Maurelita

Hammashiiriä, peikkoja ja keijuja / Des fées, trolls et souris dentaires

Kulttuurieroja löytyy jopa niinkin jokapäiväisessä asiassa kuin hampaitten pesu.

Ranskassa (kauhukseni) mennään aamiaiselle hampaita pesemättä, ja pestään hampaat vasta aamiaisen jälkeen. On tietenkin kiitettävää pestä ruokailun jälkeen, mutta eikö kukaan ole kertonut heille että koko yön suussa meuhkanneet bakteerit riemastuvat kohdatessaan makean aamiaisen ja tästä kehkeytyy oikea karies-pommi ?!

En voisi kuvitellakaan syöväni pesemättä ensin hampaita, hammasharja onkin suunnilleen ensimmäinen esine jonka tapaan aamulla herätessäni.

Tämä juontaa varmaankin juurensa kouluaikaisesta aivopesusta, jumppasalissa näytetyistä kauhufilmeistä hammashygieniaa laiminlyönneitten suista, koko luokan fluoraus-rituaalista, punatableteista, kouluhammaslääkärikäynneistä...

Mutta onnistunko käännyttämään pojat kotimaiseen hammashygieniaan ? Maitohampaat meillä hakevat tyynyn alta periranskalaiset pikkuiset hiiret, eikä hammaskeijut. Mutta hammasmukeissa jököttävät vankasti muumi-hammastahnat. Jostain se on aloitettava.

       *   *   *

Photo : SamSam

Les différences culturelles peuvent se nicher dans des choses aussi quotidiennes que le brossage de dents.

EDIT : après concertation de mes compatriotes, il semblerait que la majorité de Finlandais également se brossent les dents plutôt après le petit déjeuner et non avant - sauf une co-bloggeuse petite-fille d'une dentiste !

J'ai l'impression que la norme en France est de se ruer au petit déjeuner et de se brosser les dents seulement après. Certes, il est louable de se nettoyer les dents après manger, mais ne rabâche-t-on pas dans les écoles françaises que les bactéries de la nuit qui rencontrent des substances sucrées se transforment en usine à caries ?!

Personnellement, je ne peux rien faire le matin avant de m'être brossée les dents. Ceci est certainement dû à la sensibilisation à l'hygiène dentaire à l'école en Finlande. Les séances de film dans la salle de gym sur les risques encourus en cas de négligences, les expéditions hebdomadaires avec toute la classe pour un rinçage au fluor pendant quelques minutes, les visites régulières chez le dentiste de l'école...

Vais-je réussir à convertir les enfants à l'hygiène finlandais ? Nous sommes bien abonnés au dentifrice Moomin mais c'est bien une petite souris qui cherche les dents de lait, et non une fée dentaire - et il n'existe pas de monstre troll de dents qui arrive si l'on ne se brosse pas les dents !

Ranska Suomen lööpeissä / La France à la Une en Finlande

Ranskan presidentille povataan palkankorotusta Iltalehden lööpin mukaan - mutta miksei tästä puhuta Ranskassa ?

Cette info brille par son absence dans la presse française, mais il semblerait qu'une augmentation de 140 000 par an soit dans les cartons pour le président français, soit de passer de 101 488 euros à 240 000 ! Pas étonnant qu'il sourit... car jusque là il gagnait moins que son premier ministre.

Mais la présidente finlandaise n'est pas beaucoup moins bien placée, car Tarja Halonen touche un confortable montant de 126 000 euros net d'impôts, l'équivalent de 270 000 euros bruts. Merkel est la mieux payée en Europe - et Bush au monde. Etonnant hein ?!

Mitä tarkoittaa RATP ? Ce que ça veut dire...

RATP on lyhennys Pariisin liikennelaitoksen nimestä Régie Autonome des Transports Parisiens, mutta etenkin lakkojen aikana kunnostautuvasta tahosta käytetään usein myös ironista liikanimeä Rentre Avec Tes Pieds eli Mene kotiisi jalkaisin.

Aamulla monet linjat toimivatkin yllättävän hyvin, mutta kyseessä oli pelkästään kavala ansa : nyt illemmällä suuri osa linjoista on pysäytetty kokonaan ja käyttäjät eivät pääse kotiinsa.

Jo keskipäivällä radiouutisissa kerrottiin joilla linjoilla olevan metroja vain 90 minuutin välein. Voi vain arvata millainen tungos kehittyy asemilla, vaunuista puhumattakaan. Kukaan ei halua tulla ulos vaunusta päästääkseen muita ulos, koska tietää ettei pääse takaisin kyytiin - ja kaaos lisääntyy entisestään. Kohteliaisuus ja hyvät tavat jäävät armottomasti itsesuojeluvaiston jalkoihin.

Onneksi pystyn tekemään etätyötä hätätilanteissa - sellaisia on nyt sattunutkin toivottua enemmän, lastenhoidon ja liikennelaitoksen jumittaessa vuorotellen.

Tänään pojilla oli koulua muttei kouluruokailua eikä iltapäiväkerhoa, eli (etä)työpäivä meni pirstaleiksi hakiessani lapset lounastunnille klo 12-13:30 ja taas 16:30. Toivotaan ettei sama jatku huomenna ; vuonna '95 lakko kesti kolme viikkoa, ostin vielä käytössä olevan ruosteisen fillarini käytettynä 500 frangia ja poljin kaaoksenomaisia lumisia Pariisin katuja töihin manaillen miksi ylipäätään lähdin Suomesta. Metrojen sisäänkäynnit oli kokonaan suljettu ja jalkakäytävilläkin oli armottomat ruuhkat.

                *   *   *

RATP mérite encore son surnom Rentre avec tes pieds ; d'après France Info il y aurait eu jusqu'à 90min d'attente entre les rames sur certaines lignes.

Quelle chance de faire du télétravail ; évidemment ma ligne affichait trafic non assuré. Les enfants avaient école mais pas de cantine ni accueil du soir ; je n'ai jamais fait autant le trajet entre la maison et l'école. Le cadet sur le siège enfant du vélo, l'aîné sur le siège et moi qui poussais le tout : il me manquait une main pour nous prendre en photo...

EDIT : par simple curiosité, est-il dans les moeurs de rembourser la cantine dans ces cas ? Dans notre établissement le paiement se fait à l'avance et en cas de maladie c'est perdu. Au prix de 5€ par enfant et par jour, je trouve le principe assez injuste même s'il s'agit de petites sommes dans l'absolu.

France en panne / Ranska motissa

Torstaina on taas lakko. En jaksa kiinnostua miksi ja kenen hyväksi - ei ainakaan minun.

Koska huhujen mukaan metroja ei kulje juuri ollenkaan, olin jo varautunut tekemään etätyötä. Työpaikkani suo mahdollisuuden siihen en cas de force majeure eli tositarpeen tullen, mutta omatunto kolkutti hieman sillä lastenhoitajan puutteessa olen jo tehnyt sitä kolme keskiviikkoa putkeen saattaakseni lapset Suomi-kouluun.

Tänä iltana mies oli hakenut lapset iltapäiväkerhosta ja kertoi että koulua kyllä on torstaina muttei kouluruokailua, joten lapset pitää hakea klo 12-14 välisenä aikana pois. Jos metroja olisi ollut, reilun kolmen vartin työmatkalla moinen olisikin ollut riemastuttava tapa viettää työpäivä. Varsinkin kun iltapäiväkerhokin on lakossa ja pojat pääsevät kotiin klo 16h30. Saavat onnenpekat varmaankin katsoa telkkaa kun nakutan työkonetta.

                        *   *   *

Encore une grève jeudi, mais je n'ai même pas envie de savoir pourquoi. Dans tous les cas de figure, ça n'augure rien de bon pour nous.

J'avais déjà prévu de faire du télétravail puisque j'en ai la possibilité en cas de besoin réel, et on peut considérer que le mouvement de jeudi annonçant quasiment aucun métro qualifie pour ce critère.

De surcroît, nous venons d'apprendre que les cours de la maternelle sont bien maintenus mais qu'il n'y aura ni cantine ni accueil du soir. S'il y avait eu des métros, j'aurais sauté de joie au plafond à l'idée de passer ma journée dans les transports...

Nunujahtia / Chasse à la nounou

Kolmatta viikkoa nunujahtia. Nunu eli ranskaksi nounou on väännös nourrice-sanasta, joka nykykielessä tarkoittaa lastenhoitajaa, hoitotätiäkin. Edellinen kallisarvoinen tohtorintyötä valmistellut tutkijatyttö ei saanut alaansa vastaavaa harjoittelupaikkaa ja lähti Pariisista kotiseuduilleen, ja meille jäi kaksi viikkoa aikaa etsiä uusi kaitsija pojille.

Täällä etsitään yhä "hoitotätejä puhelintolpista" kuten ammoin Suomessa 70-luvulla, tai pikemminkin pikkuilmoilla joita olen teippaillut hulluna lähiseudun leipomoihin, apteekkeihin, kukkakauppoihin, koulun ilmoitustaululle, kaupungin lastenhoitoavustajien toimipisteeseen ja aasialaisten krääsäkauppaankin.

Soittoja on tullut muutamia, mutta toinen toistaan epätoivoisempia tapauksia. Yhdellä oli jotain häikkiä puhelimessa yht'äkkiä kun sanoin että kyseessä olisi tietenkin laillinen työpaikka, toinen haki tismalleen samaan aikaan 16:30 lapsia jostain eri koulusta, kolmas oli puolalainen tosi kivan tuntuinen ope joka saa varmaankin työlupansa vuonna 2017, seuraava ei ymmärtänyt kysymyksiäni puhelimessa ja intti olevansa kiireinen ja haluavansa tavata livenä heti paikalla, joku oli metrossa eikä kuullut ja tietenkin salatusta numerosta soitettu puhelu katkesi... mutta tämänpäiväinen löi kaikki muut laudalta.

Tomeran tuntuinen täti-ihminen - voimakkaalla korostuksella, kuinkas muuten - otti ohjat käsiinsä heti ennen kuin ehdin edes kertoa että oltiin laillisesti palkkaamassa, ja kysyä pamautti olenko musl1mi vai kr1stitty.

Kylmän sodan aikaista neukkutaktiikkaa soveltaen kysyin toistamaan kysymyksen saadakseni aivoni sisäistämään tiedon, ja olin kuin olinkin kuullut oikein. Tokaisin takaisin että no en ole mitään, mä olen suomalainen !

Lopetin puhelun surutta kun tyyppi paljastui lisäksi työluvattomaksi, mutta ei jäänyt epäilystä mitä langattoman toisessa päässä oltiin, ja luultavimmin vielä sitä tiukkahuivisempaa mallia.

Jälkiviisaana oli helppo keksiä nokkeluuksia joita olisi voinut ladata takaisin, genre : suomalainen on kyllä enemmänkin rotu kuin uskonto, pitääkö kääntyä oikeaan uskoon saadakseen lapset hoidettua, mitäs itte olette, ja muuten mitäs se teille kuuluu enivei ! Voi vain kuvitella minkälainen mekkala nousisi jos haastattelija kysyisi hakijan uskonnosta...

Taitaa pojat mennä koko viikon iltapäiväkerhoon.

                  *  *  *

Troisième semaine de chasse à la nounou. Notre perle rare n'ayant pas trouvé un poste pour préparer son doctorat, elle est rentrée chez elle en nous laissant quinze jours de panique à bord et plus si affinités.

La méthode je-placarde-boulangeries-pharmacies-et tout ce que je peux, donne des résultats très moyens. Français incompréhensible, permis de travail égaré, enfants à chercher dans une autre école pile à la même heure, étudiante libre trop tard... mais la meilleure fut celle d'aujourd'hui.

J'ai dû faire répéter la question pour gagner du temps et m'admettre que c'était bien ça la question qu'on me posait, à moi, l'employeur potentiel. Z'êtes musu1man ou chrétien ?????????

J'ai rétorqué que rien du tout, que j'étais Finlandaise. Na. Et quoi encore ?!

Avec un peu de recul, j'inventai des répliques bien plus perspicaces du genre "finlandais c'est plutôt une race qu'une religion, cela vous pose-t-il un problème" etc. Mais on peut s'imaginer le scandale que ferait un candidat si l'employeur s'aventurait ne serait-ce que de très vaguement laisser sous-entendre que le candidat pouvait ne pas être Français...

Bref, les garçons iront au centre aéré cette semaine.

Koulumullistustako ilmassa / Renouveau scolaire ?

Ranskan opetusministeri Xavier Darcos komeilee päivän uutisissa kaikkialla : esi-ja alakoulujen (primaire ; ks wiki) lauantaiset aamutunnit loppuvat heti ensi syksystä lähtien. Tämä barbaarina pitämäni esihistoriallinen jäännös olikin aihetta korjata, jotta perheet saisivat vihdoin oikeita viikonloppuja. Onneksi emme ehtineet kokemaan moista, sillä alueellamme maternelle-esikouluissa lauantait olivat aina vapaita, mutta esikoisen siirtyessä "isoon kouluun"  ensi syksynä se lähestyi uhkaavasti. Läheltä liipaisi !

Pariisin Suomi-koulun blogissa jo ehdittiin kommentoimaan asiasta ; kyseltiin jos koulua onkin keskiviikkoisin aamupäivällä, pääsevätkö kaikki vielä mukaan Suomi-kouluun iltapäivällä ? Jos tulee kauempaa, aikataulut voivat tehdä tiukkaa...

Myös Stazzy kyseli edellisessä koulupostauksessani mielipidettäni päivän uutispommista, ja uusi ranskalainen lukija Suomesta, Paul kommentoi myös kouluaihetta ja linkitti mielenkiintoiseen France Culture -radion ohjelmaan aiheesta.

Yleinen huolenaihe on tietenkin oppituntien uusjako ; lyhentyvätkö lomat, pidentyvätkö koulupäivät entisestään vai tuleeko tunteja keskiviikoille aamupäivisin ? Kaikki ovat samaa mieltä että pienille lapsille jo nykyiset päivät ovat liian rankkoja ; klo 9-16:30 ja päälle vielä iltapäiväkerho nujertavat pikkuiset koululaiset. Varsinkin kun tuloksissa ei ole hurraamista, oli tunteja miten paljon tahansa !

Ehkä koittaa vihdoin täkäläisen koululaitoksen perinpohjainen uudistus : tänä syksynä ei juuri muusta puhutakaan ja Suomi saa entistä enemmän julkisuutta mallioppilaan roolissa. Violet käsitteli osuvasti ulkosuomalaisen vinkkelistä Ellen artikkelia, jossa maalattiin todellisuuttakin kauniimpaa kuvaa kotimaan opinahjoista - etenkin kommenteissa on avartavia havaintoja "kentältä".

Toivossa on hyvä elää... *vilkutus ihmemaahan*

               *  *  *

Un débat de plus en plus passionné autour du renouveau du système scolaire français - surtout après l'annonce du ministre de l'Education de supprimer les cours de samedi dans le primaire dès la rentrée 2008 !

Il était temps, ce concept barbare nous serait tombé dessus dès l'année prochaine avec l'entrée en CP de l'aîné. Toutefois, reste l'interrogation des heures à caser - entre rallonger les journées déjà trop longues des petits, raccourcir les vacances et les cours le mercredi matin, quel serait le moindre pire ?

Mais pourquoi s'entêter à imposer un tel nombre d'heure ? Selon toutes les études - dont la fameuse PISA et ses conclusions qui provoquent un raz de marée de voyages d'études et de journalistes ainsi que des sollicitations sans cesse en Finlande - le nombre d'heures ne compense en aucun cas les lacunes du système éducatif.

Par ailleurs, d'un point de vue purement finlandais, les cours de mercredi matin risquent de compromettre la présence de certains écoliers de l'Ecole finlandaise de Paris, venant de loin et se trouvant dans l'impossibilité de combiner les horaires.

En bonus, un nouveau lecteur français à Helsinki nous permet de découvrir une émission fort intéressante de France Culture sur le sujet ; merci Paul !

Réflexions scolaires bis repetita / Koulumietteitä taas

Provencen auringon alla ehdittiin jo kommentoimaan huolestuttavaa Nouvel Obs -viikkolehden juttua Ranskan koulusysteemin nykytilasta, jossa todettiin 40% oppilaista aloittavan yläkoulun (collège) huteroakin heikommilla perustiedoilla.

(Surkuhupaisaa oli - kuten Jospa kommentoikin Pupucen blogissa - nettilehden otsikon kirkuva kirjoitusvirhe (uuslukutaidottomuus eli illettrisme yhdellä t:llä), joka on nyttemmin jo korjattu mutta komeilee yhä url-osoitteessa... Samoin suomenkielestä puhuttaessa käytettiin virheellisesti sanaa "finlandais" kun se olisi pitänyt olla "finnois".)

Yleisenä syntipukkina on pidetty yläkoulua (collège ; ks Ranskan koulujen luokat), mutta uusimpien tutkimusten mukaan vaikeudet juontaisivatkin juurensa jo alemmilta luokilta. Juuri sieltä missä luultiin lasten olevan vielä turvassa ja hyvissä käsissä !

Olinkin ihmetellyt miksi jo tarhaikäiset naperoni opetettiin tunnistamaan sanoja ulkomuistista, osaamatta lukea. Nyt on todistettu tieteellisesti että ns globaalinen metodi ei perustu visuaaliseen muistiin eikä auta lainkaan lukutaidon saavuttamisessa, päinvastoin : lapset oppivat kiinnittämään huomiota vääriin asioihin. Onneksi ollaan palaamassa vanhaan kunnon tavaamiseen, jota itsekin olisin suosinut.

50-60 -luvuilla ranskalaisilla lapsilla oli 15 viikkotuntia äidinkieltään, kun taas nykykoululaisilla on 9-10 tuntia jaettuna ranskan, historian, maantieteen ja kansalaistaidon kesken - sillä tekosyyllä että ranskaa harjoitetaan näillä kaikilla tunneilla. Ja pyh !

Lehden mukaan ranska olisi maailman vaikeimpia kieliä oikeinkirjoituksensa suhteen. Muiden kielten ääntyessä suhteellisen foneettisesti (tässä mainittiin mm virheellisesti kirjoitettu suomi ja tanska sekä espanja ja italia), ranska on pysyttäytynyt konservatiivisessa ulkoasussa vuosituhansien takaa ja koululaisten kompastuskivinä ovat myös ääntymättömät kirjaimet sekä samoin ääntyvät eri taivutukset.

Minulta kyselläänkin usein mitä eroja on ranskalaisessa ja suomalaisessa koulutuksessa, ja voin vain harmitella etten ole seurannut kovin tarkkaan kotimaisen koululaitoksen kehitystä ja vasta tutustun täkäläiseen systeemiin omien lasteni alkaessa maternelle-luokilla. Ensi vuonna esikoinen siirtyy "isoon kouluun", jossa alkaa kuulemma tosi paikat, läksyt ja ulkoluku ja muut pelottavat jutut. Hui !

Des cobloggeuses finlandaises ont déjà eu le temps de commenter le dossier inquiétant de Nouvel Obs sur l'illettrisme en France - avec, ironie du sort, une coquille tragi-comique dans le titre qui fut rapidement corrigé mais visible encore dans l'url impitoyable...

J'applaudis le retour à la méthode syllabique, surtout qu'on apprend que le contour des mots ne joue aucun rôle dans l'apprentissage de la lecture et au contraire attire l'attention des petits sur des choses inutiles. Certes mon cadet reconnaît à trois ans son prénom et quelques autres mots avec une grande fierté - mais à quel prix ? Justement les difficultés commenceraient en primaire puisqu'en arrivant en sixième, le "mal est déjà fait". De quoi perdre son sommeil, pour un pur produit de l'école finlandaise comme moi !

En cinquante ans la France passe de 15 heures de français hebdomadaires à tout juste dix - repartis entre le français, l'histoire, la géographie et l'éducation civique sous prétexte de transversalité. D'accord pour la transversalité dans le business, mais très peu pour mes enfants...

Le magazine souligne que l'orthographe française est l'une des plus difficiles au monde, avec un taux de "régularité entre les sons et les lettres" de 55%, en comparaison avec l'espagnol ou l'italien où le taux se situe autour de 97%, allant jusqu'à 98-99% pour le finlandais ou le danois. Mais au Nouvel Obs ne sait-on pas qu'on dit le finnois, et les Finlandais ?! Au secours...

On m'interroge souvent sur les différences entre l'éducation finlandaise et française, et je ne peux que regretter de ne pas avoir suivi l'évolution du système de mon pays, pour le comparer à celui que vont subir mes enfants en France. L'année prochaine l'aîné ira "à la grande école", et tout le monde semble dire que là, on ne rigolera plus, les devoirs, les cahiers - ça fait déjà peur !

Liens wikipedia :

Système éducatif finlandais
Système éducatif français
Finnois vs finlandais - question de purisme !

et une blog-amie qui décrit fort bien le système finlandais :

Le système éducatif en Finlande par Alexia

GlobalMan vs SuperHéros alias lastenkulttuuria pligaamaassa

Tui pyysi lastenkulttuurijuttua Nonoon ranskalaisvinkkelistä, ja innolla tartuin haasteeseen... mutta havahduin kysymykseen mitä ylipäätään tiedän ranskalaisesta lastenkulttuurista ? Alkuperäinen juttu kommentteineen Nonossa !

Poikiemme (3v ja 5v) suursuosikkeja ovat aikamme supertuotannot Ihmeperhe, Autot ja Shrek, sekä tietenkin voittamattomat Batman, Superman, Spiderman sekä ikinuori Zorro. Näitä viliseekin ympäri taloa, lelulaatikosta naamiaisasuihin ja astiakaapista kirjahyllyyn asti. Voin ylpeänä mainita poikien myös rakastavan omia suosikkejani, Aardman-studioitten iki-ihania muovailuvahaluomuksia Wallace & Gromit.

Mutta mitä paikallisia sankareita meillä palvotaan ? "Kidult"-kulttuurin nostalgiannälkäisiä nuoria aikuisia kiehtoo täällä oudonnäköinen oranssi otus Casimir ; tämä muumien kaukainen sukulainen oli lastenohjelman juontajahahmo ja seikkaili piirroselokuvien ja lastensarjojen välillä. Tunnarista on tehty teknoversiokin joka muutama vuosi sitten soi peräti klubeissakin... Meilläkin on dvd hahmosta, mutta se ei juuri naperoita innosta.

Kansainvälisten kotimaassakin tunnettujen hahmojen lisäksi ranskankielistä kulttuuria edustavat kanadalainen pallopää Tchoupi. Viiden minuutin videopätkien teemat uppoavat mainiosti : ensimmäinen koulupäivä, perheeseen tulee uusi vauva, piknik-retki jne, mutta otus käy vanhempien hermoille kimittävällä puhetyylillään ja raivostuttavalla tunnarillaan.

Suomessa tuikituntematon Enid Blytonin Oui Oui (Noddy alias Lelumaan Niksu) on akuankkamaisine autoineen ja überkiltteine kavereineen myös pop. Kuopuksen vapaassa käännöksessä hahmo saa nimekseen Juju, jota kaikki luulevat viralliseksi suomalaiseksi käännökseksi. Sarjan pahikset ovat ranskaksi "lutins", jonkinlaisia tonttulakki päässä hipsiviä voroja ja pitkään meillä vallitsi hienoinen sekaannus ja joulutonttuja luultiin ilkeiksi !

"Äidin kielen" pönkittämiseksi tuputan pojille mahdollisimman paljon kotimaisia tuotoksia tai ainakin suomenkielisiä. Fröbelin palikoitten rokkaava meno puree muutenkin paljon musiikkia kuunteleviin naperoihin ; Titi-Nallen tekotekno ja pakkopirteys sitäkin vähemmän. Muumit tuntuvat hirvittävän surumielisiltä ja pelottavatkin miehenalkuja, vaikka silmääräpäyttämättä katsovat Ihmeperheen ja muita hurjuuksia.

Kotimaisen kulttuurin upotus alkoi kummallakin lapsella jo vauvana, iltaloruina Hanhiemon lipasta ja muita oman lapsuuteni rakkaita kirjoja. Viimeisin kotimaan loman löytö oli Richard Scarryn reimastuttavien hahmojen asuttama Meidän koulu -albumi, jossa Hessu Kissala ja Mato Matala kavereineen puuhastelevat koulun tiimoilla. Super-ajankohtaista juuri nyt koulujen alkaessa !

Mutta jatkan tarpomista tervaisessa kieliviidakossa suomalaisella sisulla - ja yritän luoda positiivisia konnotaatioita kotimaahan esim Fröbelin palikoita kuunnellessa syödään salmiakkia ja muuta alhaista !

Une co-bloggeuse finlandaise m'a demandé de participer à nouveau au blog culturel Nono (fi), et cette fois-ci ma contribution porte sur la culture d'enfants d'une famille franco-finlandaise. (Mon post paru dans Nono ici.)

Ce défi me permit de réfléchir à la culture qu'on inculque aux pligatsouilles - et à quel point elle est influencée par la globalisation comme tout le reste.

Nos garçons (3 et 5 ans) adorent les superproductions de nos jours, à l'instar de Cars, Indestructibles, Shrek et bien entendu les invincibles Batman, Superman, Spiderman ainsi que l'éternel Zorro. On retrouve les mêmes héros un peu partout à la maison, de la caisse de jouets jusqu'au placards allant de t-shirts aux déguisements, sans oublier la bibliothèque. Et je suis très fière de voir que les garçons se délectent également des perles des studios Aardman, Wallace & Gromit.

Mais quid les héros "locaux" ? La génération "kidult" est attirée dans sa soif de nostalgie par les produits de leur jeunesse tels que Casimir et les génériques de leurs séries préférées ont même connu la gloire sur les pistes de danse en version techno il y a quelques années.

Parmi les préférés des nôtres figure également Tchoupi avec sa tête ronde et sa voix aigue, une lichette trop moralisateur. Les sujets des épisodes font pourtant mouche : la rentrée, un bébé arrive à la maison, pique-nique...

Parfaitement inconnu en Finlande, Oui Oui remporte un succès garanti avec sa voiture digne de Donald Duck et ses (trop) gentils camarades. Le cadet a rebaptisé le personnage Youyou, et tout notre entourage croit qu'il s'agit de la traduction finlandaise - or en réalité il s'appelle "Lelumaan Niksu" ! Par ailleurs, pendant longtemps une confusion sur la nature des lutins régna chez nous, les enfants croyant que les assistants de Père Noël étaient des voleurs à l'instar de ceux dans la série...

En bonne Finlandaise, je fais de mon mieux pour baigner mes enfants dans une culture finlandaise ou du moins traduit en finnois. Le groupe de rock pour enfants Fröbelin Palikat est fort populaire même parmi les mamans - les comptines sur un fond de reprises rock sont excellentes, avec mimiques et chorégraphies à se rouler par terre.

Dans un autre registre, la mélancolie nordique est à son comble dans les histoires de Moomin (Muumi en finnois), une étrange créature blanche aux allures d'un hippopotame qui aime à philosopher sur la solitude, sur les états d'âme d'un monstre et la tristesse de l'existence en général. De quoi effrayer nos joyeux amateurs de Spiderman !

La rentrée / Koulut alkoivat meilläkin

Ranskan opetusministeri Xavier Darcos heitti syksyn uutuutena mahdollisuuden lakkauttaa lauantaiaamuiset oppitunnit[fr] koko maassa. Hienoa - jos onnistaa niin lakiesitys menee läpi ennen kuin pojat siirtyvät työelämään !

Onneksi lastentarhaa muistuttavassa maternelle-koulussa ei moista vielä ole, mutta vapaa keskiviikko ja tunnit lauantaisin tuottavat kroonista päänsärkyä kaikille tuntemilleni työssäkäyville vanhemmille.

Ohessa linkki kaavioon jossa selitetään hyvin Ranskan koululaitos luokkajakoineen sekä minkä ikäisenä ollaan milläkin luokalla. Sivu on ranskankielinen mutta ymmärrettävissä myös ranskaa taitamattomille selkeytensä ansiosta.

Suurin osa ranskalaisista koululaisista aloitti kouluvuoden nyt tiistaina, mutta poikkeuksia riittää enemmänkin kuin sääntöä vahvistamaan. Nelipäiväistä viikkoa noudattavat opinahjot aloittivat jo parisen viikkoa sitten ; toisilla on koulua joka toinen lauantai... ja yksityisissä kouluissa noudatetaan omia sääntöjä, kuka mitenkin.

Stazzy kyselikin kommenttilaatikossa miten selviämme oudoista aikatauluista, ja kuten monet muut olemme palkanneet opiskelijatytön joka vie lapset aamuisin kouluun klo 9 ja hakee 16h30. Samalla hoituu lasten paimentaminen keskiviikkoisin ja saattaminen Suomi-kouluun ke iltapäivänä.

Muut kouluaiheiset postaukseni ja ihmettelyni löytyvät Koulu-kategoriasta ; ja jatkoa on luvassa koulusysteemien vertailuissa kun pääsin vautiin. Jos lukijoissa sattuu olemaan henkilöitä joita kiinnostaisi vaihtaa mielipiteitä ja vertailla opetustapoja ranskalaisen yläkoulun (collège) johtajan kanssa tuttavapiirissäni, ottakaa yhteyttä kommenttilaatikossa. Hän haluaisi tietää lisää kotimaisista menetelmistä, koska on vastuussa yksityisestä koulusta ja saa päättää opetustavoista.

Kuvituksena yllä mm paperisotaa à la française : kummankin pojan luokanopelle on palautettava tusina lippua joissa erikseen ja kahtena kappaleena kerrotaan syökö lapsi lihaa/porsaanlihaa, mainitaan kuka saa hakea lapsen koulusta ja etenkin kuka ei saa, annetaan lupa koulukuvaukseen ja -retkiin joita kyllä kysytään joka kerta erikseen sitten vielä, kerrotaan viimeisimmän jäykkäkouristusrokotuksen pvm, kouluvakuutuksen numero ja todistus ja... [lisäys] voiko hätätapauksessa kyydittää lapsen sairaalaan !

Le ministre de l'Education a lancé l'idée de mettre un terme aux cours le samedi dans tout l'héxagone. Excellent - avec un peu de chance le projet de loi sera promulgué avant que les garçons ne quittent le banc de l'école !

Heureusement qu'à la maternelle nous ne subissons pas encore cette curiosité préhistorique française, mais dans mon entourage le mercredi libre et le samedi travaillé sont un casse-tête permanent pour les parents qui travaillent. Entre ceux qui travaillent un samedi sur deux, tous les samedi, quelques samedi libres signalés par une énième feuille volante comme ça a l'air d'être le cas dans notre secteur...

Pur produit du système éducatif finlandais et fière de l'être, j'ai toujours autant de mal à m'y retrouver rien que dans les appellations de différentes classes. J'étais donc ravie de découvrir le schéma explicatif du système scolaire français avec surtout qui va où à quel âge. Entre le compte à rebours en partant de sixième, les acronymes CP et autres (cours primaire ? cours préparatoire ?? classe préparatoire ???), voici enfin la réponse à mes interrogations.

Mes autres posts sur le sujet se trouvent dans la catégorie école avec des billets bilingues depuis le 1er anniversaire du blog !

La première photo illustre la paperasse à remplir pour les enfants : autorisations pour photo de classe, sorties, pour manger du porc, dates des vaccins, permission de sauver l'enfant en cas d'accident grave...

Paris 35°C - Finland 14°C

Ja arvatkaas missä me ollaan...

Et devinez où nous sommes.