaient ponctuées de récrés de 10-15 min systématiquement - au moins de mon temps, et les journées bien plus courtes.

A mon plus grand regret nous arrêtons l'Ecole Finlandaise pour libérer le mercredi après-midi et pour alléger un emploi du temps bien chargé. A charge pour moi de compenser par un apprentissage tissé dans le quotidien - surtout le WE - pour entretenir et pour faire progresser la deuxième langue de mes Franco-finlandais.


Rentrée CM2 * viimeinen vuosi alakoulua alkoi

Kuopus odotti innolla koulujen alkua, koska alkoi jo olla ikävä kavereita. Tänä vuonna osui kiva miesope ja yksi parhaista kavereista samalle luokalle - huh helpotus ! Ranskassa kun on tapana sekoittaa luokat joka ikinen vuosi, ja syksyllä stressataan aina kuka pääsee samalle luokalle ja kuka ei. Esikoisen koulu alkaa vasta torstaina...

Le cadet avait hâte de retrouver ses copains à la rentrée, et par chance cette année il a un enseignant qu'il aime bien et un de ses meilleurs potes dans sa classe. L'aîné fait sa rentrée jeudi...

Tom_rentreeCM2

 


Maurelita dans la presse finlandaise * Lehtijuttu Etlarissa

J'ai un article de presse dans un journal finlandais - à nouveau *
Olimme (taas) Etelä-Suomen Sanomissa !

 ESS_maurelita_11012014

Dans la série d'articles "Nos femmes dans le monde", le quotidien du sud de la Finlande ESS m'a proposé d'écrire un article sur la vie quotidienne et familiale dans un métropole européen, et en voici l'essentiel librement adapté en français :

"Une famille s'aventure en sidecar

Bien qu'ayant vécu à Paris plus de la moitié de ma vie, je suis fière d'être Finlandaise et je mets en avant cette particularité. (Cela permet de sortir du lot et les gens se souviennent de moi plus facilement !)

Notre langue à la maison est français mais je parle finnois aux enfants, et ils fréquentent l'Ecole finlandaise de Paris le mercredi après-midi. Une équipe d'enseignants motivés et de volontaires enthousiastes permettent un bref bain linguistique hebdomadaire - ce qui est précieux pour renforcer la langue minoritaire pour des enfants bilingues qui vivent dans un environnement francophone.

En professionnelle de gestion de la connaissance je travaille en français et en anglais, et en marge de mes fonctions de m'occupe également du réseau social interne (Jive) de l'entreprise : une aubaine avec près de 200 000 collaborateurs dans le monde comme contacts potentiels !

Dans une seconde vie, je suis bloggeuse depuis presque dix ans en finnois et français et également webmaster bénévole de l'Ecole finlandaise de Paris..."

Je parle de la longueur des journées de travail à Paris, tant pour les cadres que pour les écoliers, et de la vie parisienne avec les transports mais aussi les vélos. L'article se termine hélas sur une note négative sur la pollution de l'air, alors que j'avais conclu dans le texte original - dans son intégralité ci-dessous pour les amateurs de finnois - que Paris restait la ville lumière de mes rêves et qu'il était malgré tout agréable d'y vivre, surtout dans notre petite impasse avec une maison rouge au fond du jardin.

     *     *     *

Ilahduin kun Etlari pyysi minulta juttua kolumnisarjaan Naisemme maailmalla, ja työstin lyhyen jutun ehdotettujen aiheitten tiimoilta joululomalla. Ylläkomeileva juttu on lehdessä ilmestynyt versio, mutta halusin myös jakaa alkuperäisen versioni täällä.

Harmitti hitusen miten positiiviseen loppukaneettiin päättynyt juttuni lyhentyi ja päättyi negatiiviseen kommenttiin saasterajojen ylittymisestä, kun oikeasti totesin Pariisin olevan ihana kaupunki ja pitäväni täällä asumisesta. Siis tässä se alkuperäinen juttuni :

"Olen pariisilaistunut tiedonhallinnan ammattilainen, toisessa elämässäni kaksikielinen bloggaaja Maurelita. Olen asunut Pariisissa yli puolet elämästäni, ja mitä kauemmin olen täällä ollut, sitä enemmän korostan suomalaisuuttani ja olen siitä ylpeä. Omalaatuisuus on valttia, ja nykyisin se kannattaa kääntää edukseen joukosta erottuakseen.

Asumme vanhassa vuonna 1940 rakennetussa kivitalossa Pariisin laidalla piskuisen kujan perukoilla - ranskalaisen herrasmiesfillaristini ja kahden poikamme kanssa.

Yhteinen kotikielemme on ranska, ja puhun suomea lapsille aina kun olemme keskenämme. 9- ja 11-vuotiaat pojat käyvät keskiviikko-iltapäivisin Pariisin Suomi-koulua, joka toimii ranskalaisen alakoulun tiloissa todella ihanan ja omistautuneen opettajatiimin ja avustajien ansiosta. Ulkosuomalaisille tämä on todella kallisarvoista, ja ylläpidän koulun blogia voidaksemme jakaa kuulumisia ja oppilaitten saavutuksia perheitten ja myös sukulaisten kesken.

Itse puhun, kirjoitan ja teen töitä ranskaksi, ja tuotan sisältöä paljon englanniksi : työnkuvaani liittyy tiedonhallinnan ohella firman sisäisen sosiaalisen median markkinointi sekä verkostoituminen eri maissa olevien lähes 200 000 työntekijän kanssa.

Ranskalainen työpäivä on pitkä, mutta alkaa suhteellisen myöhään ja lounastunti on vähintään tunnin pituinen. Kun työmatkatkin ovat pitkiä, normi 45min - 1h, se tuntuu perheen organisaatiossa. Koulua on klo 16h30 asti, mutta se jatkuu läksykerhon merkeissä klo 18 saakka. Jo heti alakoulussa läksyjä on runsaasti, ja molempien vanhempien ollessa töissä on hyvä saada ne tehtyä ennen illallisaikaa.

Koulunkäynti aloitetaan 3-vuotiaana, ja se on monille vanhemmille helpotus lastenhoidon suhteen. En ollut lainkaan innostunut noin aikaisesta koulunaloituksesta, kunnes seuranhaluinen kuopus alkoi vaatia myös sinne esikoisen perässä. Vastahakoisesti hain paikkaa ja hämmästyimme saadessamme sen 2,5-vuotiaalle. Kuopus kävi sitä aluksi vain aamuisin , ja oli haltioissaan uusista kavereista ja leikeistä. Ranskassa ollaankin hyvin ylpeitä "maternelle" -esikoulusta, jossa valmistaudutaan koulumaailmaan ja annetaan valmiudet kirjoittamiseen. Alakoulussa 6-vuotiailla koulu kuitenkin muuttuu perinteiseksi opinahjoksi, jossa ulkoluku ja koukeroinen kaunokirjoitus ovat yhä arkea, ja PISA-tuloksista näkyy etteivät pitkät päivät ja suuret läksymäärät ole se paras ratkaisu. Kunnianhimoiset oppisuunnitelmat eivät jätä tarpeeksi aikaa ja intoa perustaitojen oppimiseen, ja luokallejääminen onkin hyvin yleistä - joskus jopa vanhempien omasta pyynnöstä. Ihmettelinkin suuresti kun luokalta toiselle siirtymiseen opettajakunta pyytää vanhempien suostumista ja allekirjoitusta !

Pariisissa asuminen on kallista, ja monet lapsiperheet muuttavat kauemmas keskustasta saadakseen enemmän neliöitä ja rauhallisemman ympäristön. Meillä oli kriteereinä kolmen M-kirjaimen maaginen yhdistelmä josta ei tingitty : métro, marché & Monoprix - metroasema eikä missään nimessä RER-esikaupunkijuna, kauppatori sekä pariisilaisten rakastama Monoprix-kauppaketju. Löysimmekin ihanan kivitalomme pittoreskin kujan perukoilta, ammoisen hedelmätarhan mailta, ja perusremontin ja useamman rakennusprojektin jälkeen punaiseksi maalattu talo vilpoloineen ja viikunapuineen on kuin pieni pala paratiisia kivenheiton päässä hektisen metropolin keskustasta.

Perheemme liikkuu lähinnä julkisilla, kävellen tai polkupyörällä. Autoliikenne on suurkaupungissa aika sietämätöntä, ajotyyli sumeilemattoman agressiivista ja ruuhkien luoma ilmansaaste pelottavaa. Yleensä autolla ei edes voita aikaa, vaan kyseessä on silkka ihmisten mukavuudenhalu. Viime viikkoina on saasterajat ylitetty montakin kertaa, mutta kaupungissa eli toistaiseksi ole ryhdytty radikaaleihin toimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi.

Pyöräily Pariisissa onkin haasteellista, harvoilla on kypärää ja henkivakuutuksena toimii lähinnä valppaus ja sujuva ajotyyli. Vertaan sitä usein videopeliin : esteitä ja vaaroja sinkoilee joka suunnasta. Liikenteeseen on suladuttuva, on muistettava ettei autoja kannata ikinä ohittaa oikealta kuolleesta kulmasta - ja jalankulkijat saattavat ampaista pyörän eteen päätä kääntämättä koska tahansa. Usein pyöräkaista kulkee bussikaistalla, ja yhteiselo bussien sekä taksien kanssa on sekin kimuranttia.

Kuitenkin antiikkisesta koululaitoksesta ja haasteellisesta liikenteestä huolimatta Pariisissa on ihanaa asua, kujallamme ja omalla pihalla lapset voivat leikkiä kavereitten kanssa tarvitsematta alatuista vahtimista ja valvontaa kuten yleensä suurkaupungissa. Valon kaupunki tarjoaa upeat puitteet ja on mahtavaa ajella fillarilla - tai sivuvaunullisella moottoripyörällä - koko perheen kokoonpanolla käymässä milloin missäkin, syömässä kiinalaiskorttelissa tai shoppailemassa Le Marais'ssa."


Schoolboys

Boyz

Eilen shoppailimme uusia vaatteita koulujen alkua varten, ja mukaan tarttui juhlavaatteitakin. Ne piti sisäänajaa heti pihalla !

Hier au programme une virée shopping en vue de la rentrée des classes, et les garçons ont même eu une tenue de fête - qu'il fallait inaugurer aussitôt dans notre jardin :

Tom&jules


Infographic : évolution du drôle alias hauskan hahmon kehitys

Infographic-funnyComme mentionné dans mon billet précédent sur les bonnes pratiques de blog, les infographiques sont à la pointe de la hype.

J'ai donc testé le générateur gratuit d'infographiques du site Piktochart et comme exemple j'ai pris l'évolution de personnages d'histoires pour enfants au fil des générations.

Très simple, ceci démontre que les Pokémon ne sont finalement pas si innovants que ça : en réalité ils sont des évolutions de caractères déjà existants qui évoluent ensuite en tant que Pokémon...

     *     *     *

Kuten edellisessä postauksessa mainostin, nämä infographic-kaaviot ovat raivotrendikkäitä !

Tuumasta toimeen, kokeilin Piktochart-saittia ja esimerkiksi kelpuutin hauskan satuhahmon kehityksen kautta aikojen.

Tästä käy ilmi, etteivät Pokemonit ovat keksineet mitään uutta - ne ovat oikeasti aiempien hahmojen kehitysvaiheita jotka kehittyvät lisää Pokemoneina...

EDIT : tässä yhteydessä herää aina kysymys strumffit vastaan smurffit, ks ammoisen postaukseni kommentit joissa paljastetaan strumffin olevan se alkuperäinen käännös.



Top gag eli poikien videojekut



Voici l'émission télé des garçons, filmé par Ju|es, scénario par Ju|es et T0m ! Au programme, la surprise qui tombe sur la tête, les chaises musicales et la voiture de Speedy Gonzales.

Ohessa poikien telkkaohjelma, kameran takana (ja edessäkin) Ju|es, käsikirjoitus Ju|es ja T0m. Ohjelmassa yllätys joka tippuu päälle, tuolileikki ja Speedy Gonzalesin auto.


Cartables et bugs * Reppuja ja virheviestejä

Rentree2011 Koulut alkoivat ja konttorin syyskiireet pyyhkivät viimeisetkin rippeet kesäisestä tunnelmasta.

Päivän piristeeksi ohessa kuva lasten ensimmäisestä kouluaamusta ; 9vee ja 7vee ylpeinä uusista Cars-repuistaan ja innokkaina uusista haasteista - sekä omia konttorihaasteistani loistavasti kuvaava virheviesti ; saisinko tuommoisia ihan oikeasti kiitos ?!

     *   *   *

Les écoles ont repris et au bureau on atteint le niveau habituel de stress... l'été est décidément terminé.

Ci-contre la photo traditionnelle de rentrée de classes (respectivement CE1 et CM1) avec les nouveaux cartables Cars, et pour ma part un bug Windows que j'aimerais rencontrer pour de vrai :

Windows cannot find file some wine instead


Piirustusvideo / Vidéo atelier dessin

Jules_maison Pariisin intiaanikesä huipentui viime viikonloppuna piirustusateljeen merkeissä. Häikäisevän auringonpaisteen innoittamina sunnuntai-iltapäivällä lapset raahasivat piirustustarvikkeensa ensin terassille, joka paljastui jopa liian helteiseksi, ja siitä edelleen vilpolaan.

Talon bloggaaja seurasi tiiviisti perässä läppäreineen ja webcameineen, ja tuloksena on tallennus taiteilijoitten riemastuttavista tuotoksista. Esikoinen Jules (6vee) piirsi tulevana arkkitehtinä talon ja kuopus Tom (4vee) loihti paperille tikapuut ja kukkivan puun.

Ohessa myös skannattuna kyseiset piirrokset ; video on suomeksi, ranskankielisellä tekstityksellä.

L'été indien du WE dernier fut couronné par un atelier de dessin en plein air. Eblouis par le soleil éclatant de l'après-midi, les enfants ont d'abord investi la terrasse qui s'avéra trop ensoleillée - puis ensuite la pergola avec leur matériel de dessin. En bloggeuse acharnée je les suivis de près avec mon portable et la webcam.

Tom_arbrefleuri Jules (6 ans) en futur architecte dessina une maison avec moult détails techniques et logistiques (voir la version scannée ci-dessus) et Tom (4 ans) peignit une échelle et un arbre en fleurs (dessin ci-contre).

Ci-joint les résultats filmés de l'atélier ; vidéo en finnois sous-titrée français.


Ankkapateen julma salaisuus / Le secret du pâté aux canards

RepasPoikia onnisti tänään sillä kouluruokalan ollessa (taas) lakossa, he pääsivät isänsä kanssa poikkeuksellisesti koulun vieressä olevaan bistroon lounaalle.

Herkullinen pöytäkeskustelu parhaassa kyselyiässä olevan nuorimmaisen ja isänsä kesken :

Papa : Haluatteko pojat ankkapateeta ?
Tom : Mitä on ankkapatee ?
Papa : No se on ankkapateeta.
Tom : Ai joo koska ankat on valmistaneet sen ?
Papa : No ei ihan. Oikeasti se on ankoista tehtyä pateeta.
Tom : Ai joo, ankat on käyny taikurilla !

  *   *   *

Une fois n'est pas coutume, la cantine était en grève aujourd'hui et les garçons ont eu droit à un déjeuner avec papa dans un bistro.

Un extrait de conversation de table entre le cadet et son père :

Papa : Vous voulez du pâté de canard le garçons ?
Tom : C'est quoi du pâté de canard ?
Papa : Ben, c'est du pâté de canard !
Tom : Ha oui, c'est parce qu'il est fait par des canards ?
Papa : Ben non. En fait les canards on les transforme en pâté.
Tom : Ha oui, les canards y sont allés voir le mazicien !


Pihalla / Dans le jardin

Sinisade

Tänä aamuna oli hirvittävä pulma : pitääkö kiinni suunnitellusta grillilounaasta vai antaako periksi uhkaavalle säälle ja tarjoilla lounasvieraille ateria sisällä ? Viime hetkeen asti epäröimme auringonpaisteen ja sadekuurojen vuorotellessa.

Lopulta optimismi voitti ja haimme halal-lihakauppiaaltamme maailman parhaita merguez-maustemakkaroita, ja aluksi sateenvarjona toiminut päivänvarjomme laitettiin pois nauttiaksemme täysin siemauksin auringosta.

Ranskalaiseen tapaan sunnuntailounas ystävien kanssa venyi loputtomasti, lisää ystäviä saapui jälkiruualle joka tarjoiltiin neljän tienoilla jolloin lapset kinusivatkin jo välipalaa...

Pallo_ilmassa

Un dilemme terrible ce matin : maintenir le barbecue prévu malgré les nuages menaçants ou préparer un plat servi à l'intérieur aux invités ? Jusqu'au dernier moment le doute était permis, entre les rayons de soleil et les giboulées.

Finalement en éternels optimistes nous optâmes pour la boucherie halal qui vend les meilleures merguez de la contrée, et le parasol qui nous protégea contre la pluie au début de repas fut remisé pour profiter pleinement du soleil.

Dimanche oblige, le repas s'éternisa, d'autres amis nous rejoignirent pour le dessert servi à l'heure du goûter. Purs moments de plaisir dans le jardin verdoyant et sous les glycines en fleurs, avec une certaine animation en bruit de fond comme en témoigne la seconde photo...


La Rochelle à la pligaa

Pligaa Kahlailua Meripotretti

Lomatunnelmaa Atlantin rannikolta : La Rochellessa vallitseva vakaa korkeapaine antoi esimakua kesästä, pääsimme kahlailemaan laskuvedellä lämpimälle hiekalle lainehtivaan meriveteen ja fillaroimme lounasretkille lähistön ravintoloihin mm Île de Ré -saarelle ja Châtelaillon-Plage -rantakaupunkiin.

Bonuksena mainittakoon että Rén sillan tietulli on 16€ autoille sesonkiaikana, 9€ nyt hiljaisen kauden ajan, 2€ moottoripyörille sekä sivuvaunuille... ja ilmainen polkupyörällä !

Kotiinviemisinä oli hyvää tuulta, päivettyneitä naamoja ja karkeaa merisuolaa.

Fillaroijat Sivuvaunulla Laskuvesi

Pure ambiance de vacances à La Rochelle : le microclimat s'avéra une fois de plus superbe, et nos expéditions à vélo nous permirent de déjeuner dans plein de restaurants différents tant sur l'Île de Ré qu'à Châtelaillon-Plage.

Une motivation supplémentaire réside dans le péage du pont de Ré qui est à 16€ pour les voitures en haute saison, 9€ en ce moment, 2€ pour les motos et sidecars... et gratuit à vélo !

En souvenir nous rapportâmes de la bonne humeur, des visages hâlés et du sel marin.

Vallilla Merisuola Merenranta


Jules 6 ans / 6 vee

Cuisine Circuit Tapis_rouge

Kuvasatoa lauantain suurista kemuista ! Jules oli ylpeä saadessaa auttaa suklaakakun leipomisessa, autorata saatiin isovanhemmilta jo oikeana juhlapäivänä tiistaina ja ehdittiin koota rauhassa. Kutsuilla oli serkkutyttö, luokkakavereita ja tietenkin pikkuveli Tom ; merirosvokamppeet olivat pop (päähine H&M) ja puhallettavat miekat (Toys'R Us) juuri sopivan teräviä...

Salon Jardin Escaliers

Photos de la grande fête des six ans de Jules samedi, avec la cousine, des camarades de classe et bien entendu le petit frère Tom. Les déguisements de pirate eurent beaucoup de succès (bandanas H&M ; épées gonflables Toys'R Us) et Jules était ravi de pouvoir confectionner le gâteau au chocolat lui-même...

Velo Teltta Fillari


Huhtikuvia / Avril compil

Mikä hullunmylly tämä huhtikuu : lunta ja heinänuhaa, synttärihumua varaslähdöllä, mobiilimuotibloggausta, shoppailua, jokilaivoja Seinellä sunnuntailounaan kruunauksena...

Avril_compil

Un mois d'avril de folie : neige et rhume de foins en même temps, ambiance d'anniversaire avec un peu d'avance, mode dans le moblog, shopping, des péniches sur la Seine pour couronner un déjeuner dominical chez des amis...


Sidecar Jawa

Keväisen aamupäivän kunniaksi kokeilimme ensimmäistä kertaa sidecar-ajelua koko perheen voimin. Riemusta pomppivat pojat olivat visusti kiinni turvavyöllä ja oikeilla kypärillä varustettuina, ja lämpötila lähes +15°C. Ihanteelliset olosuhteet !

Sidecar

Pour profiter de la matinée ensoleillée et exceptionnellement clémente, nous avons fait notre première virée en sidecar avec toute la famille.

Les garçons tremblaient d'excitation, attachés avec une ceinture ventrale et coiffés de leurs beaux casques, la température avoisinait les +15°C ; des conditions idéales.

Merci Andrea pour la photo !


Ritarit autoilevat / Chevaliers de temps modernes

Kuplia & Krumeluuria Uudelle Vuodelle

Ritarit

Yllä kortemme Valokuvatorstain kuvapeittoon uuden vuoden tiimoilta. Pojat leikkivät ritareiksi pukeutuneina autoilla aamupäivällä... Pitkä viikonloppu meni aivan liian nopeasti, ja pligatsut olisivat halunneet jäädä asumaan vuokrafarmille loppuiäkseen !

Nettipimento takasi meille kerrankin tekstarivapaan uudenvuodenaaton, ja mobiiliblogikin vasta heräilee hiljaisuudestaan toisin kun etukäteen mainostin...

                    * * *

Une année pleine de bulles et de glamour

De retour de notre WE en Bourgogne - bien que les garçons souhaitaient rester habiter dans le gîte avec la douzaine de copains pour la vie !

Un réveillon superbe, avec quelques bribes de reportage enfin sur PligaaMobile.


Joulukuusi-pligaat / Sapin pligastique

Juostuamme koko päivän kaupungilla jouluostoksilla, viimeisillä metreillä kokosin energianrippeeni ja piipahdin kukkakauppaan ostamaan joulukuusta, poikien hartaan toivomuksen mukaan. Avulias kukkakauppias lupasi toimittaa juhlavimpaimen kotiin samana iltana, mutta sen tiivistä verkkoa ei saanut avata.

Kotiin saapuessamme esikoinen riensi näyttämään koloa ikenessään : ensimmäinen maitohammas oli lähtenyt irti salmiakkikalenterin saaliksen avittamana ! Jo pitkään heilunut pieni alaleuan helmi komeili keittiön pöydällä, ja poika oli kovin ylpeä.

Samalla kuusi saapuikin, ja ratkoin innolla sen auki pakkauksesta - vain tajutakseni erehtyneeni pahan kerran sen volyymin arvioinnissa. Puu oli melkein yhtä leveä kuin korkeakin, eikä mitenkään sopinut tavalliselle paikalleen. Sahausta, oksien kiinnitystä naruilla ja tuskanhikeä seuranneitten hetkien jälkeen saimme sen sopimaan ikkunan eteen, mutta myönnän aliarvionneeni täysin Nordmann-komistuksen tuuhean olemuksen.

Ranskassa kun ostetaan kuusi kuin sika säkissä.

Joulupligaat

Après avoir couru les magasins toute la journée, j'ai rassemblé mes dernières forces pour acheter un sapin chez notre fleuriste attitré, pour exaucer le voeu des garçons exprimé il y a déjà longtemps. Le fleuriste promit de livrer le sapin le soir même mais je n'ai pas pu le voir déballé sous peine de ne pas le voir arriver avec la voiture du fleuriste.

En rentrant nous fûmes accueillis par l'aîné qui arborait fièrement un trou dans sa gencive : la première dent de lait était enfin tombée, à l'aide d'un salmiakki coriace... 

Et le sapin sonna à la porte aussitôt, et dès que j'eus commencé à cisailler son filet pour le libérer, je me rendis compte à quel point j'avais pu me tromper sur le volume de notre Nordmann. Il était trois fois trop grand pour l'emplacement prévu !

Suite à de longs moments de sciage, de rattachement de branches par de fils et de sueurs froides face à l'énorme conifère, il finit par trouver une place devant la fenêtre.

Dixit mon père - éleveur de sapins à ses heures - c'est qui s'appelle acheter son sapin comme un cochon dans un sac (sans le voir).


Calendriers de Noël / Joulukalenterit

JoulukalenteriJoulukuun ensimmäinen.

Olin metsästänyt torstaina kuumeisesti "kestävää" joulukalenteria, tavoilleni uskollisena viime tipassa ja kaikkialla kaupattiin ei-oota. Tarkoitukseni oli ollut ostaa ne kerrankin ajoissa, mutta mieluista ei osunut kohdalle enkä halunnut hankkia tylsiä markettimalleja. Halpissuklaata joka aamu, ei kiitos.

Pelastus löytyi Auchan-supermarketista, jossa myyjä puisteli päätään ja sanoi jäljellä olevan ainoastaan Kinder-kalentereja - yök. Kävellessäni ohi joulukoristehyllyistä huomasin riemukseni huopakankaiset pienillä taskuilla varustetut kalenterit ; toiselle punainen, toiselle valkoinen.

Kerroimme tontun käyvän joka yö tuomassa yllätyksen seuraavan aamun ruutuun, ja tänä aamuna pojat olivatkin ensitöikseen korkkaamassa kalenteria. Tarkkana kuin porkkana ettei unohdu joku ilta ! Jemmassa on mm marmorikuulia, MiniSmarties-askeja, pikkuruisia veturi-magneetteja...

     *     *     *

Calendrier_aventCette année je souhaitais investir dans un calendrier "durable" mais aucun modèle ne m'inspirait. Finalement, je trouvai mon bonheur jeudi dans un grand surface.

Deux panneaux en feutrine, avec des pochettes pour accueillir une petite surprise chaque jour.

Le lutin - assistant du Père Noël - passe chaque nuit y déposer un petit quelque chose. Gare à ne pas oublier ça - j'ai déjà un stock de billes, de boîtes de MiniSmarties, de magnets locomotive...


Lontoolaiset uhmaavat lakkoja / Londoniens affrontent les grèves

BeaujoLontoolaiskaverimme olivat varanneet Eurostar-lippunsa jo aikoja sitten torstaiksi, kokeillakseen uutta nopeaa yhteyttä : virallisen 2h15 sijasta toisena päivänä juna hurautti tunnelin kautta Lontoosta Pariisiin 2h03 ! Ajoitus oli mainio tuoretta beaujolais-viiniä maistelemaan - tarkoituksella, mutta julkisten lakkoilun takia kesti lähes kauemmin päästä Gare du Nord -asemalta meille perille : jalan, sitten automaattisella linjalla n°14 joka oli ainoa toimiva ja lopulta taksilla.

Pahanilmanlinnut RATP:llä eli Pariisin metron lakkolaiset eivät onnistuneet yrityksestä huolimatta pilaamaan viikonloppua. Tehdessäni etätyötä perjantaina, lontoolaiset totesivat tyynesti ettei metroja ollut lainkaan eikä busseihin mahtunut millään vippaskonstilla ja kävelivät yli 15km. Lauantaina lainasimme heille fillarimme, ja vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottuneet kaverit lähtivät rohkeasti liikenteeseen ja shoppailemaan.

Pojat olivat innoissaan englanninkielisistä vieraista, ja viikonloppu meni uskomattoman nopeasti, tuntui kuin olisimme syöneet koko ajan !

Londoniens

PrevisionsLe mauvais plan de la RATP n'a pas réussi à pourrir le WE de nos amis londoniens. Vendredi plus de quinze bornes à pied en absence de métro et ne pouvant pas monter à bord de bus bondés, puis samedi shopping avec nos vélos - même pas peur de la circulation parisienne qui de surcroît roule à droite...

Un week-end festif, les garçons étaient ravis de nos invités anglophones qui ont énormément joué avec eux, et nous avons passé d'excellents moments - dont beaucoup à table !


Haamuilua syysväreissä / Dans les couleurs d'automne

Parc Parc_filet Parc_tournis

Pahoittelen haamuilua blogilistalla ; johtunee mitä luultavimmin uudesta syksyisestä bannerista - vaikka kuinka olen laittanut rss-syötteen listan luettavaksi.

Kuvat ja banneri ovat iltapäiväiseltä reissultamme läheiseen puistoon ; pojat serkkutyttönsä kanssa kahlasivat riemuissaan melkein polviinsa ulottuvassa lehtimeressä - upeita värejä, hulppeaa kahinaa ja tuulessa tanssivia lehtiä !

syys_banner

Une bannière dans les couleurs d'automne, grâce à une prise lors de notre sortie dans le parc tout proche cet après-midi avec les garçons et leur cousine. Des cris de joie, des amas de feuilles jusqu'aux genoux, un bruissement agréable et des feuilles dansant dans le vent.


Blogi 3v / Trois ans de blog !

Simul_coiffureOli synkkä ja myrskyinen yö... tai pikemminkin alkuilta, istuin konttorilla ja pitkästyneenä päätin vihdoin kokeilla minkälaisen blogin voisin avata kertoakseni poikien arjesta kotiväelle Suomessa. Googlasin blogipalveluja ja umpimähkään valitsin ensimmäisen listasta, vertailematta sen kummemmin tarjontaa, puhumattakaan toimintoja. Tarkoituksena oli postata muutama kuvitettu juttu huvin vuoksi, enkä kuvitellutkaan koukuttuvani vuosiksi, laajentavani aihepiiriä ja löytäväni elämääni (ja öihini !) uutta sisältöä.

Tänään tuli mieleen blogin lähestyvä vuosipäivä, ja arkistoja penkoessani huomasin kauhistuksekseni sen menneen jo ohi ! Nyt hymyilyttää se ensimmäinen postaus ; ultralyhyt, tyhjänpäiväinen äänenavaus, jossa pikaisesti kyhätty logo ja koneella sattumoisin ollut tuore kuva veijareista puuhamatolla täyttivät visuaalisen puolen.

U-blogissa ei ollut kategorioita, roskapostiansaa, sivupalkki tuplasi kaikki javascriptit ja widgetit olivat täysin tuntemattomia. Mutta hauskaa minulla oli, ja pian kaappasinkin poikien päiväkirjan omien päähänpistojeni ja kulttuurikummajaisten taistelutantereeksi. Kommentteja tuli aniharvaan, sillä en lukenut muita blogeja ja vuorovaikutus oli olematonta.

Eräänä kauniina päivänä löysin Blogilistan, ja pitkään harkittuani päätin "julkistaa" blogini ja kirjautua mukaan blogistaniin. Alkoi uusi elämä, sain blogiystäviä ja kommenttivillitys sai yliotteen minusta. Se taisi olla se lopullinen jumittuminen bloggaukseen, ja kaiken kukkuraksi päätin tehdä blogista kaksikielisen sen yksivuotissynttärin kunniaksi. Kaikkeen liemeen sitä itsensä laittaakin.

Vanhojen hyvien aikojen muistoksi julkaisen tässä uudelleen ensimmäisen vuoden "mageimmat palat" eli TOP-10 postaukset ; sivu katosi eetteristä u-blogin sulkiessa eli paremman puutteessa komeilkoot tässä. Täysin subjektiivisesti valitut, silloin mielestäni onnistuneimmat blogiotteet, joille saa vapaasti irvistellä ja nauraa - toivottavasti tyylini ja aihevalintani ovat kehittyneet sittemmin ! =D

Henkistä vasarointia - viikon motto oli mainio
Suo siellä, shoppaaja täällä : Le Marais -safari - lempiaiheeni...
Pariisilaispiiperot huristelee fillarilla - vinkeää menoa
Ruokamuistoja - parhaat syöpöttelymuistot
Piipaa-auto saapui taloon - upeimmat kuvat
Jules parturilla - osuvin kuva
Viinikala tapaa kaksi jugurttikalaa - hassuin otsikko
Vihdoin perillä - kamalin matkakokemus
Riti rati ralla... - tyttökerho menopäällä
Terveisiä La Rochellesta / Tom täytti 6 kk ! - kuvaus poikien päivästä

Mes excuses pour les lecteurs francophones ; la traduction est en cours ! Mais pour fêter les 3 ans du blog, nostalgie oblige - j'ai mis le spotlight sur la première année, avant de blogguer en bilingue. (Quelle idée d'ailleurs...)

Patience !


Bon week-end !

Talopiirros Hyvää viikonloppua  toivottaen, ohessa esikoisen taidetta. Pidän oranssista ja kukista, meidän talomme on punainen, asumme Ranskassa...

Huomenna aikaisin lähden junalla pligaa-jengini luo La Rochelleen pitkän viikonlopun viettoon. Eli bon wik !

     *   *   *

En vous souhaitant un bon week-end avec ce dessin de notre aîné (déjà en vacances) : j'aime l'orange et les fleurs, notre maison est rouge, nous sommes en France... tout y est !


Arkea / Train train

Repas Viikon valokuvatorstaissa on aiheena arki ; minusta tuntuu joskus että arkeen ei juuri muuta mahdu kuin sotkua ja sähläämistä, ruokailua rapatessa roiskimista, ja kaiken tämän jälkien korjaamista.

Silti arki on ainutlaatuista, siitä jää lapsille ne kallisarvoisimmat muistot ja turvallisuudentunne josta on hyvä pinkaista maailmaa valloittamaan.

Le challenge photo de la semaine dans le blogistan finlandais a pour thème "le quotidien", et quoi de plus approprié qu'un repas : des fois on a l'impression que le quotidien ne consiste qu'à ça, faire à manger puis faire manger etc. Mais ces moments quotidiens sont la substance précieuse sur laquelle on bâtit les souvenirs d'enfance, la confidence, le sentiment de sécurité qui permet ensuite de partir à la conquête du monde avec sérénité, confiant.


Biker boys...

BikerBoyzPojat rakastavat kaksi- ja kolmipyöräisiäkin menopelejä. Yleensäkin pikkupojat pitävät vaudin hurmasta ja huristelevat ajokeillaan riemusta hihkuen, mutta meillä tässä on aivan oma hohtonsa silloin kun saa poseerata "oikeiden" lelujen kanssa ja jopa pääsee kyytiin, milloin mihinkin kapistukseen. Mitä onkaan luvassa tulevaisuudessa ? =D

Tous les petits garçons adorent la vitesse et poussent de petits cris d'enchantement quand ça va vite, et pour confirmer la règle, les nôtres sont particulièrement ravis de monter sur les "vrais jouets" de papa, que ça soit pour la pose ou pour faire un tour...


Nunujahtia / Chasse à la nounou

Danger Kolmatta viikkoa nunujahtia. Nunu eli ranskaksi nounou on väännös nourrice-sanasta, joka nykykielessä tarkoittaa lastenhoitajaa, hoitotätiäkin. Edellinen kallisarvoinen tohtorintyötä valmistellut tutkijatyttö ei saanut alaansa vastaavaa harjoittelupaikkaa ja lähti Pariisista kotiseuduilleen, ja meille jäi kaksi viikkoa aikaa etsiä uusi kaitsija pojille.

Täällä etsitään yhä "hoitotätejä puhelintolpista" kuten ammoin Suomessa 70-luvulla, tai pikemminkin pikkuilmoilla joita olen teippaillut hulluna lähiseudun leipomoihin, apteekkeihin, kukkakauppoihin, koulun ilmoitustaululle, kaupungin lastenhoitoavustajien toimipisteeseen ja aasialaisten krääsäkauppaankin.

Soittoja on tullut muutamia, mutta toinen toistaan epätoivoisempia tapauksia. Yhdellä oli jotain häikkiä puhelimessa yht'äkkiä kun sanoin että kyseessä olisi tietenkin laillinen työpaikka, toinen haki tismalleen samaan aikaan 16:30 lapsia jostain eri koulusta, kolmas oli puolalainen tosi kivan tuntuinen ope joka saa varmaankin työlupansa vuonna 2017, seuraava ei ymmärtänyt kysymyksiäni puhelimessa ja intti olevansa kiireinen ja haluavansa tavata livenä heti paikalla, joku oli metrossa eikä kuullut ja tietenkin salatusta numerosta soitettu puhelu katkesi... mutta tämänpäiväinen löi kaikki muut laudalta.

Tomeran tuntuinen täti-ihminen - voimakkaalla korostuksella, kuinkas muuten - otti ohjat käsiinsä heti ennen kuin ehdin edes kertoa että oltiin laillisesti palkkaamassa, ja kysyä pamautti olenko musl1mi vai kr1stitty.

Kylmän sodan aikaista neukkutaktiikkaa soveltaen kysyin toistamaan kysymyksen saadakseni aivoni sisäistämään tiedon, ja olin kuin olinkin kuullut oikein. Tokaisin takaisin että no en ole mitään, mä olen suomalainen !

Lopetin puhelun surutta kun tyyppi paljastui lisäksi työluvattomaksi, mutta ei jäänyt epäilystä mitä langattoman toisessa päässä oltiin, ja luultavimmin vielä sitä tiukkahuivisempaa mallia.

Jälkiviisaana oli helppo keksiä nokkeluuksia joita olisi voinut ladata takaisin, genre : suomalainen on kyllä enemmänkin rotu kuin uskonto, pitääkö kääntyä oikeaan uskoon saadakseen lapset hoidettua, mitäs itte olette, ja muuten mitäs se teille kuuluu enivei ! Voi vain kuvitella minkälainen mekkala nousisi jos haastattelija kysyisi hakijan uskonnosta...

Taitaa pojat mennä koko viikon iltapäiväkerhoon.

                  *  *  *

Troisième semaine de chasse à la nounou. Notre perle rare n'ayant pas trouvé un poste pour préparer son doctorat, elle est rentrée chez elle en nous laissant quinze jours de panique à bord et plus si affinités.

La méthode je-placarde-boulangeries-pharmacies-et tout ce que je peux, donne des résultats très moyens. Français incompréhensible, permis de travail égaré, enfants à chercher dans une autre école pile à la même heure, étudiante libre trop tard... mais la meilleure fut celle d'aujourd'hui.

J'ai dû faire répéter la question pour gagner du temps et m'admettre que c'était bien ça la question qu'on me posait, à moi, l'employeur potentiel. Z'êtes musu1man ou chrétien ?????????

J'ai rétorqué que rien du tout, que j'étais Finlandaise. Na. Et quoi encore ?!

Avec un peu de recul, j'inventai des répliques bien plus perspicaces du genre "finlandais c'est plutôt une race qu'une religion, cela vous pose-t-il un problème" etc. Mais on peut s'imaginer le scandale que ferait un candidat si l'employeur s'aventurait ne serait-ce que de très vaguement laisser sous-entendre que le candidat pouvait ne pas être Français...

Bref, les garçons iront au centre aéré cette semaine.


Extra Extra !!!

Via SusuPetal by Add Letters :

Scoop

Uusi hiekkalaatikko, uudet seikkailut !

Arkistot pysyvät vanhassa u-blogissa vielä muutaman viikon ajan, mutta aion sulkea kommentointimahdollisuuden trollien takia. Kaikki materiaali on jo tallessa uudella blogialustalla, ja korjaan kuvien linkit sekä lisään kategoriat savottatyönä homeopaattisina annoksina. Sivupalkit, linkit ja muut nippelit täydentyvät ajan myötä, ja alan oitis muuttelemaan linkkejäni ympäri blogistania.

Tärkeintä on että uusi osoite löytyy ! Kommentit ja ehdotukset ovat tervetulleita ; löytöretkeilen uusissa kulisseissa enemmän tai vähemmän sujuvasti ja totuttelen typepadin kiemuroihin.

BIENVENUE !!!

Bannerterrassemini

Nouveau bac à sable pour de nouvelles aventures !

J'ai déjà réussi à rapatrier les posts avec les commentaires ainsi que les photos ; merci à Florent de SixApart pour sa précieuse aide dans la migration de u-blog vers typepad ! Reste à connecter les photos afin qu'elles s'affichent au bon endroit dans les archives. Chantier qui avancera à doses homéopathiques, au fil des nuits...

En attendant, le plus important est que tous les lecteurs trouvent la nouvelle plateforme. Les commentaires et suggestions sont les bienvenus, et je tâtonne encore un peu avec le back-office plus complexe mais offrant moult possibilités. Une nouvelle vie blogosphérique qui commence !

TERVETULOA !


GlobalMan vs SuperHéros alias lastenkulttuuria pligaamaassa

Tui pyysi lastenkulttuurijuttua Nonoon ranskalaisvinkkelistä, ja innolla tartuin haasteeseen... mutta havahduin kysymykseen mitä ylipäätään tiedän ranskalaisesta lastenkulttuurista ? Alkuperäinen juttu kommentteineen Nonossa !

Poikiemme (3v ja 5v) suursuosikkeja ovat aikamme supertuotannot Ihmeperhe, Autot ja Shrek, sekä tietenkin voittamattomat Batman, Superman, Spiderman sekä ikinuori Zorro. Näitä viliseekin ympäri taloa, lelulaatikosta naamiaisasuihin ja astiakaapista kirjahyllyyn asti. Voin ylpeänä mainita poikien myös rakastavan omia suosikkejani, Aardman-studioitten iki-ihania muovailuvahaluomuksia Wallace & Gromit.

Mutta mitä paikallisia sankareita meillä palvotaan ? "Kidult"-kulttuurin nostalgiannälkäisiä nuoria aikuisia kiehtoo täällä oudonnäköinen oranssi otus Casimir ; tämä muumien kaukainen sukulainen oli lastenohjelman juontajahahmo ja seikkaili piirroselokuvien ja lastensarjojen välillä. Tunnarista on tehty teknoversiokin joka muutama vuosi sitten soi peräti klubeissakin... Meilläkin on dvd hahmosta, mutta se ei juuri naperoita innosta.

Kansainvälisten kotimaassakin tunnettujen hahmojen lisäksi ranskankielistä kulttuuria edustavat kanadalainen pallopää Tchoupi. Viiden minuutin videopätkien teemat uppoavat mainiosti : ensimmäinen koulupäivä, perheeseen tulee uusi vauva, piknik-retki jne, mutta otus käy vanhempien hermoille kimittävällä puhetyylillään ja raivostuttavalla tunnarillaan.

Suomessa tuikituntematon Enid Blytonin Oui Oui (Noddy alias Lelumaan Niksu) on akuankkamaisine autoineen ja überkiltteine kavereineen myös pop. Kuopuksen vapaassa käännöksessä hahmo saa nimekseen Juju, jota kaikki luulevat viralliseksi suomalaiseksi käännökseksi. Sarjan pahikset ovat ranskaksi "lutins", jonkinlaisia tonttulakki päässä hipsiviä voroja ja pitkään meillä vallitsi hienoinen sekaannus ja joulutonttuja luultiin ilkeiksi !

"Äidin kielen" pönkittämiseksi tuputan pojille mahdollisimman paljon kotimaisia tuotoksia tai ainakin suomenkielisiä. Fröbelin palikoitten rokkaava meno puree muutenkin paljon musiikkia kuunteleviin naperoihin ; Titi-Nallen tekotekno ja pakkopirteys sitäkin vähemmän. Muumit tuntuvat hirvittävän surumielisiltä ja pelottavatkin miehenalkuja, vaikka silmääräpäyttämättä katsovat Ihmeperheen ja muita hurjuuksia.

Kotimaisen kulttuurin upotus alkoi kummallakin lapsella jo vauvana, iltaloruina Hanhiemon lipasta ja muita oman lapsuuteni rakkaita kirjoja. Viimeisin kotimaan loman löytö oli Richard Scarryn reimastuttavien hahmojen asuttama Meidän koulu -albumi, jossa Hessu Kissala ja Mato Matala kavereineen puuhastelevat koulun tiimoilla. Super-ajankohtaista juuri nyt koulujen alkaessa !

Mutta jatkan tarpomista tervaisessa kieliviidakossa suomalaisella sisulla - ja yritän luoda positiivisia konnotaatioita kotimaahan esim Fröbelin palikoita kuunnellessa syödään salmiakkia ja muuta alhaista !


Une co-bloggeuse finlandaise m'a demandé de participer à nouveau au blog culturel Nono (fi), et cette fois-ci ma contribution porte sur la culture d'enfants d'une famille franco-finlandaise. (Mon post paru dans Nono ici.)

Ce défi me permit de réfléchir à la culture qu'on inculque aux pligatsouilles - et à quel point elle est influencée par la globalisation comme tout le reste.

Nos garçons (3 et 5 ans) adorent les superproductions de nos jours, à l'instar de Cars, Indestructibles, Shrek et bien entendu les invincibles Batman, Superman, Spiderman ainsi que l'éternel Zorro. On retrouve les mêmes héros un peu partout à la maison, de la caisse de jouets jusqu'au placards allant de t-shirts aux déguisements, sans oublier la bibliothèque. Et je suis très fière de voir que les garçons se délectent également des perles des studios Aardman, Wallace & Gromit.

Mais quid les héros "locaux" ? La génération "kidult" est attirée dans sa soif de nostalgie par les produits de leur jeunesse tels que Casimir et les génériques de leurs séries préférées ont même connu la gloire sur les pistes de danse en version techno il y a quelques années.

Parmi les préférés des nôtres figure également Tchoupi avec sa tête ronde et sa voix aigue, une lichette trop moralisateur. Les sujets des épisodes font pourtant mouche : la rentrée, un bébé arrive à la maison, pique-nique...

Parfaitement inconnu en Finlande, Oui Oui remporte un succès garanti avec sa voiture digne de Donald Duck et ses (trop) gentils camarades. Le cadet a rebaptisé le personnage Youyou, et tout notre entourage croit qu'il s'agit de la traduction finlandaise - or en réalité il s'appelle "Lelumaan Niksu" ! Par ailleurs, pendant longtemps une confusion sur la nature des lutins régna chez nous, les enfants croyant que les assistants de Père Noël étaient des voleurs à l'instar de ceux dans la série...

En bonne Finlandaise, je fais de mon mieux pour baigner mes enfants dans une culture finlandaise ou du moins traduit en finnois. Le groupe de rock pour enfants Fröbelin Palikat est fort populaire même parmi les mamans - les comptines sur un fond de reprises rock sont excellentes, avec mimiques et chorégraphies à se rouler par terre.

Dans un autre registre, la mélancolie nordique est à son comble dans les histoires de Moomin (Muumi en finnois), une étrange créature blanche aux allures d'un hippopotame qui aime à philosopher sur la solitude, sur les états d'âme d'un monstre et la tristesse de l'existence en général. De quoi effrayer nos joyeux amateurs de Spiderman !


La rentrée / Koulut alkoivat meilläkin

 

Ranskan opetusministeri Xavier Darcos heitti syksyn uutuutena mahdollisuuden lakkauttaa lauantaiaamuiset oppitunnit[fr] koko maassa. Hienoa - jos onnistaa niin lakiesitys menee läpi ennen kuin pojat siirtyvät työelämään !

Onneksi lastentarhaa muistuttavassa maternelle-koulussa ei moista vielä ole, mutta vapaa keskiviikko ja tunnit lauantaisin tuottavat kroonista päänsärkyä kaikille tuntemilleni työssäkäyville vanhemmille.

Ohessa linkki kaavioon jossa selitetään hyvin Ranskan koululaitos luokkajakoineen sekä minkä ikäisenä ollaan milläkin luokalla. Sivu on ranskankielinen mutta ymmärrettävissä myös ranskaa taitamattomille selkeytensä ansiosta.

Suurin osa ranskalaisista koululaisista aloitti kouluvuoden nyt tiistaina, mutta poikkeuksia riittää enemmänkin kuin sääntöä vahvistamaan. Nelipäiväistä viikkoa noudattavat opinahjot aloittivat jo parisen viikkoa sitten ; toisilla on koulua joka toinen lauantai... ja yksityisissä kouluissa noudatetaan omia sääntöjä, kuka mitenkin.

Stazzy kyselikin kommenttilaatikossa miten selviämme oudoista aikatauluista, ja kuten monet muut olemme palkanneet opiskelijatytön joka vie lapset aamuisin kouluun klo 9 ja hakee 16h30. Samalla hoituu lasten paimentaminen keskiviikkoisin ja saattaminen Suomi-kouluun ke iltapäivänä.

Muut kouluaiheiset postaukseni ja ihmettelyni löytyvät Koulu-kategoriasta ; ja jatkoa on luvassa koulusysteemien vertailuissa kun pääsin vautiin. Jos lukijoissa sattuu olemaan henkilöitä joita kiinnostaisi vaihtaa mielipiteitä ja vertailla opetustapoja ranskalaisen yläkoulun (collège) johtajan kanssa tuttavapiirissäni, ottakaa yhteyttä kommenttilaatikossa. Hän haluaisi tietää lisää kotimaisista menetelmistä, koska on vastuussa yksityisestä koulusta ja saa päättää opetustavoista.

Kuvituksena yllä mm paperisotaa à la française : kummankin pojan luokanopelle on palautettava tusina lippua joissa erikseen ja kahtena kappaleena kerrotaan syökö lapsi lihaa/porsaanlihaa, mainitaan kuka saa hakea lapsen koulusta ja etenkin kuka ei saa, annetaan lupa koulukuvaukseen ja -retkiin joita kyllä kysytään joka kerta erikseen sitten vielä, kerrotaan viimeisimmän jäykkäkouristusrokotuksen pvm, kouluvakuutuksen numero ja todistus ja... [lisäys] voiko hätätapauksessa kyydittää lapsen sairaalaan !

Le ministre de l'Education a lancé l'idée de mettre un terme aux cours le samedi dans tout l'héxagone. Excellent - avec un peu de chance le projet de loi sera promulgué avant que les garçons ne quittent le banc de l'école !

Heureusement qu'à la maternelle nous ne subissons pas encore cette curiosité préhistorique française, mais dans mon entourage le mercredi libre et le samedi travaillé sont un casse-tête permanent pour les parents qui travaillent. Entre ceux qui travaillent un samedi sur deux, tous les samedi, quelques samedi libres signalés par une énième feuille volante comme ça a l'air d'être le cas dans notre secteur...

Pur produit du système éducatif finlandais et fière de l'être, j'ai toujours autant de mal à m'y retrouver rien que dans les appellations de différentes classes. J'étais donc ravie de découvrir le schéma explicatif du système scolaire français avec surtout qui va où à quel âge. Entre le compte à rebours en partant de sixième, les acronymes CP et autres (cours primaire ? cours préparatoire ?? classe préparatoire ???), voici enfin la réponse à mes interrogations.

Mes autres posts sur le sujet se trouvent dans la catégorie école avec des billets bilingues depuis le 1er anniversaire du blog !

La première photo illustre la paperasse à remplir pour les enfants : autorisations pour photo de classe, sorties, pour manger du porc, dates des vaccins, permission de sauver l'enfant en cas d'accident grave...


01.09.07 10:00 CET [Valokuvatorstai Pariisissa]

Tänään kotona klo 11.00 Suomen aikaa eli 10:00 meillä ; aamupuuhia lelunraivauksen ja lahjapakettien merkeissä. Illalla isot pihakemut ja viedään isäntäperheen lapsille tuliaisia...

Le défi photo de la semaine : prendre une photo à 10h du matin le 1er septembre. Nous étions en train de ranger les jouets et faire des paquets cadeaux pour le garden party de ce soir chez des amis.


Odeur de rentrée / Syksyn tuntua

Vuoden kammottavimman viikon jälkeen oli aurinkoinen viikonloppu - kuten Susanna sanoikin se tuli tarpeeseen lieventämään hieman täkäläisten depis-alttiutta. Pojilla oli jopa uima-allas pihalla eilen, ensimmäistä kertaa sitten huhtikuun jos oikein muistan.

Elokuun viimeinen maanantai taas toi armottomasti syksyn tuntua ilmaan upeasta auringosta huolimatta. Suuri osa pariisilaisista on palannut ahjon ääreen, metrossa oli taas pitkästä aikaa tungosta ja koulutkin alkavat ensi tiistaina. On aikakin ; kuopus tivaa joka päivä koska sinne voi mennä.

Yksi varma merkki lomien loppumisesta on ilmaislehtien ilmaantuminen kuin taikaiskusta. Metro, suosikkini 20 Minutes ja aamulehti Matin Plus sekä iltaversionsa Direct Soir. Hupaisaa on että jälkimmäisen kahden etusivu on sovitettu painoksen väreihin : Ségo on punaisella logolla varustetussa aamulehdessä ja Fillon siniväritteisessä iltapainoksessa...

Après la semaine la plus pourrie de l'année le WE ensoleillé fit le plus grand bien. Nous avons même pu mettre la piscine dans le jardin hier, ou du moins le bateau qui fait office de piscine - pour la première fois depuis avril si ma mémoire est bonne !

Le dernier lundi d'août a toutefois une odeur de rentrée malgré le soleil au beau fixe. Les Parisiens sont de retour pour la plupart, le métro bondé et l'école c'est pour mardi prochain. Il était temps - le cadet nous le réclame tous les jours.

Un signe sûr d'automne des temps modernes est le retour des gratuits partout comme par un coup de baguette magique. Metro, mon préféré 20 Minutes ainsi que Matin Plus et son homologue Direct Soir. Détail amusant dans ces deux derniers : les unes sont assorties aux logos : Ségo dans l'édition matinale avec le logo rouge, et Fillon dans celle du soir aux tons bleus...


Valokuvatorstain hurja uni / Un rêve monstrueux

Todellisuus oli tarua ihmeellisempää ; onneksi näitä taruhahmoja voi kauhistella enää unissaan. Poikien suosikkikohde kesälomalla oli dinosaurus-museo. Valokuvatorstain aiheena uni.

EDIT : linkki Mèze-kaupungin Dinosaurus-museoon !

Une image onirique qui collait à merveille au défi de la semaine du blog photo finlandais que j'affectionne : Valokuvatorstai.

Tous les jeudi chez vos Blogistanais préférés ; cette semaine en provenance du musée des dinosaures de Mèze.


Chanmé vs bonnepoire.com / Kiltti vastaan pahanilmanlintu

Maurelita Pligaa   Maurelita Pligaa   Maurelita Pligaa


On päiviä jolloin toivoisi jääneensä kotiin nukkumaan peiton alle. Mutta sainpahan koeajettua uutta uljasta ei-kilttiä minääni !

Taisteltuani yömyöhään reistailevan digi-tv -tikun kimpussa, turhautuneisuuden lisäksi aamuinen herätys oli ankea. Krapulainen olo juhlimatta, huh. Olisin ansainnut sen tiistai-illan mimmitempauksen johdosta, mutten koneen kesälomakuntoon laittamisesta.

Herättyäni jotenkin ajaa kilistelin tunnollisesti fillarilla viemään parin viikon pullot kierrätykseen ja ohikulkijat ihmettelivät pultsarimaisesti rämisevää mimmiä korkokengissä... No täytyyhän jonkun piristää katukuvaa korttelissamme. Sen sijaan että kimpaantuisin moisesta, ajattelin miten monta pulloa kiikutin sinne ja autoin planeetta-parkaamme edes vähän.

Vähän myöhemmin pläräsin Ellen juttua jonka jättiotsikko lupaili unelmakehoa rantalomalle 8 viikossa. Olin juuri miettimässä voisiko metodia mitenkään kompressioda 8 tuntiin, kun puhelin soi ja kauneushoitolasta kyseltiin voisinko mitenkään lykätä huomista tapaamistani. Kumautin kalloon sisäistä kilttiä tyttöäni joka oli jo myöntymässä, ja uusi uljas itsekäs ja puoltapitävä minäni selitti ettei moinen käy päinsä, koska aika oli varattu vuonna 2 ja lähden kesälomalle heti sen jälkeen. Mikä riemun tunne kun nainen alistuneena siirtävänsä jonkun muun. Tilanne 1-0.

Varsin työteliäs aamupäivä konttorilla leikkaillen ja liimaillen kaverin läksiäislahjan korttiin, sitten läksiäiset joista livistin stretch-tunnille ja iltapäivällä meille ilmoitettiin kaikille henkilökohtaisesti tilivuoden bonukset ja korotukset - tai tapauksessani pikemminkin niiden poissaololla loistaminen. Työmotivaationi sai moisesta pahan kolhun, enkä ollut ainoa joten mimmiporukalla painelimme terassille siidereille mustamaalaamaan koko puljun johtoporrasta ja pikkupomoja.

Sitten kampaajalle jossa luottokampaajani pahoittelee että hän on sovitusta ajasta melkein tunnin myöhässä ja joku muu leikkaa lomakampaukseni jota olen odottanut kuukausia. Arrrrrrgh. Kiltti-minä on nujerrettu ja antaa pahansisuisen kertoa miten olin pettynyt ja pahoittelin sitä, ja jos hiukseni eivät olisi olleet jo shampoossa olisin häipännyt saman tien. Pian homma järjestyy ja saan oman kampaajani, jonkun muun sijasta. 2-0.

Huonon päivän piristykseksi totesin pitäväni harvinaisen hyvin puoliani, saavani mitä haluan (paitsi se palkankorotus...) ja lisäksi uudet kesähiukset - melkein kuin vox-logossani taas vaihteeksi. Ei sittenkään sen pahempi päivä.


Maurelita Pligaa   Maurelita Pligaa   Maurelita Pligaa

Une journée où j'aurais mieux fait de rester au lit sous la couette. Le salon de beauté veut repousser mon rdv pris il y a un mois alors que je pars en vacances demain soir ; mon coiffeur est en retard et propose quelqu'un d'autre pour réaliser la coupe qu'elle fait miroiter depuis des mois ; le sous-chef nous annonce des augmentations et des bonus littéralement inexistants...

J'ai pu mettre en pratique ma résolution toute fraîche qui consiste à bâillonner ma gentille petite fille intérieure et faire valoir mes droits - et ça a porté ses fruits dans deux cas sur trois. J'ai donc une jolie coiffure d'été (presque comme ci-dessus), un rdv chez l'esthéticienne demain et demain soir c'est la quille. Pas si mal que ça finalement.


Rock The Casbah

Medis ehti jo tuulettamaan olevansa yksin kotona, mutta minä kans ! Miehet lähtivät huristelemaan aamuseitsemältä kohti ensimmäistä lomakohdetta - mikäs muu kuin La Rochelle, jossa isovanhempien luona serkkutytöt jo odottelevat malttamattomina.

Eli olen ollut hereillä jo ikuisuuksia, mutten ole vielä tehnyt mitään "oikeasti". Eläköön aamiaispyödässä vetelehtiminen ja typerien lehtien selailu teetä lipittäen, Last FM soi täälläkin ja vaatekaapin raivaus ja jääkaapin pesu saavat odottaa vielä hieman...

Kuvituksena vasemmalla kylpyhuoneen dekoa - pligaa-jengin kunkulta äitienpäivälahjaksi saamani koruteline on tiukka mimmi - sekä oikealla näkyy mikä minua odottaa saatuani urakoitua - auringonvarjon suojassa terassilla on ihana vain olla ja nauttia.

La famille a beau être mignonne et adorable, à la seconde où la porte de la voiture s'est fermée et les hommes ont disparu au bout de l'impasse en direction de La Rochelle, une sensation de liberté s'est emparée de moi.

Seule à la maison, malgré les nombreuses tâches et taches qui m'attendent, j'ai pris mon temps de savourer un petit déj en me délectant de magazines féminins rapportés de Finlande, sur un fond de Last FM.

Ci-dessus un clin d'oeil à la déco de la salle de bain : la meuf à bijoux que mon preux chevalier a offert pour la fête des mères, et ce qui m'attend dès que je me serai acquittée des obligations ménagères...


Nothing to declare ?!

Päästäänköhän näillä passeilla läpi ? Voimassa kyllä vuoteen 2012 asti vähintään...

Lomalla Suomessa piipahtamassa : lento aamulla !

070713_passi

Vous croyez qu'on passera avec ces passeports ? Pourtant ils sont valables au bas mot jusqu'en 2012...

Donc, notre escapade en Finlande commence demain matin !


Sept choses sur moi / Seitsemän (turhaa ?) faktaa minusta

Tassu läiskäisi hyvin kansainvälisen haasteen seitsemän faktan tykitykseen, ja edellisistä outouksista poiketen listaan sekalaista faktaa mutten välttämättä outouksia... vai tahattomia sellaisia ?!

        * * *

1) Jos joku ei vielä tiennyt, olen heikkona kenkiin, salmiakkiin ja ranskalaiseen rokkiin ; täggään myös innolla Last FM -härvilässä suosikkejani. [Medis suosittelee valikoimaani !!!]

2) Pojilla alkoi kesäloma tänään !

3) Lempparijuomani on tällä hetkellä rosé-viini Cabernet d'Anjou ; makeahko aperitiiviviini - kunhan ilmat vain lämpiäisi, kun se juodaan jääkaappikylmänä ja 13°C kaatosateineen ei oikein sovi kuvioihin...

4) Blogini nimi juontaa juurensa sotahuudosta jolla ilmoitettiin ruuan olevan valmista ja sittemmin hurrattiin kaikkea hauskaa. Ks pligaa-etymologia.

5) Levylautasellani pyörii tätä nykyä Superbus, Ultra Orange ja No One Is Innocent. Vive le rock français...

6) Vietämme kesälomamme akselilla Suomi - La Rochelle - Balaruc les Bains - La Rochelle ; mobiilipostauksia luvassa elokuussa.

7) Sain saman haasteen mobiiliblogissani PligaaMobile jonne tipahti englanninkielinen versio kahdeksaan faktaan vox-tutultani AnnaLiisalta, joka asuu jenkeissä - tutustumisen arvoinen blogi.

        * * *

Ja kiertis jatkaa matkaansa seuraaville onnellisille pahaa-aavistamattomille blogittarille seitsemään eri kaupunkiin : Istanbulissa Aino, Luzerinissa Anne, Pariisin liepeillä Töötsi, Haagissa tai oikeastaan melkein Brysselissä Piilomajan emäntä [uusi Piilomaja !], Milano jos kiireiltään kerkiää (!), Lontoossa Mnoo sekä Meksikossa Ulrika.



On me challenge de lister sept choses sur moi - à la différence des curiosités de la dernière fois, pas de critères de bizarrerie ici.


        * * *

1) Si quelqu'un ne le savait pas encore, j'ai un faible pour les chaussures, la réglisse salée finlandaise "salmiakki" et le rock français ; regarder mes favoris dans Last FM qui référence également des perles finlandaises !

2) Les pligatsouilles sont en vacances d'été à partir d'aujourd'hui.

3) En ce moment ma boisson préférée est le Cabernet d'Anjou ; mais il faudrait quelques degrés de plus pour l'apprécier pleinement.

4) Le nom de mon blog vient d'un cri de guerre des garçons ; cf étymologie pligaa.

5) Mes artister préférés du moment : Superbus, Ultra Orange et No One Is Innocent. Long live French rock'n'roll...

6) Nos vacances d'été : Finlande - La Rochelle - Balaruc les Bains - La Rochelle ; reportages blog à venir.

7) J'ai eu ce même mème dans PligaaMobile en anglais de la part d'AnnaLiisa, une Finlandaise aux US qui blogge en anglais !


Curiosités linguistiques / Kielikummajaisia

Ihmettelin usein vieraita kieliä opiskellessani miten kyseisen maan lapset oppivat puhumaan kieltään virheettä ; etenkin ranskan verbien taivutukset askarruttivat minua. Päätteitä on paljon säännöllisissäkin verbeissä : -er, -re, -ir ja siihen päälle vielä epäsäännölliset.

Nyt olen aitiopaikalla havainnoimassa kielen omaksumista omieni kanssa, ja molemmat vielä tuplana, kaksikielisiä kun ollaan olevinamme.

Välillä Jules viisivuotiaan ylemmyydellään korjailee pikkuveljen virheitä, ja hymyilyttää kun samalla poika tykittää itsekin mitä hupaisimpia taivutuksia.

Minulla on dilemma : yleensä kun olemme keskenämme toistan lasten sanomat asiat suomeksi ja vastaan tai kommentoin samaan syssyyn. Mutta en voi olla korjaamatta ranskan virheitä, ja keskustelumme tuppaavat pidentymään kun ensin korjaan ranskaksi, sitten käännän suomeksi ja vastaan suomeksi !

Esimerkiksi äskeinen dialogi, käännös ranskalaisesta osiosta alla :

- Regarde Tom, maman donne de l'eau aux fleurs, sinon elles vont meurer.
- Mourir ; elles vont mourir sinon. On dit elle meurt, ou elle va mourir. Ihan oikein, kukille pitää antaa vettä ettei ne kuole tai kuihdu.

- Katso Tom, äiti kastelee kukkia ettei ne "kuolitu".
- Kuole ; ne kuolevat muuten. Sanotaan että kukka kuolee. [ja sama suomeksi kuten yllä]

Luvassa tuntuu olevan aina vaan paranevia juttuja, kun poikien kieli kehittyy - kielikummajaisetkin kohentuvat !

Alla päivän puuhavinkki, batman-väritystä printattavaksi tai netissä klikkailtavaksi isommille osoitteessa http://www.coloriage.tv/Batman-coloriage.

[Ci-dessus l'astuce du jour http://www.coloriage.tv/Batman-coloriage pour imprimer des coloriages batman etc mais aussi pour coloriages en ligne !]

En apprenant de langues étrangères je m'interrogeais souvent sur la façon dont les enfants du pays en question s'appropriaient la langue ; tout particulièrement les verbes français m'interpellaient par leur terminaisons curieuses en ER, RE, IR - sans parler des irréguliers.

Maintenant j'ai une place de choix pour observer l'apprentissage des nôtres, et par-dessus le marché dans un contexte qui se veut bilingue.

Du haut de ses cinq ans, Jules s'amuse à corriger son petit frère de temps en temps mais en cultivant dans la foulée des erreurs comiques lui-même.

Je suis donc confrontée à un dilemme : en temps normal quand nous nous retrouvons entre Finlandais et que les enfants me parlent (en français, hélas) je répète qu'ils viennent de dire en finnois puis ensuite seulement réponds ou comment à mon tour. Mais je ne peux pas laisser passer les fautes de français, qui ajoute une troisième étape à mon intervention : correction du français, traduction des propos en finnois puis ma réponse !

Exemple tout frais de cet après-midi, avec la traduction en français du finnois :

- Regarde Tom, maman donne de l'eau aux fleurs, sinon elles vont meurer.
- Mourir ; elles vont mourir sinon. On dit elle meurt, ou elle va mourir. Ihan oikein, kukille pitää antaa vettä ettei ne kuole tai kuihdu.

... Exactement ; on doit donner de l'eau aux fleurs pour qu'elles ne meurent pas.


Balade à bicloune dans Paris / Fillarointia Pariisissa

metro station Palais Royal Eilinen pyöräilyretkemme Pariisissa vahvisti edellisen vali-vali -postauksen epäilykseni : olemme todistetusti maanvaiva liikenteessä, etenkin julkisen liikenteen silmissä. Me hiki hatussa planeettaa polkemalla pelastavat toopet saimme satikutia bussikuskilta suuressa kehätielle johtavassa risteyksessä. Emme halunneet kääntyä kehätielle (et quoi encore ?!), mutta yhteinen bussi- ja pyöräilykaista näytti kuuluvan yksinoikeudella bussille joka huristi ohitsemme OIKEALTA, raivokkaasti tööttäillen...

Don Maurelito kiivastui henkikultamme vaarantamasta tempauksesta sen verran, että heti seuraavissa valoissa huristimme bussista ohi (sieltä sateli ärräpäitä ja puitiin nyrkkiä) ja pligaa-jengin pomo nautti täysin siemauksin polkiessaan kiireettömästi keskellä yksikaistaista ja yksisuuntaista katua, jumittaen bussin meidän vauhtiimme. Minä lainkuuliainen mammari (EDIT = jänishousu) ajoin hieman sivumpana melko huolestuneena, muttei linjuri onneksi uskaltanut yrittää ohi.

Huokasin helpottuneena kun reittimme erosivat, ja mies riemuitsi että saatiinpa näytettyä kenelle tie kuuluu. Yhteiset bussi- ja fillarikaistat ovat mielestäni aina olleet huono idea, ja seuraava pahaa-aavistamaton pyöräilijä joka osuu kaunaisen kuskin eteen saa varmaankin tuta sen turvaviiriinsä asti... *pahoitteluni asiasta ! *

Muuten retki sujui hienosti, ja ikuistin hulppean metron sisäänkäynnin jättihelmineen Le Louvren nurkilla ; lisää mobiili-blogissani.

   *   *   *

cyclistes Palais Royal Notre balade d'hier à Paris confirma mes soupçons sur l'impossibilité d'une cohabitation bus-vélos sur les mêmes voies. Décidemment, on a beau pédaler comme des doux-dingues pour sauver la planète, les gros bus qui polluent n'ont aucune estime pour nous ; pire encore !

A une porte de Paris - endroit que j'appréhende même en voiture - nous ne voulions pas prendre le périph' pour des raisons fort compréhensibles, mais le bus derrière nous désapprouva celà et nous doubla PAR LA DROITE sur notre voie qui allait tout droit, en klaxonnant furieusement.

Don Maurelito s'emporta du fait que l'on puisse mettre en danger sa tribu de telle manière, et dès le prochain feu nous profitâmes des bouchons pour doubler le bus d'où se déversaient des paroles peu poétiques par la fenêtre ouverte, à notre vue.

A part cette guerre des nerfs sur le chemin de retour, la balade fut sympa et j'ai pu immortaliser une bouche du métro splendide à côté du Louvre ; lire plus sur mon mo-blog.


Tom le cascadeur / Stunttimies Tom

Olimme saada sydärin kun pikkuinen stunttimiehemme heittäytyi pois karusellihepan kyydistä täydessä vauhdissa - mutta selvisimme isolla mustelmalla otsassa ja pienellä ruhjeella nilkassa. Jälkeenpäin kuvia katsellessa huomasimme että viimeinen otokseni paljasti kohtalokkaan rodeotempun...

Nous avons failli avoir une attaque en voyant le petit cascadeur en herbe sauter du manège à toute vitesse, mais heureusement l'incident s'est soldé par un gros bleu au front et un petit bobo à la jambe. En regardant les photos le soir, nous découvrîmes que j'avais immortalisé le moment fatidique sans m'en apercevoir...


Encore en long WE / Taas viikonloppurientoja

Kuten mekkokyselystä paljastui, hipsimme jälleen kerran La Rochelleen viikonlopuksi ja PligaaMobile astuu hetkeksi PligaaBlogin kenkiin.

Tilaisuuden kunniaksi nikkaroin pikaisen uuden bannerin mobiiliblogiin, aivan teitä varten. Vasemmalta oikealle : lomalla tropiikissa paparazzeilta piilossa ; auringonnousu Päijänteellä ; kemia-alkupaloilla Andy Wahloo -baarissa ; Eikka ; sisustusostoksilla Dom-putiikissa ; Ural-sivuvaunu ; kenkäkauppa ; Suomen sininen taivas ; pligatsut pihalla.

Bon week-end !

Comme l'a révélé le sondage ès robes, nous nous éclipsons pour le week-end une fois de plus à La Rochelle, et PligaaMobile prend le relais temporairement pour relater nos aventures.

Pour célébrer l'événement, j'ai tricoté une nouvelle bannière de mes petites mains, rien que pour vous.

De gauche à droite : votre serviteur fuyant les paparazzi aux tropiques ; un lever de soleil sur le lac Päijänne ay pays ; le bar à kémias Andy Wahloo ; la fameuse tour E ; shopping déco chez Dom, le sidecar Ural, une boutique de chaussures dans le Marais, les cieux bleus de Finlande ; les pligatsouilles dans le jardin.

Sur ce, je vous souhaite... hyvää viikonloppua !


Tom 3 ans bis / Tom 3 vee uusinta

TomTom juhli "virallisesti" 3v-päiviään aivan yhtä kamalassa kaatosateessa kuin viime sunnuntainakin. Vettä tuli kuin aisaa ja lahjoja sitäkin enemmän. Pienten bilettäjien hyväntuulisuus ei ollut kelistä moksiskaan ja tunnelma hipoi kattoon ripustettua rekvisiittaa.

Pienimmät bailaajat olivat muutaman kuukauden vanhoja ja isoin esiteini, mutta ikäero ei haitannut, päinvastoin. Jules oli haltioissaan vauvamimmeistä Deelia ja Lou, kun taas Tom riehaantui isojen kundien seurasta rökittäen ja pompotuttaen niitä häikäilemättä päivänsankarin etuoikeudella.

La fête officielle des trois ans de Tom fut toute aussi pluvieuse que la première : malgré le temps la bonne humeur de petits invités était irrésistible et le déluge de cadeaux dépassa largement celui qui s'abattait sur le jardin...


Rips räps rix...


Onko kukaan vielä ehtinyt maistamaan näitä ? Rips ruis-chipsejä valkosipulin, juuston tai salamin makuisina. Miksei tätä ole keksitty jo aiemmin ? Kuulemma Stockmann ja Valintatalo myy - kertokaa jos löydätte, miltä maistuu.

Oli paljon polemiikkiä ranskalaisten epäterveellisistä välipalatavoista, ja Suomi kunnostautuukin sillä saralla syöttämällä lapsille tummaa leipää juustolla ja kurkulla, tai peräti niitä raivo-eksoottisia (!) lanttupaloja.

Mutta toisaalta, ranskalaiset vieraani ovat aina ihmetelleet miksei tämä terveellistä välipalaa syövä kansa noudata samaa linjaa aterioilla ? Vihanneksia ei juuri näy, ja joka päivä vihersalaattia syövä mieheni on eksyksissä kotimaisessa perunamaailmassa.

Sama pätee ravintoloissa ; kaikki ruuat tuppaavat olemaan rasvaisissa kastikkeissa, kermaa ja voita säästämättä, suolasta tinkimättä.

Jo aivan pikkuvauvoilla on eroja ruokavaloissa : kiinteät aloitetaan Suomessa perunalla tai ehkä porkkanalla, kun taas Ranskassa juurekset eivät ole suosittuja (nitraatti- tms pitoisuutensa takia) ja epelit tutustuvat soseisiin vihreitten papujen tai kesäkurpitsan merkeissä.

Tämän tiimoilla oli mielenkiintoista poimia kummastakin kulttuurista vauvoilleni omaan makuuni sopivat käytännöt : vihreitä vihannessoseita ranskalaisittain, mutta suomalaisittain vältin kiiviä ja hunajaa tai mansikkaa ihan pienille. Sinihomejuustoa sen sijaan molemmat ovat syöneet alle vuoden ikäisestä, ja pikkuisen tuliset curry-kanankoivetkin menivät - puhumattakaan suuresta herkusta nêm eli friteeratut kevätrullat nuoc mam -marinadilla. Poikien serkkutyttö jopa juo sitä dippikupista sinällään !

©Wikipedia

 

Ci-dessous un de mes articles (EDIT : article finalement traduit !) a suscité une discussion très animée autour des goûters français : pain au chocolat, biscuits, sirops et jus bourrés de sucre scandalisent les Finlandais qui donnent à leurs bambins plutôt du pain avec fromage et concombre, des yaourts voire - furieusement exotique - un morceau de rutabaga alias chou-navet à croquer. En-cas souvent pratiqué également à l'école, au plus grand étonnement des étrangers.


 

En même temps, ce peuple si politiquement correct pour le goûter change de cap pour les repas - quand il y en a, le grignotage devenant un fléau national. Au menu pas ou peu de légumes ; mon mari qui affectionne la salade verte à chaque repas se sent perdu dans cette jungle à base de patates. Même topo aux restaurants, les plats étant le plus souvent accompagnés de sauces épaisses riches en crème, beurre et sel.

 

Dès tout petit les différences donnent le ton : contrairement aux purées de haricots verts ou de courgette en France, les petits Finlandais commencent leur diversification par les pommes de terres et les carottes (il me semble que cette dernière est déconseillée pour sa teneur en nitrate ?).

 

A la lumière de ceci, il était d'autant plus intéressant de pouvoir piocher dans les deux cultures pour nourrir mes deux bébés : purées vertes mais pas de kiwi, ni miel ou fraise trop jeune, réputés allergènes et bannis en Finlande. Par contre, le bleu en général et le Saint-Agur en particulier figure parmi les préférés des garçons, découvert bien avant leur un an - tout comme les pilons de poulet au curry, sans parler des nêms et le nuoc-mâm que la petite cousine affectionne au point de le boire !

J'ai découvert qu'un entrepreneur finlandais venait de lancer les chips au seigle, aux parfums ail, salami et fromage. Pourquoi diable n'y avoir pas pensé plus tôt, dans un pays où le pain blanc est un péché et la diversité des pains spéciaux épate toujours alors qu'il n'y a pas de boulangeries. Un paradoxe pour un Parisien habitué à ses boulangeries tous les dix mètres - en alternance avec les pharmacies...


Tom 3 ans / Tom 3 vee

Alkusoittoa kuopuksen 3v-juhlille tänään hulppeassa suomalaisseurassa ; seuraavat kemut ensi sunnuntaina ! Poseeraus juhlapöydässä aloitettiin jo hyvissä ajoin ennen kutsuvieraitten saapumista, ja kynttilöitten puhallus on hienosti hallussa pikkuveijarilla.

Ilma oli vain aivan kammo ; satoi kaatamalla aamusta iltaan emmekä voineet ajatellakaan grillaamista, mutta curry-marinoidut possut paistuivat pannussa ja söimme ne Edithin tuoman herkullisen kreikkalaisen perunasalaatin kanssa. Naperot popsivat aperitiivi-vihannesten lisäksi sujuvasti nakkeja ja ranskiksia, ja kaikkosivat pöydästä lahjojen kimppuun.

Lahjat olivat kummallista kyllä hyvin Cars-väritteisiä, ja radiopuhelimet* sekä okran sävyinen automatto ovat pop !

Une première fête pour les 3 ans du miniman en compagnie de Finlandais : la prochaine fête dimanche prochain !

Nous avons pu tester la pose à table bien avant l'arrivée des invités et le héros du jour maîtrise également les bougies à merveille.

La pluie discontinue nous a obligé à transformer le repas bbq en porc au curry poêlé, accompagné de l'excellentissime salade de pommes de terre à la greque d'Edith.

Les cadeaux étaient étrangement aux couleurs des Cars : un tapis de jeux aux tons ocre et des talkies-walkies* qui donnaient des dialogues très prometteurs dès ce soir :

- Tu m'entends là ?
- Wiiiiiiiiii !
- Mais non il est éteint. Allume !
- Wiiiiiiiiii.
- Plus fort. Tu m'entends ????
- Wiiiiiii.
- T'appuies sur le bouton.
- Wiiiiii.
- Non à gauche !!!!!!!!!!!!!!! Tu m'entends là ?
- Wiiiiiiiiii !
- Tu m'entends là ?
- Wiiiiiiiiii !
- Tu m'entends là ?
- Wiiiiiiiiii !
- Tu m'entends là ?
- Wiiiiiiiiii !
- Tu m'entends là ?
- Wiiiiiiiiii !
- Tu m'entends là ?
- Wiiiiiiiiii !
- Tu m'entends là ?
- Wiiiiiiiiii !

* Le mot talkie-walkie reste un éternelle casse-tête pour moi : après qu'une amie américaine ait éclaté de rire en m'entendant dire la chose à l'envers, je sais que ce n'est pas dans le même ordre en français et en anglais... mais lequel est le lequel ?

Merci TV5 :

talkie-walkie, pl.talkies-walkies
(nom masculin)
Petit appareil émetteur-récepteur de radio, qui permet de communiquer à de faibles distances.

talkie-walkie
(nom masculin)
walkie-talkie.

Walkie-talkie -sana aiheuttaa minulle ikuista päänsärkyä : siitä lähtien kun amerikkalainen ystävä räjähti nauramaan sanottuani sen väärin päin, tiedän että ranskaksi ja englanniksi se sanotaan eri järjestyksessä... mutta kumpia päin kullakin ? Yllä linkit TV5-sanakirjan määritelmiin : englanniksi walkie-talkie ; ranskaksi talkie-walkie ! Nyt vain pitäisi muistaa se...


De charmantes bulles / Huiman kupliva viikonloppu

Kaverimme löytämä gîte de France loma-asunto Champagnen alueella paljastui ylivedoksi valinnaksi. Aidon tunnelmallinen kalkkikivirakennus omistajien taloa vastapäätä oli hurmaava, pihanurmikolla oli pilvin pimein käytettävissä talon nuoren herran (4v) menopelejä traktorista skootteriin, liukumäkiä ja keinuja unohtamatta.

Lähistöllä oli Nigloland-huvipuisto jonka vimpaimet sopivat kuin nyrkki silmään minivierailijoille, ja tihkusateesta huolimatta koeajoimme suurimman osan härveleistä vaihtelevalla kokoonpanolla. Mainittakoon että Tom kunnostautui hinkumalla jopa hurjasti keikkuvaan kuumailmapallojen muodostamaan pyörivään kapistukseen ja hihkui riemusta Jean-Marcin vieressä, isoveljen taivastellessa menoa jalat vankasti maan kamaralla isänsä käsikynkässä.

Vierailun huippukohtana omistaja tutustutti meidät shamppanjatilaansa Vuille de la Sagne ; saimme aimo annoksen paitsi yleistietoa alueen olosuhteista sekä itse kuplien valmistuksen kiemuroista, myös maistiaisia ja tuliaislahjana pullon tilan tuotantoa !

Näin huippuystävälliseen paikkaan voisi mennä uudestaankin : keittiöstä löytyi peruselintarvikkeitten lisäksi kaakaota, luomuomenamehua, iso laatikollinen karkkeja lapsille... ja vaikkei sää sallinut grillausta ulkona, vanha jättimäinen takka ajoi saman asian ja nautimme joka ilta hulppeat grilliateriat kotoisan takkatulen tunnelmallisessa hehkussa.

Le gîte dégoté par notre copine dans la région de Champagne pour passer le long WE du 8 mai s'avéra un excellent choix ! Un bâtiment typique de pierres de calcaire du coin avec une multitude de jouets pour les enfants dans le jardin nous ont ravis dès l'arrivée.

Le parc d'attraction Nigloland non loin de là correspondait parfaitement à nos petits visiteurs, et malgré la fine pluie nous avons réussi à tester la majorité des engins, avec un équipage différent à chaque fois. Mention spéciale à Tom qui tenait à nous accompagner dans les mini-montgolfières tournant assez vite à l'instar d'une grande roue. Il poussait de petits cris de joie pendant que le grand frère l'observait dubitativement sur le plancher des vaches.

Le propriétaire du gîte nous a fait visiter son domaine Vuille de la Sagne  : outre une bonne dose d'infos sur la région et la viticulture avec ses méandres, nous avons pu déguster le breuvage magique et admirer les bouteilles en cours de fabrication dans la cave.

Un accueil fort sympathique, un cadre idyllique à souhait et une prestation de gîte au-delà de nos attentes avec de petites intentions charmantes tels que la bouteille de champagne en guise de cadeau de bienvenu, une boîte de bonbons destinée aux petits, chaîne-hifi et tv avec dvd's à disposition... et surtout l'ambiance du gîte, avec la grande cheminée qui nous permit les soirées bbq en intérieur malgré le temps maussade.