Utrecht vs Paris à vélo * pyöräilymatsi

En novembre, nous étions partis en famille passer un WE prolongé aux Pays-Bas, et après avoir testé le vélo à Utrecht, je n'ai pas pu m'empêcher de comparer la culture de vélo néerlandaise avec celle de Paris...

Marraskuisen Alankomaitten reissumme jälkeen en voinut vastustaa kiusausta vertailla paikallista pyöräilykulttuuria Pariisiin !

Culture-velo

Outre le plaisir des retrouvailles avec un couple d'amis avec deux gars du même âge que les nôtres - qui se côtoient depuis toujours - nous étions ravis de pouvoir faire du vélo avec eux, grâce à une famille voisine qui avait gentiment prêté leurs quatre biclounes aux Parisiens en visite.

Plusieurs surprises nous attendirent : tout d'abord la densité de circulation sur les pistes cyclables que nous avions pu observer déjà lors de précédentes visites, mais qui prenait une nouvelle dimension une fois dedans au guidon de nos vélos hollandais. Oui, des vrais vélos hollandais sans vitesses, au rétropédalage et pour la plupart munis de gros paniers et béquille centrale.

Utrecht-bike-videoMalgré le nombre de cyclistes, le flux continu de vélos avance à une rythme soutenu, avec une fluidité incroyable - comme le témoigne la vidéo ci-contre (cliquer sur l'image pour la regarder sur Instagram). Tout ce petit monde pédale comme il respire ; c'est d'un naturel et aux antipodes de l'agressivité de Paris où le cycliste doit s'imposer pour se faire respecter, se battre pour prendre sa priorité et slalomer entre les obstacles divers et variés qui peuplent les pistes cyclables parisiens : piétons, poubelles, scooters, fourgonnettes de livraisons et j'en passe.

Utrecht-canalA Utrecht, à notre grand étonnement, aucun piéton n'ose s'aventurer sur les pistes cyclables, sans parler des voitures qui sont tout bonnement bannies du centre ville. Par contre, les trottoirs regorgent de vélos stationnés au point de devenir un fléau en ville. Pour éviter cela mais aussi pour protéger les bicyclettes contre les vols et le vandalisme, la ville dispose de plusieurs parkings souterrains dédiés. Impatients de tester ces "fietsenstalling", nous profitons des autocollants avec code-barre qu'arborent déjà fièrement nos engins - ce qui permet de garer les vélos gratuitement à l'abri.

Nous empruntons donc avec curiosité les tapis roulants sous forme de goulottes qui entraînent les engins au sous-sol, et surtout qui permettent d'en sortir sans trop d'efforts, les vélos hollandais étant lourds. D'ailleurs c'était bien la seule montée de tout notre périple, les alentours étant parfaitement plats et rouler sans vitesses s'avérant très facile.

Le parking permet d'empiler les vélos sur deux niveaux grâce à un système de supports coulissants sur rails, et le gentleman biker parisien s'est vite transformé en chef opérateur hors pair pour nous aider à manœuvrer. Une excellente idée à répliquer - une fois que nous aurons atteint la masse critique de vélos dans Paris...

Depuis notre séjour hollandais et les balades enchantées dans ces conditions incroyablement favorables, je me surprends à rêver d'une ville où le cycliste serait respecté, où les voitures lui céderait la passage sans remettre en cause la priorité, où les piétons sauraient se tenir sur les trottoirs et où les incivilités des automobilistes n'existeraient plus. Sans agressivité, une cohabitation paisible et naturelle où l'on n'a même pas besoin de porter de casque ou de gilet fluo pour avoir le droit d'exister.

Utrecht-velo

     *     *     *

Marraskuussa kävimme koko perheen voimin viikonloppuvisiitillä ystäviemme luona Alankomaissa. Oli hienoa tavata taas tuttavaperhe jossa on kaksi samanikäistä poikaa kuin omamme, ja vierailun huipentuma oli saada kokeilla naapuriperheen lainaamilla fillareilla millaista on pyöräillä polkupyörien luvatussa maassa.

Ensimmäinen yllätys oli pyöräilijöitten määrä jota olimme jo hämmästeleet aiemmilla vierailuillamme : loputon pyöräilijöitten massa etenee vaikuttavalla vauhdilla, vierekkäin jutellen, huolettomasti kännykkään kälättäen tai muuten vaan jotain tehden ja samalla ohimennen polkien, kääntyen sujuvasti sinne tänne ja soljuen virran mukana eteenpäin - kaikki tämä raskailla jalkajarruilla ja jykevillä tavaratelineillä varustetuilla hollantilaispyörillä.

Pyöräilijöitten määrästä huolimatta pyöräliikenne on hämmästyttävän jouhevaa ja luonnollista kuin hengittäminen, ja se sujuu kaiken muun ohella ilman pienintäkään agressiivistuutta, kuten todistaa Instagramiin postattu videoni. Homma eroaa täydellisesti pariisilaisviidakosta jossa täytyy jyrätä päälle saadakseen tietä, taistella etuajo-oikeudesta ja pujotella pyörätiellä kummittelevien erilaisten esteiden keskellä : jalankulkijat, roskikset, mopot, tavaratoimituksia tuovat pakettiautot vain muutaman maintakseni.

Utrecht-harbourUtrechtissä hämmästelimme miten yksikään jalankulkija ei uskaltautunut pyörätielle, puhumattakaan autoista jotka on käytännöllisesti kielletty ydinkeskustassa. Sen sijaan jalkakäytävät ovat täynnä pysäköityjä polkupyöriä, vitsaukseen asti. Tämän takia kaupunki tarjoaa pyörille useitakin kellarikerrokseen tehtyjä parkkitaloja joihin saa ilmaiseksi menopelinsä suojaan varkauksilta ja tihutöiltä. Testasimmekin uteliaina fietsenstalling-kellariparkkia joihin lainapyörissämme oli jo valmiiksi viivakoodilliset tarrat.

Kadulta kellariin johtaa yllättävä rullamattoa muistuttava kouru, missä pyörän renkaan rullaavat kätevästi alas - ja sitäkin helpommin takaisin ylös katutasolle. Siinä olikin koko reissumme ainoa ylämäki, mikä selittää miksi lähes kaikilla on vaihteettomia tukevia fillareita.

Kellariparkissa on nerokas kaksitasoinen parkkisysteemi, ja ylempään tasoon saa pyörän liukuvalla telineellä jonka herrasmiesfillaristi otti hallintaan esimerkillisellä teknisellä osaamisellaan. Mahtava idea jonka voisi lainata myös Pariisiin - sitten joskus kun pyöriä alkaa olla yhtä paljon parkissa kaduilla...

Tämän reissumme jälkeen pääsimme makuun paremmasta fillarielämästä, ja huomaan haaveilevani kaupungista jossa pyöräilijää kunnioitettaisiin, jossa autot antaisivat pyörälle kuuluvan etuajo-oikeuden, jossa jalankulkijat pysyisivät jalkakäytävillä eikä autoijoitten lempihupi olisi kiusata haavoittuvaisempia. Rauhanomainen ja luonnollinen yhteiselo jossa ei tarvitsisi kypärää eikä kirkuvankeltaisia huomioliivejä ollakseen olemassa.

 


Vélos dans le brouillard * Sumussa fillarointia

Pas une météo terrible en France non plus (en référence à Noël sans neige chez moi en Finlande...), nous avons passé les fêtes dans un épais brouillard cette année aussi. Au bord de l'Atlantique la rosée est monnaie courante, mais là c'était tout simplement un dense rideau de gouttes d'eau qui trempait en quelques minutes le cycliste le plus motivé.

Il nous fallait tout de même une balade à vélo pour digérer, et la passerelle Nelson Mandela qui s'étend vers le bout du monde aux Minimes était une destination parfaite. En arrivant au bout, les bateaux des Minimes apparurent mais du coup on devinait à peine le continent derrière nous.

Auboutdumonde-velo

No ei ollut kovin tunnelmallinen sää Ranskassakaan, joulu hiipi ohi sankassa sumussa tänäkin vuonna. Atlantin rannalla kaste on tuttua, mutta nyt ilmassa roikkui tiheä pisaraverho joka kasteli muutamassa minuutissa urheimmankin fillaristin.

Oli silti pakko päästä sulattelemaan jouluateriaa, ja maailmanäären majakalle kurottava laituri oli tismalleen täydellinen kohde. Sumu hälveni päästessämme sen päähän, mutta mantere melkein katosi !

Larochelle-minimes

Pour ceux qui n'auraient pas encore vu les voeux de Joyeux Noël sur les réseaux sociaux (Facebook, Twitter ou Instagram), les voici à nouveau sur un fond du marché couvert de La Rochelle, toujours aussi joliment décoré !

Hitusen myöhässä niille jotka eivät vielä nähneet joulukorttiani somessa, alla uusintana La Rochellen kauppahallin upeat jouluvalot :

Joulu16


Vélos vintage * Polkupyörillä retroilua

Les vélos vintage sont furieusement tendance depuis quelques temps déjà, et rien qu'à voir la prolifération de sites autour du sujet ce n'est pas fini - loin de là. Du coup la filière classique - en l'occurrence Le Bon Coin - voit ses prix flamber surtout en région parisienne, sans parler des boutiques branchées également positionnées sur le créneau.

En plan B, voici quelques astuces pour dénicher le vôtre :

Velo-occasion

Vélook : le blog de vélos d'occasion avec des articles sur les différentes catégories de vélos, comment choisir son vélo, les conseils et astuces pour acheter un vélo d'occasion près de chez soi ou ailleurs - de La Rochelle jusqu'à Helsinki. =)

Cycles Sport Urbain : nos vélocistes préférés sur avenue d'Italie, orfèvres de la transformation de mon Motobécane vintage avec boîte Nexus et rétropédalage. A noter l'ouverture toute récente d'une deuxième boutique à Bastille.

Hello Good Bike : peu connu mais une offre alléchante en ligne avec prix raisonnables et livraisons sur Paris. Ces purs biclounes vintage portant des prénoms rétro sont présentés dans des annonces au charme suranné avec une chanson qui va bien (Gainsbourg, Françoise Hardy, Bob Dylan...)  A suivre aussi sur Instagram !

Pour les chanceux en régions, il reste des affaires à faire sur le Bon Coin ou ailleurs... comme mon Motobécane de 1972 en acier Vitus 172 double butted, couverte d'une épaisse couche de poussière qui cachait un trésor de moins de 10kg - déniché pour 50€ !

Il fallait 8h d'huile de coude à quatre mains, des accessoires rouges (selle, pneus et poignées) de chez Cycles Chiasson pour 70€, et surtout les doigts de fée de mon gentleman biker pour régler et mettre d'aplomb la mécanique : les freins, le dérailleur - et en touche finale changer les gaines en rouge...

Bref, me voilà l'heureuse propriétaire d'une petite reine qui fait pâlir toutes les autres montures :

Velo_vintage

Et en bas de page, après l'article en finnois, voire aussi un aperçu de making of.

 

     *     *     *

Vintage-polkupyörät ovat olleet raivotrendikkäitä jo jonkin aikaa, ja sen huomaa myös aiheen tiimoilla lanseerattujen nettisivujen sekä pyöräkauppojen lisääntyessä päätähuimaavalla vauhdilla.

Sivuoireena valitettavasti retrofillareitten hinnat kiipeävät varsinkin Pariisissa, ja on entistä haasteellisempaa löytää sopuhintaisia aarteita ajokeiksi tai kunnostettavaksi, olipa se sitten netin tai pyöräkauppojen kautta.

Kannattaa tutustua ehdottomasti Vélook-nettisivuihin, joilta löytyy kaikki mitä tarvitsee tietää vintage-polkupyörien tiimoilta, ostohankkeesta entisöintiin. Saitilta löytyy myös hyödyllisiä osoitteita käytettyjen pyörien löytämiseen - Helsinkiä myöten ! Tunnustettakoon että he kysyivät minulta noita vinkkejä, ja ulkosuomalaisena pääkaupunkia tuntemattomana en ollut ehkä paras tietolähde - mutta teillä on nyt tilaisuus laittaa kommenttilootaan ehdotuksia ja uusia vinkkejä.

Kakkosena on suosikkimme Pariisin kivijalka-pyöräkaupoista : Cycles Sport Urbain -putiikki jonka ansiosta punainen Motobécane-menopelini sai uuden elämän Nexus-vaihteilla ja jalkajarrulla höystettynä. Omistajat Pierre ja Maxime avasivat juuri toisenkin kaupan Bastille-korttelissä.

Hello Good Bike on tuikituntematon mutta riemastuttava löytö, jonka nettisivuilta löytyy houkuttelevia retropyöriä sopuhinnoilla, entisaikojen chanson-iskelmien mukaan nimettyjä namupaloja. Tunnelmalliset ilmot ovat myös Instagramissa.

Tehokkain veto on kuitenkin karata kauas metropolista ja kokeilla onneaan kirpputoreilla ja paikallisilta yksityisiltä netinkin kautta. Itse löysin kesällä La Rochellesta 50€ maksaneen hopeanvärisen vuoden 1972 Motobécane-aarteen.

Paksun pölykerroksen alta paljastui hyvin vähän käytetty pyörä, jonka ultrakevyt runko painaa alle 10kg. Kahdeksan tunnin puunauksen jälkeen nelin käsin - unohtamatta herrasmiesfillaristini taianomaista huoltoa vaihteille ja jarruille - fillari sai punaiset renkaat ja kahvat sekä punaisen satulan - kalvetkaa kateudesta !

Velo-vintage-making-of


Le Poupoupidou ou comment faire du vélo en jupe * kuinka fillaroida hameessa

Un couple de cyclistes nantais a eu une idée de génie pour permettre aux filles de faire du vélo en jupe : une pince à linge magique bien placée et hop, à nous les looks glamour et vintage avec la petite reine - voilà Le Poupoupidou, primé par une médaille d'argent au concours Lépine 2015.

Lepoupoupidou

Et après le Ride Beret Baguette du WE dernier sur Paris, c'est à nouveau l'heure d'Anjou Vélo Vintage à Saumur ce WE - que des occasions pour tester cette pince à jupe pour une balade en tenue surannée.

Ci-dessous quelques photos avec mon beau vélo vintage Peugeot (accidenté depuis, snif...) et la fameuse pince à linge. On peut l'attacher au choix sous la selle, mais aussi sur les barres de devant, selon la configuration du vélo et de la jupe en question.

En selle, Marcelle !

Image
NB la pince est à l'envers pour montrer le logo pour les besoins de la photo ; voir le mode d'emploi la bonne utilisation ! Huom: kuvassa nurinpäin jotta logo näkyisi.

     *     *     *

Ranskalaispariskunta Nantes-merenrantakaupungissa on kehittänyt mainion keksinnön, joka mahdollistaa pyöräilyn hameessa !

Taianomainen magneeteilla varustettu pyykkipoika nipistää hameen kiinni joko satulan alle, tai miksei myös runkoon jos se sattuu olemaan sopivalla korkeudella kuten retro-Peugeot'ssani yllä (joka on nyttemmin kolaroitu, nyyh).

Härpäkkeessä on puiseen pyykkipoikaan lisätty kuminen osa kahdella magneettinapilla, ja se on nimetty kuuluisan Marilyn-biisin mukaan Le Poupoupidou. Keksintö palkittiin hopeamitalilla Ranskan Lépine-innovaatiokilpailussa tänä keväänä.

Viime viikonlopun vintage-ajo Ride Beret Baguette Pariisissa oli otollinen tapahtuma kokeilla keksintöä, samoin kuin tulevan viikonlopun Anjou Vélo Vintage jossa olimmekin viime vuonna.

Nyt ei voi enää valittaa, että fillarointi jää koska kesämekko hulmuaa korvissa !


Finn : support mobile vélo * kännykkäteline polkupyörään

Après avoir testé moult supports, brassards et pochettes à scratch sur mon guidon de vélo, j'ai enfin déniché l'accessoire incontournable et astucieux Finn (malgré son nom il n'est pas Finlandais mais fabriqué en Autriche).

Trouvé dans notre boutique de vélo préférée, Cycles Sport Urbain (77 avenue d'Italie, Paris 13e) ce petit bout de silicone s'enroule autour du guidon et s'agrippe au mobile pour le tenir solidement accroché - et amortit même les vibrations ! Pour une quinzaine d'euros on a en bonus une application Bike City Guide pour la ville de son choix.

Ceci va surtout me permettre de filmer des Hyperlapse et autres videos sans détourner mon attention de la circulation, et en gardant mes deux mains sur le guidon pour éviter les obstacles courants d'une piste cyclable parisienne, dans le désordre : piétons, poubelles, débris de verre, chiens et leurs crottes, voitures, pigeons, scooters, cartons de livraison, bus... bref, on aimerait bien avoir plusieurs vies comme dans un jeu en ligne.

Donc gardez un oeil sur mon compte Instagram, pour mes aventures cyclistes à venir...

Finn_mobile_support

Testattuani lukuisia pussukoita ja käsivarsipidikkeitä ynnä muita pyöräni ohjaustangossa, löysin vihdoin oivan kännykkätelineen Finn (nimestään huolimatta valmistettu Itävallassa).

Suosikkifillariputiikkimme Cycles Sport Urbain myy tätä silikoni-ihmettä n viidentoista euron hintaan, ja kaupanpäälle saa haluamansa kaupungin Bike City Guide -appsin. Kännykkä on helppo kiinnittää ja pysyy tukevasti menossa mukana, eikä videoita filmatessa tule tärinää.

Tästä on nimenomaan apua Hyperlapse-videoita filmatessa ; voin kiinnittää kaiken huomioni liikenteeseen ja pitää molemmat kädet ohjaustangolla vältellessäni parisiilaisfillaristin iänikuisia haasteita pyöräkaistalla, epäjärjestyksessä listattuina : jalankulkijat, roskikset, lasinsirpaleet, koirat sivuilmiöineen, autot, pulut, skootterit, pahvilaatikot, bussit jne. Siinä toivoisi useampaakin elämää kuten videopeleissä.

Eli kohtapuoliin luvassa videoita fillaristiseikkailuistani Instagram-tililläni, silmät auki...


Anjou Vélo Vintage

La quatrième édition de superbe Anjou Vélo Vintage vient d'avoir lieu à Saumur le week-end dernier, et nous y étions parmi tous les amoureux de la petite reine, costumés d'époque et émerveillés par ce clin d'oeil à une époque au charme suranné.

Olimme mahtavassa fillaristien vintage-tapahtumassa viime viikonloppuna Anjou-viinialueen sydämessä, Saumur-kaupungissa. Anjou Vélo Vintage tarjosi jo neljättä kertaa huikean aikamatkan menneen maailman tunnelmaan, ja koko kaupunki vaikutti siirtyneen menneisyyteen pukujen ja pyörien mukana.

Famille

Outre les balades, pas mal de stands avec de beaux vélos dont Pashley, Crème, Macadam et le Finlandais Pelago - avec des rencontres de compatriotes tant de chez la marque que des visiteurs !

Grâce à Instagram nous avons failli croiser Froggista qui a posté un beau reportage avec de superbes photos sur son blog ainsi qu'une vidéo des looks rétro. On attend aussi avec impatience si on sera sur le site Tokyo Vintage Bicycles ou ailleurs, avec nos tenus dénichées dans les adresses parisiennes soigneusement triées sur le volet :

Le temple des looks British Roganel, les nouvelles adresses de vintage peu cher Hippy Market Turbigo et Kilo Shop Vintage Store, ou même Zara Kids et nos armoires déjà bien garnies.

En attendant de remettre ça l'année prochaine, on savoure l'ambiance de la vidéo officielle d'Anjou Vélo Vintage 2014.

     *     *     *

Ajeluretkien ohella tapahtumassa oli näytteillä oiva valikoima merkkejä kuten Pashley, Crème, Macadam ja kotimainen Pelago - oli hauska yllätys tavata sekä merkin edustaja Bordeaux'sta että paikallinen asukki Suomesta !

Olimme myös törmätä uuteen Instagram-kaveriini, joka paljastui viikkolehden reportteriksi ja teki ihanat repot sekä hauskan videon omista suosikeistaan. Jännitämme ilmestyykö perhepotrettimme Tokyo Vintage Bicycles -saitille tai muualle, aikakauden asusteittemme ansiosta. Ohessa muutama osoite, joissa kävimme varustautumassa jo omistamiemme aarteitten lisäksi :

Britti-lookin varma osoite Roganel, uudet trendikkäät mutta edulliset vintage-kaupat Hippy Market Turbigo ja Kilo Shop Vintage Store, jopa Zara Kids sekä tietenkin oma kuvausrekvisiittamme.

Ensi vuoden uusintaa odottaessa, nautiskelemme tunnelmilla fiilistellen virallisen videon seurassa : la vidéo officielle d'Anjou Vélo Vintage 2014.

Saumur


Le Ride Béret Baguette : vélos vintage * retrofillareita

Ride-beret-baguette

Vous avez un beau vélo rétro ? Une tenue vintage qui va avec ? Rendez-vous les 24 et 25 mai pour un trip congés payés à la mode hipster pour le Ride Béret Baguette !

Ci-dessous une vidéo de l'édition précédente, pour inspiration et pour donner envie. Nous y serons, reste à dénicher la tenue et briquer les petites reines.

Béret Baguette 2013 from Benjamin Donadieu on Vimeo.

Kiilteleekö tallissasi komea retrofillari ? Onko sinulla vintage-asu joka sopii siihen ? Tapaaminen Pariisin hipsteri-nostalgisessa pyöräilytapahtumassa 24.-25.5. Ride Béret Baguette (baskeri ja patonki -ajo) !

Yllä videokooste viimekertaisesta tapahtumasta, inspiraation ja motivaation ammentajaksi. Me olemme osallistumassa, pitää vain keksiä asu ja kiilloittaa polkupyörät.


Vélo accessoirisé à la bière * Polkupyörä olut-lisävarusteineen

FillarikoriQuoi de plus tendance que d'accessoiriser son vélo vintage avec un panier rétro ou une caisse en bois ? Le printemps arrive, il va faire soif... il faudra emporter de quoi s'hydrater !

Voici l'exemple du modèle de chez Cycles Sport Urbain, une boutique de vélos avenue d'Italie pas loin de chez nous.

En partenariat avec une cave à bière de la Butte aux Cailles, Biérocratie, leur nouvelle vitrine avec un vélo Arcade ne manque pas de pétillant : 

Velo-panier

Mikä olisikaan trendikkäämpää kuin kilpavarustella retropyöränsä vintage-korilla tai puulaatikolla ? Kevät saapuu, kohta janottaa... on voitava kuljettaa juomia !

Yllä esimerkki lähipyöräkauppamme Cycles Sport Urbain näyteikkunasta, jossa komeilee viereisen Biérocratie-olutkellarin kanssa yhteistyössä suunniteltu kutkuttava Arcade olutpyörä-asetelma.


Vélos vintage * retrofillarit

Ce fut le WE d'une activité achat-vente à défier toute concurrence.

Velo-vintage-rougeGrâce au site leboncoin.fr j'ai vendu mon vélo à assistance électrique en un temps record, plusieurs contacts en moins de deux heures. Le vélo est partie avec une jeune maman pour remplacer la voiture dans ses déplacements quotidiens crèche-courses-boulot. Je me suis séparée de ma fidèle bicloune avec pincement au coeur, mais sachant qu'elle allait servir et partait dans une famille d'accueil sympa.

Entretemps, j'étais déjà sur un autre vélo... un Peugeot demi-course femme vintage, sur le même site, à saisir dans un quartier voisin. Le rouge m'a fait craquer, je suis rentrée avec et voici donc ma nouvelle écurie.

Et pour couronner le samedi, nous avons acquis un vélo de course vintage orange pour le cadet, à 5km de chez nous et il est rentré avec, tout fier d'avoir un premier compliment d'une cycliste au premier feu rouge. Pur look!

Inutile de préciser à quoi nous étions occupés le reste du WE...

Velo-orange Velo-orange-compteur Velo-orange-loupiote

     *     *     *

Uskomaton "ostetaan ja myydään fillareita" -viikonloppu.

Ranskalaisen nettisaitin leboncoin.fr ansiosta myin sähköpyöräni ennätysajassa, alle kahdessa tunnissa tuli monta yhteydenottoa. Pyörä lähti nuorelle äidille, joka halusi sen korvaamaan auton jokapäiväiseen tarha-kauppa-duuni -ralliin. Hieman haikeana luovuin uskollisesta menopelistäni, mutta lohdutti tietää sen menevän hyvään kotiin ja tarkoitukseen.

Peugeot-rouge Peugeot-logo Maison-glycines

Samaan aikaan olin jo ehtinyt poimia uuden ihastuksen naapurikorttelista, samaisen saitin kautta. Punainen kasari Peugeot on aivan vastustamaton ja ajoin sen kotiin saman tien.

Päivän kruunasi kuopukselle löydetty oranssi retropyörä, jonka ylpeä uusi omistaja ajoi itse kotiin. Heti ensimmäisissä liikennevaloissa saimme kehuja upeasta pyörästä.

Varmaan arvaattekin mitä teimme loppuviikonlopun...

Panoplie-velos

Mes trois petites reines: VAE Giant (vendu), mon sac de courses... et le tout fraîchement acquis Peugeot vintage.

Kolme polkupyörääni: juuri myyty sähköpyörä Giant, taustalla kauppakassini... ja tuore hankinta punainen Peugeot.


Vélo à assistance électrique Giant VENDU * sähköpyörä myyty

VENDU, mon beau VAE (vélo à assistance électrique) Giant Express RS2

Velo-vae-giant-a-vendre

Ce vélo à assistance électrique a la particularité d'être un vrai hybride grâce à son petit poids (seulement 21kg avec la batterie) ce qui permet d'en faire sans utiliser le moteur.

Un pur bijou très maniable, noir mat, vendu avec sacoches de la marque qui protègent et cachent la batterie.

La batterie a peu servi puisque j'ai changé de travail il y a 2,5 ans, peu après avoir acquis le vélo, et suis maintenant trop loin pour mes trajets quotidiens, hélas.

Prix: 600€

Fiche technique sur le site de la Bicyclette Electrique (vélo acheté chez eux)

EDIT : vendu et partie dans de bonnes mains.

     *     *     *

Myyn rakkaan sähköfillarini, koska nykyinen työpaikkani on lohduttoman kaukana ja työmatka fillarilla olisi aivan liian pitkä ja vaarallinen. Akku kuluu, käytti sitä tai ei ja siksi päätin toistaiseksi luopua työmatkapyöräilystä. Joskus toiste uutta yritystä...

Sähköpyöräni Giant Express RS2 on lajissaan poikkeuksellisen kevyt, 21kg akkuineen, ja sitä voi siis käyttää myös tavallisena pyöränä ilman moottoria. Kätevät sateenpitävät laukut suojaavat ja piilottavat akun. Pyörän akkua on käytetty vähän, vaihdoin duunia 2,5v sitten ja pyörä oli aika uusi silloin.

Hinta 600€, ja tervetuloa koeajolle jos kiinnostaa!

EDIT: myyty ja meni hyvään kotiin.  =)


PV à vélo sur le trottoir à Paris * Sakot jalkakäytävällä pyöräilystä

Avec les beaux jours, on est impatient d'enfourcher la petite reine pour s'affranchir des bouchons et pour se passer des transports en commun, avec les cheveux dans le vent... Mais attention, quelques précautions s'imposent à vélo dans Paris !

Avec l'augmentation du nombre de cyclistes, les conducteurs parisiens voient certains comportements abusifs d'un mauvais oeil, et ont tendance à mettre tout le monde dans le même panier. Du coup, la police sévit mais pas toujours à bon escient. Si vous roulez trop gentiment vous êtes une proie facile...

90€ d'amende pour avoir fait dix mètres sur le trottoir !

Un beau matin en allant travailler, la piste cyclable étant - comme d'habitude - occupée par des voitures sur toute l'avenue d'Italie, j'applaudissais de voir la fourrière enlever ces intrus. Or, cette dernière bloquant une des deux voies de circulation il devenait très périlleux de passer à vélo entre les bus et les camions. J'ai donc emprunté le trottoir pour quelques mètres, en roulant au pas et sans déranger le moindre piéton sur un trottoir vide. Quand soudain j'entendis le fatidique "vous savez pourquoi on vous arrête... ?"

Je dispose d'un écarteur de danger à l'arrière et à gauche (R.313-20), des brassards réfléchissants, un casque, je respecte les feux rouges (à peu près). Mais aucun dialogue possible, j'en ai pris pour mon grade, alors que de cyclistes plus rapides franchissaient la porte d'Italie en grillant tous les feux rouges et en se faufilant avec une vitesse indécente et mettant en danger les piétons - mais impossibles à attraper pour les agents de police.

PvAvec un goût amer d'injustice, j'ai songé à contester mais fus vite découragée à la lecture de quelques cauchemars et tristes expériences. Un PV du même montant que pour un automobiliste qui franchit un feu rouge, semble totalement demesuré - sans mentionner que téléphoner au volant ne coûte que 22€. Le danger n'est pourtant pas le même.

Par peur de le voir passer de 90€ à 135€, en bonne Finlandaise j'ai acquitté l'amande en ligne... avec une invitation ironique à la fin, "voulez-vous régler une autre contravention" ? Pfff.

Une amie cycliste a eu droit au même traitement pour un feu rouge de régulation ; aucun dialogue possible. Notons que le PV classique écrit à la main a le merite d'être plus rapide et de donner le montant tout de suite. Pour moi, avec la machine à PV il a fallu une bonne trentaine de minutes pour me verbaliser, sans aucune indication sur le montant - je suis donc arrivée au travail d'une humeur écrasante mais aussi terriblement en retard.

Pour éviter les déboires, relire le code de la route en 10 questions selon vélib, et pour l'anecdote il n'est prévu aucun PV pour un piéton qui bondit sur une piste cyclable sans crier gare avec écouteurs sur les oreilles et sans regarder - et qui fait tomber un cycliste.

Prune-bicloune

Kevään vihdoin koittaessa pariisilaiset odottavat innolla pääsevänsä polkupyörien selkään, ruuhkien ohi ja julkisista pois. Mutta muutama varoituksen sana sitä ennen !

Pyöräilijöitten lukumäärän kasvaessa, paikalliset autoilijat eivät siedä tiettyjä käyttäytymisiä ja niputtavat kaikki fillaristit samaan syssyyn. Poliisi onkin tiukentanut valvontaa, muttei aina välttämättä oikealla tavalla.

90€ sakko muutamasta metristä tyhjällä jalkakäytävällä !

Eräänä kauniina aamuna tavanomainen pyöräilykaistani oli - kuten melkein aina arkisin - tupaten täynnä parkkeerattuja autoja, ja ilahduinkin kun näin hinausauton poistamassa tunkeilijoita. Mutta ko hinausauto tukki yhden ajokaistan, ja toinen olikin pyöräilijälle hengenvaarallinen bussien ja kuorma-autojen suman takia. Päädyin ajamaan mateluvauhdilla jalkakäytävälle vain ajaakseni suman ohi tyhjällä monta metriä leveällä jalkakäytävällä, kun kohtalokas "tiedätte varmaan miksi pysäytämme" kaikui korviini.

Pv-velo2Turvaviiristä, kypärästä ja heijastinnauhoistani huolimatta olin vaaraksi yhteiskunnalle, ja rikkeestä napsahti 90€ sakko - samalla kun jotkut hurjapäiset fillaristit ajoivat päin useampia punaisia valoja viereisessä risteyksessä karmealla vauhdilla ja ampaisten jalankulkijoitten nenän edestä - mutta liian nopeasti virkavallalle.

Epäoikeudenmukaisuudentunne jätti pahan maun, kun tietää että samanhintainen sakko tulee ajettaessa päin punaista valoa autolla - kun taas puhelimeen puhuminen ajaessa maksaa vain 22€. Ei mielestäni lainkaan verrattavissa. Maksoin kuitenkin kiltisti sakon, koska kuukauden armonajan jälkeen hinta olisi ampaissut astronomiseen summaan 135€.

Kaverini sai samanhintaisen sakon ajettuaan päin punaista, joka oli pelkästään muodon vuoksi hidastamassa autoilijoitten nopeuksia - vaikkei ketään ollut mailla halmeilla. Surkuhupaisaa kyllä pyörätielle paukkaava jalankulkija ei saa sakkoa vaikkei päätään kääntäisi - ja kuulokkeitten kanssahan ei kuule fillaristin hätäisää rimputustakaan, ennen kuin on liian myöhäistä.


Polkupyöriä lumessa * Vélos sous la neige

Velo-montagne-ste-genevieveQuinze centimètres de poudreuse pour un dimanche à vélo ! Des paysages féeriques quand on n'a besoin d'aller nulle part.

Notre cycliste pur pro a équipé un de ses engins de pneus cloutés (commandés sur un site allemand il y a quelques années) et nous nous sommes tous essayé à tester les trottoirs et le parc de notre quartier.

Des glissades et des acrobaties pour ne pas tomber, mais ça restait jouable tant qu'on pédalait sans poser de pied par terre.

Reste à espérer que demain le métro marchera, car contrairement à mon gentleman biker je ne m'essaierai pas au vélo parmi les voitures en semaine !

Neige-lumi-2013

15cm pakkaslunta sunnuntain polkupyöräajelullemme ! Ehdottoman upeita maisemia, kunhan ei ole pakko mennä minnekään.

Perheenpää vaihtoi yhteen menopeliinsä saksalaiselta nettisaitilta vuosia sitten hankkimansa nastarenkaat, ja uskaltauduimme kaikki testaamaan jalkakäytäviä sekä korttelimme puistoa.

Oli aika haasteellista sotkea lumessa, mutta pienellä vaihteella ja sisulla pysyimme pystyssä ja nautimme talvikelistä.

Huomiseksi on luvassa lisää lunta, toivotaan vain että metro kulkee... jostain käsittämättömästä syystä lumi jumittaa usein myös maanalaisenkin liikenteen.


Autojen ja polkupyörien yhteiselo * Cohabitation vélos-voitures

Auto-vs-fillaritEt si les voitures devaient subir la même chose que les cyclistes ?! Voici une excellente campagne de sensibilisation d'outre-manche : London Cycling Campaign qui met en scène une telle configuration.
 
Imaginez si les routes étaient comme les pistes cyclables ; quels dangers devraient affronter les automobilistes au quotiden ? Des poubelles ou des panneaux de signalisation en plein milieu des pistes, des voies qui se terminent en queue de poisson sans crier gare, des bouches d'égouts béantes...
 
Un site de cyclistes finlandais a développé sa version des faits, avec un montage où des véhicules lents et rapides, des piétons et chiens en laisse et des enfants se cotoyent. En Finlande les pistes cyclables sont souvent combinées avec le trottoir en un espace commun de "trafic léger", qui semblent une excellente alternative à la cohabitation houleuse des bus et vélos de Paris - mais qui a ses limites également. Chacun doit y mettre du sien, la tolérence entre cyclistes et piétons a du chemin à faire à Paris en tout cas.

     *     *     *

Route-poubelle

Mitä jos autot joutuisivat kokemaan samat haasteelliset olosuhteet kuin pyöräilijät ?

Mainiossa brittiläiskampanjassa sivuilla London Cycling Campaign on kuviteltu miltä pyöräteitten vitsaukset tuntuisivat ajoteillä : jättimäisiä roskiksia keskellä ajoväylää, kaistoja jotka loppuvat kuin seinään ilman varoitusta, liikennekilpiä esteenä, vaarallisena ammottavia katuviemäreitä vaanimassa...

Suomalainen Kaupunkifillari on myös tehnyt oman versionsa pyöräilijän painajaisesta, jossa hitaat ja nopeat ajoneuvot ovat sikin sokin ja joukossa poukkoilee lapsia ja koiria talutushihnojen päässä. Kotimainen kevyen liikenteen väylä vaikuttaa erinomaiselta idealta verrattuna tulenarkaan pariisilaiseen bussit + fillarit -yhtälöön, mutta jokaisen täytyy oppia suvaitsevaisuutta ja ottaa huomioon muut. Etenkin Pariisissa, jossa pyörätiet pursuilevat piittaamattomia jalankulkijoita - ja soittokelloon joko ei reagoida kuulokkeitten takia, tai pelästytään ja parhaassa tapauksessa annetaan pyöräilijälle käsilaukusta tai kävelykepistä.


Pashley Guv'nor faux fixie * vale-fiksi

Pashley-guvnorLa tendance est au vintage fixie, alors quoi de plus hype que le vélo Pashely Guv'nor de mon homme avec sa boîte de vitesse antique et solannelle Sturmey Archer remplacée par une boîte Nexus 8 vitesses. L'esprit d'un fixie épuré sans les incovénients !

Il a fallu rerayonner la roue pour conserver la jante d'origine, et ce bel engin bénéficie également d'une potence avec un plongeur plus haut pour pouvoir rehausser la position de conduite (il est grand, l'homme). Pour cela, installation d'une poignée tournante 8-vitesses s'est imposée...

Pour faire pâlir de jalousie les connaisseurs, mentionnons le cadre en acier Reynolds 531, la selle Brooks avec des rails en titane et des rivets en cuivre martelés à la main, un frein avant d'origine Sturmey Archer (tambour ancien), des filets sur les jantes... avec un bon nombre de pièces viennent du Japon - dont le pédalier et la potence. Le soleil levant en gage de qualité, et le hype ultime tel dans le blog Fixed Gear Girl Taiwan.

Un beau jour moi aussi je serai un pur hipster à bicloune...

Fixie-ombre

     *     *     *

Mikä olisikaan nykyään trendikkäämpää kuin fiksi eli yksivaihteinen kiinteävälityksellinen polkupyörä ?!

Motoristiherrasmieheni voikin ylpeillä Pashely Guv'nor vale-fiksillään, jossa on 8 napavaihdetta : alkuperäiset Sturmey Archer -napavaihteet on korvattu Nexus -merkin kahdeksanvaihteisella napavaihteella.

Pedalier Potence Vaihdenapa

Renkaat oli pinnoitettava uudestaan, jotta voitiin säilyttäa alkuperäinen vanne, ja mies muutti myös ohjaustankoa korkeammaksi saadakseen paremman ajoasennon pitkille säärilleen.

Tämä postaus oli kaikkein haasteellisin suomenkielisen version suhteen, ja pahoittelen etteivät nippelitietoni ja käännöstaitoni riitä kaikkien yksityiskohtien kertomiseen, mutta toivottavasti kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa... ja vastaan tietenkin kysymyksiin mielelläni !

Itse en ole rohjennut moiseen, mutta ihailen Fixed Gear Girl Taiwan -blogin hurjia staileja ja haaveilen samalla joku kaunis (ja lämmin) päivä huristelevani tyylikkäänä hipsterinä kaupungilla...


Vélo pour la santé * Hyötypyöräilyä

Bike-fat-vs-money

Tätä elämänviisautta on vaikea kääntää, mutta todettakoon että pyöräily syö rasvaa ja säästää lompakkoa, kun taas autoilu syö rahaa ja lihottaa rasvakerroksia.

     *     *     *

Cette maxime est un vrai challenge de traduction, mais disons que le vélo brûle des graisses et économise des sous, alors que la voiture brûle les sous et économise la graisse.


Piknik au Palais Royal

Piknik-Palais-Royal

Upean hellesään innoittamina kokoonnuimme sunnuntaina suomalaismimmien ja -lasten kesken Palais Royal -puutarhan siimekseen piknikille. Lapsilauma leikki puuhippaa ja juoksenteli ympäri suihkulähteitä, kun äidit lipittivät rosé-viiniä ja napostelivat apéro-makupaloja.

Alla vielä hurmaava polkupyöräidylli Palais Royal -metroasemalta :

Velos-palais-royal

Un temps magnifique pour se réunir entre Finlandaises au jardin du Palais Royal dimanche dernier. Après le pique-nique les enfants ont pu jouer au chat dans les allées du jardin pendant que les mamans sirotaient du rosé en guise d'apéro.

En bonus une photo idyllique de vélos à la station métro.


Aloittelijan fillariopas * Guide de vélo pour débutants

Bikeyface.com postaa riemastuttavia kuvia pyöräilyn tiimoilta, kuten tämä oheinen "visual guide to equipment & maintenance" jossa kerrataan jarrut, valot ja kaikki muut tarpeellinen logistiikka, hymyä unohtamatta :

Bicycle-quick-guide

Bikeyface.com écrit des articles hilarants sur le vélo, comme par exemple ce billet "visual guide to equipment & maintenance" où l'on fait le tour des logistiques incontournables pour le cycliste en passant par l'éclairage et les freins, sans oublier le sourire.


Leuto joulukuu * Douceur de décembre

Pariisissa oli taas aurinkoista ja harvinaisen leutoa joulukuuksi, mutta ihmiset ovat jostain syystä kärttyisiä ja riitaisia.

Aamulla ajoin metropysäkkini ohi katsellessani kiperää kohtaa uudessa poliisisarjasuosikissani Heartbeat, ja kärttyisyys oli tarttua minuunkin.

Tekisi mieli liikkua pyörällä, liikenteestä ja pitkistä matkoista huolimatta...

Velo-rivoli Velos-hotel-de-ville

A Paris il y avait à nouveau du soleil aujourd'hui et un temps particulièrement clément pour le mois de décembre, mais les gens sont bizarrement irritables.

J'ai raté mon arrêt de métro en regardant un passage clé dans ma nouvelle série policière préférée, Heartbeat - au pur accent de nord de Yorkshire - et j'ai failli devenir ronchonne moi-même.

Ca donne envie de se déplacer à vélo, malgré la circulation et les longs trajets...

Velo-bus Velo-chapeau



Vacances de Pâques * Pääsiäislomaterveisiä

Comme le veut la tradition, nous avons passé les vacances de printemps à La Rochelle et fêté l'anniversaire de l'aîné sous un soleil déjà estival. Neuf ans déjà, c'est un grand rêveur qui adore les jeux électroniques et le vélo : ses deux gros cadeaux étant un vélo de 26" et une DS Lite d'occasion !

Dans le collage ci-dessous, dans le désordre nos aventures à vélo avec la cousine, le Papy et ses sidecars et bien sûr l'obligatoire sorcière de Pâques...

Kevatloma

Vietimme perinteisesti kevätlomaa ja esikoisen synttäreitä La Rochellen merenrantakaupungissa, upean kesäisen ilman merkeissä. Yhdeksänvuotias haaveilijamme on hulluna elektronisiin peleihin ja pyöräilyyn, ja lahjoina olikin uusi uljas 26-tuumainen pyörä ja käytetty DS Lite -pelikonsoli.

Ylläolevassa kuvakollaasissa sulassa sovussa fillariretkemme serkkutytön kanssa, isoisä sivuvaunuineen ja tietenkin pakollinen pääsiäisnoita...


Polkupyöräloma * Vacances à vélo

Ile-de-re-beach Les-landes1 Ile-de-re 

Le vélo est devenu furieusement tendance même à Paris !

Je suis particulièrement fière d'avoir acquis ma première bicyclette parisienne il y a plus de dix ans : un vieux Peugeot rouillé (même à l'affiche dans Google Street View !) m'a permis de survivre pendant une grève de transports qui a duré des semaines. J'avais payé l'antivol presque plus cher que le vélo, mais il s'est avéré un excellent investissement.

Panneaux Mais pourquoi le bicloune est-il soudain aussi populaire ?

L'enivrante sensation de liberté quand on double les voitures coincées dans les bouchons suffirait déjà à expliquer pas mal de choses. Las des embouteillages et des problèmes pour se garer, il est appréciable de maîtriser ses déplacements et d'oublier les pannes de métro et autres désagréments d'une métropole. Et pendant qu'on pédale pour sauver la planète, on bouge et on affine sa silhouette - le rêve !

Notre famille ne pourrait imaginer des vacances sans vélos : en Finlande une piste cyclable flambant neuve passe devant la maison et permet de rejoindre un parc naturel avec des eskers (buttes allongées). Nos biclounes locaux ont chauffé le bitume malgré la canicule exceptionnelle de cet été.

L'étape suivante fut La Rochelle ; les premiers à lancer un système de vélo-partage déjà en 1976. Comme il est agréable de flaner dans les petites rues idylliques de la vieille ville, après la circulation parisienne...

Trailing-kids Notre destination préférée sur place est évidemment l'Ile de Ré. Le péage ruineux et la conscience écologique des vacanciers aidant, le réseau de pistes cyclables dans la pinède est pris d'assaut et on arrive même à avoir des embouteillages de vélos ! Et les boutiques de cycles concurrencent les Hollandais avec les systèmes ingénieux pour promener sa progéniture à vélo.

Paris dispose aussi d'un système de partage de vélos, le Vélib, depuis l'été 2007. Jusque-là j'avoue avoir snobé le concept puisque j'étais déjà équipée, mais cet été l'occasion s'est présentée et j'ai pu tester comment vivent la route la moitié des cyclistes parisiens. Un engin solide, presqu'un tracteur avec seulement trois vitesses qui tirent très court : voilà pourquoi les vélibistes que l'on observe ont l'air de machines à coudre.

Le nombre de vélos en ville augmentant constamment, les automobilistes sont enfin obligés de prendre en compte les cyclistes fragiles qui circulent parmi eux - et souvent plus vite qu'eux. En contrepartie, il arrive de voir des bouchons sur les pistes cyclables, des dangers publics débutants, et le comble d'énervement, ne pas trouver un bout de mobilier urbain solide pour s'attacher et être réduit à attendre qu'un autre cycliste finisse de libérer son poteau...

La dernière halte de notre périple estival fut à Vieux Boucau dans les Landes. Outre le paradis de surfeurs, les paysages landais regorgent de pistes cyclables et les boutiques de location de vélos sont aussi fréquentes que les boulangeries... ou les boutiques de surfeurs.

Donc même si la France est à la traîne en matière de cyclisme par rapport aux pays nordiques et les Hollandais, la distance diminue drastiquement !

Yelo Finland Les-landes

Ce billet était à l'origine publié en anglais dans le blog Skimbaco Travel sous le titre de France by bicycle. Lire aussi l'article de Katja sur les tendances vélo !

      *     *     *

except bikesPyöräilystä on tullut uskomattoman trendikästä Pariisissakin.

Olen kovin ylpeä hankittuani ensimmäisen täkäläisen menopelini jo reilut kymmenen vuotta sitten ; käytetty ja ruosteinen lila Peugeot-pyöräni (joka komeilee jopa Google Street View'ssa !) tuli hankittua monta viikkoa kestäneen julkisen liikenteen lakon aikana. Muistan vielä miten lukko maksoi melkein enemmän kuin koko fillari, mutta investointi paljastui kannattavaksi.

Miksi pyöräily on sitten yht'äkkiä niin suosittua ?

Huumaava vauhdin ja vapauden tunne ruuhkassa seisovien autojen ohi kiitäessä on jo yksi hyvä syy. Pariisin ikuisiin ruuhkiin ja parkkeeraamistilan puutteeseen kyllästyneet suurkaupunkilaiset saavat puhtaamman omatunnon, ja on ruhtinaallista voida viitata kintaalla julkisen liikenteen lakkoilulle ja muille jumeille. Ja samalla kun pelastat planeettaa, yleiskuntosi kohenee kuin taikaiskusta - unelmahomma !
 
Meidän perheessämme ei tulisi mieleenkään lomailla ilman fillareita : Suomessa kotipihan edestä kulkee tuliterä kevyen liikenteen tie joka on ihanteellinen lapsillekin, ja tämänkesäisistä helteistä huolimatta sitä tuli käytettyä paikallisilla menopeleillämme.

Ile de Ré Seuraava lomakohteemme oli La Rochelle, joka Ranskassa ensimmäisenä lanseerasi kaupunkipyörät jo vuonna 1976. Pääkaupungin agressiivisen ja saasteisen ympäristön jälkeen on ihanaa vaellella idyllisen kaupungin vanhoilla sokkeloisilla kaduilla.

Suosikkikohteemme on kaupunkia vastapäätä sijaitseva Ile de Ré -saari, jonka kallis tietulli edesauttaa lomailijoita jättämään autot ja kiipeämään satulaan. Saarella on hyvin kattava pyörätieverkosto joka sukkeloi hurmaavissa mäntymetsiköissä ja vihreillä ikkunaluukuilla varustettujen valkoisten talojen keskellä. Paikalliset polkupyöriä vuokraavat liikkeet kilpailevat hollantilaisten kanssa kekseliäisyydessä lasten kärräämisen suhteen - ja joskus pyöräteillä on jopa ruuhkaa.

Pariisissakin on Vélib-kaupunkipyöriä (vélo + liberté = pyörä + vapaus), ensimmäiset tulivat katukuvaan kesällä 2007 mutta tunnustan etten oman pyöräni kanssa alentunut kokeilemaan niitä. Vasta tänä kesänä sattui sopiva tilanne, ja oli avartavaa nähdä miten puolet suurkaupungin pyöräilijöistä kokevat liikenteen. Tukeva kolmivaihteinen kapistus tuntuu aluksi traktorilta painonsa vuoksi, ja ymmärrän nyt miksi "vélibistit" polkevat aina kuin ompelukoneet.

Kaupunkipyörien myötä polkupyöräilijöitten määrä on jatkuvassa nousussa, ja autoilijoitten on vihdoin pakko ottaa huomioon kaduilla etenevät haavoittuvat fillaroijat - usein jopa paljon nopeammin kuin autot. Mutta pyöräkaistoillakin alkaa olla ruuhkaa, ja aloittelevat pyöräilijät ovat vaarallisia kaikkille ja etenkin itselleen. Raivostuttavinta pyöräilybuumissa on sopivien parkkipaikkojen puute : olen jo joutunut etsimään sopivaa tolppaa ja peräti odottanut sellaisen vapautumistakin...

Viimeisin lomakohteemme oli Les Landes -departementissä Biskajanlahdella, hieman Baskimaasta ylöspäin. Surffaajien paratiisin ohella alue on fillaristien luvattu maa : pyörätiet ja pyöräliikkeet ovat yhtä yleisiä kuin leipäkaupat - ja surffiputiikit.

Eli vaikka Ranska onkin paljon jäljessä Hollannista ja Pohjoismaista pyöräilykulttuurin saralla, täällä kiritään rajusti kiinni !

Tämä postaus on alunperin julkaistu englanninkielisenä Skimbaco Travel -blogissa otsikolla France by bicycle. Lue myös Katjan juttu pyörätrendeistä !


Pyöräilymuotia / Mode à vélo

DoyouveloPar les temps qui courent, il devient un vrai challenge de s'habiller pour faire du vélo. Des températures de janvier, des giboulées de mars, on a chaud dans le K-Way, on meurt de froid avec les gants légers...

Mon prochain investissement sera donc un trench-coat Do You Vélo : col montant, respirant, coupe-vent, imperméable, look d'enfer - et cher. Mais même additionné avec mon beau vélo, cela restera toujours moins cher qu'une voiture ou même un deux-roues motorisé - et plus agréable que les transports.

Casque-velo Côté cérébral, je me suis équipée avec un casque de skate noir mat, déco et attaches orange. Catastrophique pour la coiffure, je l'admets, mais la sécurité vaut bien quelques concessions et ce modèle reste bien plus rock que les atrocités bariolées et sport.

     *     *     *

Cycliste-larochelle Fillarikonsultit lanseerasivat haasteen pyöräilytyylin merkeissä ja ohessa onkin kuva suosikkiasustani : laastinvärinen poplari, ylöskäärityt farkunlahkeet ja Tiger Onitsuka -kaupunkitennarit. Tarkkasilmäiset huomaavat ettei kuvassa poseeraa oma ihana pyöräni vaan mieheni menopeli La Rochellessa.

Kuvasta puuttuu musta, mattapintainen skeittikypärä, joka on ainoa hyväksyttävä malli ja silti katastrofaalinen kampaukselle.

Seuraava hankintani onkin Do You Vélo -merkin trenssi, kevyt ja hengittävä mutta samalla sateenpitävä pyöräilijöille suunniteltu takki. Huikean korkea kaulus ja uumalta istuva malli ovat kerrassaan houkuttelevat !


Giant Express RS2 sähköpyörä * vélo à assistance électrique

P1220306 P1220312 P1220313

Uusi vuosi alkaa kestävän kulutuksen merkeissä ; viimeinen joululahjani sähköpyörä Giant Express RS2 on saapunut talliimme miehen Matra I-step -mallin seuraksi, helpottamaan pariisilaiskukkuloitten ja etenkin oman mäkemme päälle kiipeämistä.

Hain menopelin maanantaina La Bicyclette Electrique -kaupasta ja viime vuoden malliin saatiin lukuisia lisävarusteita, mm Abus Bordo-lukko sekä takarenkaan lukitseva kiinteä lukko, valot sekä Suomessa valmistettu turvaviiri ! Harmillisesti fillari joutui heti talvitelakalle lumen ja pakkasen takia, sillä liukkaan ajokelin lisäksi akku ei kestä miinusasteita ja talvehtii mieluiten sisällä. Mutta raportoin ajokokemuksesta heti kun lumet sulavat ja pääsen taas tien päälle.

Sitä odotellessa, huikeaa ja kestävää uutta vuotta blogini lukijoille !

P1220307 P1220310 P1220314

La nouvelle année commence sous le signe de développement durable.

Mon plus beau cadeau de Noël, un vélo à assistance électrique Giant Express RS2 vient d'arriver dans notre écurie pour tenir compagnie au Matra I-step, pour mieux négocier les buttes parisiennes et surtout la nôtre.

J'ai cherché le bijou à La Bicyclette Electrique lundi, et le modèle 2009 a été agrémenté d'un antivol Abus Bordo ainsi que d'une menotte de roue arrière, les lumières et un écarteur fabriqué en Finlande !

Malheureusement, je n'ai pas encore pu tester le vélo plus que ça étant donné les conditions météo - la batterie n'aimant guère les températures négatives, sans parler des routes verglacées. Mais dès que la neige fond j'en parlerai plus en détail.

En attendant, je souhaite une très belle et durable nouvelle année à mes lecteurs !

PS A noter que les Parisiens peuvent profiter d'une subvention de la ville de Paris pour acquérir un VAE ; pour en savoir plus lire ceci.


Paris by bike

Cycliste_paris Pariisin kaupungin uusi mainoskamppanja liikenneturvallisuuden puolesta puhuttelee rankasti - ainakin niitä ruljanssin särkyvimpiä osapuolia. Jalankulkijoiden ja kaksipyöräisten henki ei ole paljonkaan arvoinen kiireisten, välinpitämättömien ja piittaamattomien autoilijoitten keskellä.

Vuoden alusta on kaupungin kaduilla kuollut 25 jalankulkijaa, 15 mopoilijaa tai moottoripyöräilijää ja 5 pyöräilijää - jälkimmäisistä tietääkseni monikin bussin alle, mutta tästä kampanjassa vaietaan ja puhutaan lähinnä kuorma-autoista...

Juuri tänä iltana manasinkin erityisen edesvastuuttomia autoilijoita fillaroidessani 800 metrin matkaa metrolta kotiin. Viiden minuutin sisälle mahtui kolme törkeästi pyöräilijää kohtaan käyttäytynyttä, joista yksi oli todella läheltä liipaissut kaistapää - ainoana prioriteettinään ettei vasemmalta ohi kiilaava toinen rämäpää pääsisi ohitseen. Kuka siinä ehtii silloin katsomaan onko oikealla puolella joku, kenties polkupyörä. Vilkkuvine valoineni olin kuitenkin yhtä näkyvä kuin joulukuusi !

   *   *   *

La nouvelle campagne de la Ville de Paris "Changeons de conduite, Partageons Paris" interpelle d'une manière choc - du moins les acteurs les plus fragiles de l'histoire. La vie d'un piéton ou d'un conducteur de deux-roues, motorisé ou non, ne vaut pas bien cher face à l'égoïsme et l'insouciance d'un conducteur pressé.

Cette année, déjà 25 piétons, 15 utilisateurs de deux-roues à moteur et 5 cyclistes y ont laissé leur peau ; les derniers souvent sous les bus, mais la campagne parle plutôt de "poids-lourds"...

Pas plus tard que ce soir ai-je crié scandale face à l'attitude irresponsable des trois (!) automobilistes m'ayant frôlée en cinq minutes de trajet - dont un de très très près. Mais quand on focalise sur comment ne pas se faire griller par un autre chauffard qui arrive par la gauche, il est clair que l'on n'a pas le temps de se soucier de ce qui se trouve à sa droite. Même s'il s'agit d'un cycliste fragile et qui clignote pourtant comme un arbre de Noël.


Sunnuntain aurinkoa / Dimanche ensoleillé

Aamusta alkaen paistoi upea aurinko ja poikien kanssa suuntasimme läheisen suuren puiston ja siirtolapuutarhojen sokkeloisille kujille pyörien kanssa.

Jo menomatkalla vastaan osui upean sävyinen oranssinpunertava autotallin ovi ja herkullisen muotoisia bignonia-trumpettipuun kukkia.

Sunnuntai

Matkan varrella sijaitsi myös kerrostaloja joiden juurella virtaa bambujen ja pajujen reunustama pienoinen kanava ; korttelin ankea arkkitehtuuri korvattiin hienosti näköalalla puistonpenkereille ja veden äärelle.

Siirtolapuutarhojen palstoilla on havaittavissa monenkirjavaa meininkiä ; yhdellä ei juuri tietoakaan kasveista mutta siirtolaiset valmistelivat hilpeää grillilounasta suurella metelillä, toisella komeili auringonkukkaviidakko, vieressä rönsyili villiintynyttä köynnöskasvien ja kukkien sekamelskaa, vielä edempänä puutarhointikojun tiskillä komeili yksinäinen hedelmä. Uskomaton elämäntyylien kirjo heijastui joka palstalta, ja oli jännittävää kuvitella mitä kukin odotti pieneltä luontopläntiltään.

   *   *   *

Bignonia Dès le matin un superbe soleil brilla sur Paris, et nous nous dirigeâmes vers un grand parc avec ses parcelles de jardins ouvriers - un labyrinthe que les enfants adorent parcourir à vélo.

Déjà sur le chemin, une porte de garage d'un magnifique rouge orange et des fleurs de bignonia ont attiré mon objectif, et le contraste de barres d'immeubles avec le petit canal ainsi que les saules pleureurs et les bambous avoisinants fut frappant. Un aménagement fort réussi pour égayer un quartier sinon plutôt gris.

Sur les lopins de terre des minuscules jardins, de curieux abris avec comme un plan de travail - chacun représentant le monde unique de son propriétaire. Par ci une parcelle quasiment dénudée de végétation mais occupée par une équipée joyeuse et bruyante en train de préparer un barbecue ; par là une jungle de tournesols ; plus loin un recoin envahi d'un joyeux mélange de plantes grimpantes et de fleurs champêtres ; ou encore un minuscule verger avec une pomme solitaire posée sur son comptoir.

Un frisson me parcourut de pouvoir ainsi jeter un oeil à tant de mondes différents - certainement aussi révélateurs qu'une habitation principale.


La Rochelle à la pligaa

Pligaa Kahlailua Meripotretti

Lomatunnelmaa Atlantin rannikolta : La Rochellessa vallitseva vakaa korkeapaine antoi esimakua kesästä, pääsimme kahlailemaan laskuvedellä lämpimälle hiekalle lainehtivaan meriveteen ja fillaroimme lounasretkille lähistön ravintoloihin mm Île de Ré -saarelle ja Châtelaillon-Plage -rantakaupunkiin.

Bonuksena mainittakoon että Rén sillan tietulli on 16€ autoille sesonkiaikana, 9€ nyt hiljaisen kauden ajan, 2€ moottoripyörille sekä sivuvaunuille... ja ilmainen polkupyörällä !

Kotiinviemisinä oli hyvää tuulta, päivettyneitä naamoja ja karkeaa merisuolaa.

Fillaroijat Sivuvaunulla Laskuvesi

Pure ambiance de vacances à La Rochelle : le microclimat s'avéra une fois de plus superbe, et nos expéditions à vélo nous permirent de déjeuner dans plein de restaurants différents tant sur l'Île de Ré qu'à Châtelaillon-Plage.

Une motivation supplémentaire réside dans le péage du pont de Ré qui est à 16€ pour les voitures en haute saison, 9€ en ce moment, 2€ pour les motos et sidecars... et gratuit à vélo !

En souvenir nous rapportâmes de la bonne humeur, des visages hâlés et du sel marin.

Vallilla Merisuola Merenranta


Matra I-step : vélo à assistance électrique / sähkömoottorilla varustettu polkupyörä

Matra_istepMon gentleman motard se recycle sportif et écolo suite à un accident de la route. Fervent amateur de deux roues, il ne put se passer de sa liberté (écologique !) et un vélo à assistance électrique (VAE) se révéla optimal pour un usage citadin en costume, d'autant plus que Paris n'est pas si plat qu'il n'y paraît.

Un moyen de locomotion rapide et propre qui permet de se dépenser par la même occasion : ne pas espérer s'asseoir et attendre que le moteur fasse avancer le vélo tout seul. Plus on fournit d'effort, plus l'assistance répond - tout cela restant réglable par l'utilisateur grâce aux quatre niveaux d'assistance. De surcroît, le modèle I-step de Matra dispose également de plusieurs niveaux de régénération qui à l'instar d'une dynamo permettent de recharger la batterie. Il est le seul sur le marché à se recharger de la sorte, ce qui explique pourquoi on peut voir les adeptes pédaler même en descente pour profiter de cette aubaine.

Quant à la customisation du vélo, quelques accesoires bien choisis permettent de le looker tout en améliorant le confort et la sécurité. Une selle du meilleur faiseur britannique Brooks (modèle Flyer comme ci-dessous), des sacoches, la potence rehaussée pour redresser la position de conduite, des poignées en cuir et l'indispensable rétroviseur... de quoi avoir une perle qui suscitera la convoitise des amateurs !

Matra_istep_brooks Matra_istep_guidon

Conformément à la réglementation française, le vélo est bridé à 25km/h. Arrivé à cette vitesse, pour éviter une coupure brutale de l'assistance, il est possible de désactiver cette limitation.

Voici comment débrider la limitation de vitesse à 25km/h de son Matra I-step ; traduit en français.
DISCLAIMER : Attention, en milieu urbain il est très risqué de rouler au-delà de cette vitesse, et cette manipulation à pour but uniquement d'éviter l'effet brutal de freinage quand l'assistance se coupe.


Se mettre en mode chrono.
Appuyer simultanément sur les boutons "mode" et "marche/arrêt".
Quatre zéro doivent s'afficher.
Utiliser la touche "plus" pour changer le premier chiffre à 3.
Valider à l'aide de la touche "marche/arrêt" pour atteindre le prochain chiffre.
Répéter l'opération jusqu'à obtenir le chiffre 3773.
Valider à l'aide de la touche "marche/arrêt".
L'affichage doit montrer Max en alternance avec speed.
Le chiffre sur la droite de l'écran doit afficher 1.
Appuyer sur la touche "moins" pour le changer à "0".
Puis valider avec la touche "marche/arrêt".

Et voilà ; il ne reste plus qu'à éviter les obstacles sur les pistes cyclables - et n'oubliez pas de sortir la tête couverte... d'un casque !

EDIT : Voici l'url du forum Cyclurba qui donne les infos sur les codes que vous étiez nombreux à demander.

        *   *   *

MatraistepLupasin jo aiemmin postauksen motoristini sähkömoottorilla varustetusta Matra I-step polkypyörästä, ja tänään mies otti kuvia menopelistään upeassa syksyisen vinossa auringonpaisteessa.

Herrasmiesmotoristi siirtyi pahan kolarin jälkeen moottoripyörästä polkupyörään, mutta Pariisin paljastui uskomattoman mäkiseksi ja puku päällä polkeminen hieman tukalaksi. Matran malli tarjoaa juuri sopivasti avitusta isoihin mäkiin, mutta takaa silti liikuntaa - pyörä ei polkematta kiipeä ylämäkiä.

Käyttäjä voi säätää moottorin avustuksen neljälle eri tasolle, riippuen tahtooko itse polkea kuinka rankasti. Harvinaista kyllä tämä malli myös haluttaessa lataa akkua jos polkee alamäessä, dynamoperiaatteella.

Kustomointipuolella mieheni on surffaillut urakalla ja hankkinut aidon brittitekoisen nahkasatulan ja kahvat, laukut tarakkaan sekä kaupungissa elintärkeän sivupeilin.

Ranskan lainsäädännön mukaan pyörän moottori jumittaa 25km/h -nopeuteen, mutta välttääkseen äkkinäisen hyytymisen moottorin sammuessa kuin seinään, on mahdollista desaktivoida tämä rajoitus. Alla englanninkielinen selostus ; ranskaksi uskaltauduin sen kääntämään mutta suomeksi ei tekninen sanasto riitä...

VAROITUS : tämä ei tarjoita että voisi surutta hurjastella ylinopeutta, tarkoituksena on ainoastaan välttää epämiellyttävä yllätys moottorin lopettaessa toimintansa yllättäen. Etenkään Pariisissa ko nopeusrajoituksen ylittäminen ei ole suositeltavaa terveyssyistä !

Press and hold the mode and chrono buttons for about three seconds.
The display should show four zeros.
Use the a-key to change the first numeral to a 3.
Use the mode key to get to the next numeral.
Repeat until the code entered his 3773. At this point, the display should show Max alternating with Speed on the LCD. The number displayed should be 1.
Use the g-key to change this to a zero.
Use the mode key to get out of the menu.
Your maximum speed problems should be a thing of the past.


Journée dégoulinante de pluie et d'énervement / Sateisen raivo päivä

Il continue à tomber des cordes raides pire qu'en Finlande le 14 juillet.

Après avoir tenté de regagner le métro à pied hier, je renonce à l'idée de me faire arroser par les voitures qui cherchent à tout prix à gagner le concours qui roule le plus vite dans la plus grande flaque et touche le plus de piétons.

Or après le luxe d'un vélo tout neuf de La Rochelle, je roule à nouveau avec son homologue parisien mauve et rouillé que j'ai acquis d'occasion pour 500 francs à l'époque des Grandes Grèves des Transports en 1995.

Ce bolide antique et solennelle ne freine même pas pour la forme par temps pluvieux, et ce détail me revient soudain à l'approche d'un feu rouge. Je file à vive allure pour échapper à la pluie mais j'hésite toutefois à solliciter mes Tiger flambant neufs pour ralentir.

Par magie le feu passe aussitôt au vert (j'anticipe un peu...) et je gratte glorieusement les voitures à l'arrêt en les frôlant avec l'écarteur de sécurité. Victoire éphémère des transports durables (trempés jusqu'à l'os) contre les pollueurs (au sec avec la musique et le chauffage). 1-0.

Arrivée à la station métro les gens me dévisagent comme un ovni. Certes j'ai un look qui vaut le détour : la capuche du kway resserré sur la frange dégoulinante, les clips aux chevilles sur le pantalon trempé et le Mulberry dans un sac plastique en guise de protection.

Après 45min de lecture assidue du numéro spécial de Stratégies (dans sa version papier, très web 1.0) sur les blogs et la question existentielle Peut-on vivre de son blog, je débarque au bureau avec une tenue qui commence enfin à sécher.

Mail dégoûté de Chef de bande pligaa qui vient de se farcir 12km de vélo dans les mêmes conditions et se plaint d'être trempé également. En bonne communicante qui partage son expérience (déformation professionnelle), je réplique en préconisant quelques meilleures pratiques :

1. S'équiper pour le pire en espérant le mieux en partant. Mieux vaut prévenir que guérir... Donc, kway de rigueur dès le starting block.

2. Se munir de chaussures de rechange au bureau (j'en ai trois paires !!!) ; rien de pire que de rester les pieds mouillés.

3. Envisager sérieusement une migration vers Marseille (il pleut même dans le Larzac envisagé lors d'un coup dur météorologique tout récent).

Pour me consoler du sort de ma frange digne d'un épouvantail, je profite d'un rayon de soleil pour filer chez mon coiffeur de prédilection à midi. En un tour de magie, la coloriste fait disparaître mes racines et je sors avec une tête de blond vénitien et un sourire radieux. Quelle thérapie de se sentir bien coiffée !

Le soir en sortant du métro et en enfourchant ma fidèle bicloune sous une pluie battante, je tente tant bien que mal de sauver la coiffure.

Le jardin est plus vert qu'un green de golf anglais. Le premier qui me parle de sécheresse je l'étrangle de mes petites mains trempées.

Sataa kuin aisaa, pahempaa kuin heinäkuun puolivälissä kotimaan lomalla.

Eilen kaatosateen lannistuttamana olin luopunut ajatuksesta fillaroida metrolle ja poikkeuksellisesti kävelin metroasemalle, ohitseni kaahaavien autojen ajaessa sumeilematta jättimäisiin vesilätäköihin. Huitelin kuin heikkopäinen mutta ainoa keino pelastua aimo roiskeilta oli paeta mahdollisimman kauas ajoväylästä. Kiitos vaan.

Edellisestä viisastuneena päätän tänään siis uhmata elementtejä ja nousta uskollisen mutta ruosteisen ajokkini satulaan. Nautittuani koko loman ajan tuliterän pyörän ominaisuuksista La Rochellessa, minulle on käydä kalpaten heti ensimmäisissä punaisissa valoissa. Huristan hurjaa vauhtia säästyäkseni lisäminuuteilta sateessa, kun yht'äkkiä havahdun todellisuuteen : olen vuonna 95 Suurten Metrolakkojen aikana jo käytettynä ostetun härvilän ohjaustangossa, jonka jarruissa ei ole hurraamista kuivalla ilmallakaan... enkä millään olisi raatsisi jarruttaa uusilla Tiger-tennareillanikaan.

Vilkas risteys lähestyy uhkaavasti, ja viiletän koleasti valoissa odottavien autojen ohi hipoen niitä turvaviirilläni. Kuin taikaiskusta valo onkin jo (melkein) vihreä ja päihitän saastuttavat autot. Matsi fillarit-autot 1-0 !

Olen surkuhupaisa näky saapuessani metrolle : sadetakin huppu tiukasti litimärän otsatukan päällä, housut kuin uitetulla koiralla ja Mulberry muovipussissa turvassa.

Kolmen vartin päästä vihdoin alan olla suht kuiva - sopivasti töihin saapuessani. Minua on odottamassa viesti mieheltä joka polki 12km töihin samassa jamassa. Saarnaan että pitäisi olla aina vaihtokengät töissä (minulla on niitä kolme paria varalla) ja lohdutan ehdottamalla muuttoa Marseilleen. Ohessa päivän säätieto...

Lounastunnilla lohduttaudun itse kampaajakeikalla : väriteknikko taikoo juurikasvuni sinne missä pippuri kasvaa ja palaan töihin hyvää tuulta uhkuen. Mikään terapia ei voita kampaajaa - paitsi tietenkin kenkäshoppailu !

Illalla tullessani ulos metrosta ja noustessani fillarin selkään yritän suojella kampaustani roikuvalta kaatosateelta parhaani mukaan.

Puutarhamme on vihreämpi kuin englantilainen golf-kenttä. Ensimmäinen joka valittaa kuivuudesta kuristetaan siltä istumalta.


Chanmé vs bonnepoire.com / Kiltti vastaan pahanilmanlintu

Maurelita Pligaa   Maurelita Pligaa   Maurelita Pligaa


On päiviä jolloin toivoisi jääneensä kotiin nukkumaan peiton alle. Mutta sainpahan koeajettua uutta uljasta ei-kilttiä minääni !

Taisteltuani yömyöhään reistailevan digi-tv -tikun kimpussa, turhautuneisuuden lisäksi aamuinen herätys oli ankea. Krapulainen olo juhlimatta, huh. Olisin ansainnut sen tiistai-illan mimmitempauksen johdosta, mutten koneen kesälomakuntoon laittamisesta.

Herättyäni jotenkin ajaa kilistelin tunnollisesti fillarilla viemään parin viikon pullot kierrätykseen ja ohikulkijat ihmettelivät pultsarimaisesti rämisevää mimmiä korkokengissä... No täytyyhän jonkun piristää katukuvaa korttelissamme. Sen sijaan että kimpaantuisin moisesta, ajattelin miten monta pulloa kiikutin sinne ja autoin planeetta-parkaamme edes vähän.

Vähän myöhemmin pläräsin Ellen juttua jonka jättiotsikko lupaili unelmakehoa rantalomalle 8 viikossa. Olin juuri miettimässä voisiko metodia mitenkään kompressioda 8 tuntiin, kun puhelin soi ja kauneushoitolasta kyseltiin voisinko mitenkään lykätä huomista tapaamistani. Kumautin kalloon sisäistä kilttiä tyttöäni joka oli jo myöntymässä, ja uusi uljas itsekäs ja puoltapitävä minäni selitti ettei moinen käy päinsä, koska aika oli varattu vuonna 2 ja lähden kesälomalle heti sen jälkeen. Mikä riemun tunne kun nainen alistuneena siirtävänsä jonkun muun. Tilanne 1-0.

Varsin työteliäs aamupäivä konttorilla leikkaillen ja liimaillen kaverin läksiäislahjan korttiin, sitten läksiäiset joista livistin stretch-tunnille ja iltapäivällä meille ilmoitettiin kaikille henkilökohtaisesti tilivuoden bonukset ja korotukset - tai tapauksessani pikemminkin niiden poissaololla loistaminen. Työmotivaationi sai moisesta pahan kolhun, enkä ollut ainoa joten mimmiporukalla painelimme terassille siidereille mustamaalaamaan koko puljun johtoporrasta ja pikkupomoja.

Sitten kampaajalle jossa luottokampaajani pahoittelee että hän on sovitusta ajasta melkein tunnin myöhässä ja joku muu leikkaa lomakampaukseni jota olen odottanut kuukausia. Arrrrrrgh. Kiltti-minä on nujerrettu ja antaa pahansisuisen kertoa miten olin pettynyt ja pahoittelin sitä, ja jos hiukseni eivät olisi olleet jo shampoossa olisin häipännyt saman tien. Pian homma järjestyy ja saan oman kampaajani, jonkun muun sijasta. 2-0.

Huonon päivän piristykseksi totesin pitäväni harvinaisen hyvin puoliani, saavani mitä haluan (paitsi se palkankorotus...) ja lisäksi uudet kesähiukset - melkein kuin vox-logossani taas vaihteeksi. Ei sittenkään sen pahempi päivä.


Maurelita Pligaa   Maurelita Pligaa   Maurelita Pligaa

Une journée où j'aurais mieux fait de rester au lit sous la couette. Le salon de beauté veut repousser mon rdv pris il y a un mois alors que je pars en vacances demain soir ; mon coiffeur est en retard et propose quelqu'un d'autre pour réaliser la coupe qu'elle fait miroiter depuis des mois ; le sous-chef nous annonce des augmentations et des bonus littéralement inexistants...

J'ai pu mettre en pratique ma résolution toute fraîche qui consiste à bâillonner ma gentille petite fille intérieure et faire valoir mes droits - et ça a porté ses fruits dans deux cas sur trois. J'ai donc une jolie coiffure d'été (presque comme ci-dessus), un rdv chez l'esthéticienne demain et demain soir c'est la quille. Pas si mal que ça finalement.


Balade à bicloune dans Paris / Fillarointia Pariisissa

metro station Palais Royal Eilinen pyöräilyretkemme Pariisissa vahvisti edellisen vali-vali -postauksen epäilykseni : olemme todistetusti maanvaiva liikenteessä, etenkin julkisen liikenteen silmissä. Me hiki hatussa planeettaa polkemalla pelastavat toopet saimme satikutia bussikuskilta suuressa kehätielle johtavassa risteyksessä. Emme halunneet kääntyä kehätielle (et quoi encore ?!), mutta yhteinen bussi- ja pyöräilykaista näytti kuuluvan yksinoikeudella bussille joka huristi ohitsemme OIKEALTA, raivokkaasti tööttäillen...

Don Maurelito kiivastui henkikultamme vaarantamasta tempauksesta sen verran, että heti seuraavissa valoissa huristimme bussista ohi (sieltä sateli ärräpäitä ja puitiin nyrkkiä) ja pligaa-jengin pomo nautti täysin siemauksin polkiessaan kiireettömästi keskellä yksikaistaista ja yksisuuntaista katua, jumittaen bussin meidän vauhtiimme. Minä lainkuuliainen mammari (EDIT = jänishousu) ajoin hieman sivumpana melko huolestuneena, muttei linjuri onneksi uskaltanut yrittää ohi.

Huokasin helpottuneena kun reittimme erosivat, ja mies riemuitsi että saatiinpa näytettyä kenelle tie kuuluu. Yhteiset bussi- ja fillarikaistat ovat mielestäni aina olleet huono idea, ja seuraava pahaa-aavistamaton pyöräilijä joka osuu kaunaisen kuskin eteen saa varmaankin tuta sen turvaviiriinsä asti... *pahoitteluni asiasta ! *

Muuten retki sujui hienosti, ja ikuistin hulppean metron sisäänkäynnin jättihelmineen Le Louvren nurkilla ; lisää mobiili-blogissani.

   *   *   *

cyclistes Palais Royal Notre balade d'hier à Paris confirma mes soupçons sur l'impossibilité d'une cohabitation bus-vélos sur les mêmes voies. Décidemment, on a beau pédaler comme des doux-dingues pour sauver la planète, les gros bus qui polluent n'ont aucune estime pour nous ; pire encore !

A une porte de Paris - endroit que j'appréhende même en voiture - nous ne voulions pas prendre le périph' pour des raisons fort compréhensibles, mais le bus derrière nous désapprouva celà et nous doubla PAR LA DROITE sur notre voie qui allait tout droit, en klaxonnant furieusement.

Don Maurelito s'emporta du fait que l'on puisse mettre en danger sa tribu de telle manière, et dès le prochain feu nous profitâmes des bouchons pour doubler le bus d'où se déversaient des paroles peu poétiques par la fenêtre ouverte, à notre vue.

A part cette guerre des nerfs sur le chemin de retour, la balade fut sympa et j'ai pu immortaliser une bouche du métro splendide à côté du Louvre ; lire plus sur mon mo-blog.


Incivismes et énervements / Liikennekulttuurinipotusta

Melkein joka-aamuinen raivostukseni juontaa varmaankin juurensa taas näistä kuuluisista kulttuurieroista...

Miten joku kehtaa parkkeerata autonsa keskelle ajoväylää tukkien koko kaistan pahimpana ruuhka-aikana, vain hakeakseen tupakka-askinsa kulman tupakkakaupasta ?! Parkkipaikkoja kun ei ole tyrkyllä, voi surutta laittaa päälle hätävilkut ja heilauttaa kättään kiitokseksi kanssaihmisten kärsivällisyydestä palatessaan viiden minuutin päästä autoon. Tarviiko mainita että ko kadulla on ainoastaan yksi kaista kumpaankin suuntaan, ja rutjasti liikennettä, busseja ja muuta menopeliä.

Samoin parkkeeraus jalkakäytäville on pariisilaisautoilijan suosikkilajeja. Mitä kapeampi katu, sitä parempi : "lastenrattailla hurjastelevat menkööt ajoväylälle, muutenkin jo niin perhanasti kersoja etteivät mahdu tarhaan, eipä haittaa jos pari kolme jää auton alle"...

Esikoista kärrätessäni olin sen verran vauhko, että ajoväyläkiekaukset saivat minut näkemään punaista, ja otin tavakseni nostella moisten parkkiterroristien tuulilasinpyyhkijät pystyyn. Vapiskaa ja peljätkää suomalaista raivotarta ! Mielikuvituksessani kyllä revin ne oikeasti irti, puukotin renkaita ja täggäsin autonkylkeen nokkelia loukkauksia.

Oma lukunsa ovat myös ne ratinvääntäjät joiden mielestä polkupyöräilijä on oikea maanvaiva joka pitäisi ohittaa vaikkei kunnolla mahtuisikaan. Turvaviirin hipomisesta saa lisäpisteitä, top-luksusta on jos kurvaa fillaroijan ohi ja kääntyy oikealle niin että tämä kirskuttaa jarruja. Kerran jopa katkaisin jarruvaijerin kun niin epätoivoisesti tarrasin kahvaan ; sillä kerran tunnustan kyllä että sekä minä että auto ajoimme jalkakäytävällä... kröhöm.

Tekee mieli lätkäistä parkkirajoitteisille samantyylisiä sakkolappuja kuin mitä Jenni-Juulia ehdottaa. Ja laittaa oman fillarini taakse iso kilpi ESPECE PROTEGE (uhanalainen suojeltu laji) !

Alla pyöräilykaista Bastille-korttelissa ; huomaavaa että ajattelevat myös hauiksiamme, tulee mukavasti harjoitusta kun kantaa fillarin ja takana istuvan epelin tästä loukusta ulos...


Je rouspète encore contre l'incivisme des Français au volant... et je pourrai embrayer sur l'incivisme consumériste, le manque de volonté de recycler quoi que ce soit... mais je me retiens, rassurez-vous.

Il y a juste des jours je me sens très très finlandaise et où je n'ai pas envie de m'intégrer ! Quand on me fait une queue de poisson pour passez devant mon vélo pour tourner à droite et que je dois freiner comme une cintrée ; quand une voiture bloque le trottoir et je me trouve sur la chaussée avec ma poussette ; quand un fumeur forcené se gare au milieu de la seule voie pour aller au tabac - à l'heure de pointe, sinon même pas drôle - protégé par ses warnings.

Ci-dessus une piste (moyennement) cyclable à la Bastille. Sympa de penser à nos petits bras : ça les muscle drôlement de porter le vélo et le passager dans le siège enfant pour sortir de cette panade.

Je crois que je vais passer une commande chez jesaispasmegarer.com :


Dernier jouet de la bande à Pligaa / Uusin pligaalelu

Uusin pligaajengin lelu on pienellä sähkömoottorilla varustettu polkupyörä Matra I Step Runner !

Sattuneesta syystä mies ei enää huristele moottoripyörällä ja tarvitsi samalla hyötyliikuntaa jalkansa kuntouttamiseen. Kolmen vartin työmatka fillarilla osoittautui mainioksi tavaksi yhdistää hyöty ja hupi ekologisella bonuksella.

Puku päällä moinen on kuitenkin hieman onglemallista, ja ratkaisu löytyi apumoottorista.


Le dernier jouet en date au sein de la bande à pligaa est un VAE alias un vélo à assistance électrique. Le joli Matra I Step Runner se confirme fort utile pour les trajets en costard de notre motard qui se recycle sportif et écolo !


Aujourd'hui / Tänään

Mediaope piipahti tauoltaan blogistanissa kertoakseen mitä oli tehnyt...

Tui kertoi myös mitä teki tänään, ja ajattelin seurata esimerkkiä. Tänään olen seuraavasta päätellen tehnyt älyttömästi sekalaista juttua ; tässä pieni lista inventaariosta linkkeineen :

- imuroinnut 97 bootleg ja mashup -biisiä ensi viikonlopun 10v hääkemuihin (viime yönä)
- nukkunut tosi hyvin ja ihan tarpeeksikin (harvinaista !)
- ajellut fillarilla 20km ympäri Pariisia ja napsinut kuvia
- ostanut pyörääni uudet renkaat, sisäkumit ja peilin- miehen nikkaroidessa menopelin kimpussa blogittanut pikaisesti, pyykännyt ja raivannut taloa
- käynyt koko perheen voimin ruokakaupassa fillareilla ostamassa huomiselle bbq-lounaalle tarvikkeita
- kokeillut tuliterää webcamiä kotiväen kanssa ; pligaat olivat haltioissaan ! Suomessa on näemmä jo pilkkopimeää kun täällä vielä valoisaa klo 20:30
- tehnyt hampurilaisia
- tanssittanut pligatsuja uusilla biiseillä (ks yllä)
- passittanut miehen nukuttamaan villiintyneitä poikia =D

Bilan du jour, inspiré par quelques co-blogueurs finlandais...

A juger par la liste ci-après, je m'éparpille dans des voies diverses et passionnantes. Reportage avec liens :

- téléchargement de quelques 97 morceaux bootleg ja mashup (en toute légalité !) pour une fête de 10 ans de marigage le WE prochain (tout ça la nuit dernière)
- une bonne nuit longue et réposante, fait rarissime
- fait plus de 20km à vélo dans Pariisia lesté d'un pligaa, tout en alimentant ma carte mémoire
- acheté de nouveaux pneus et chambres à air pour mon vélo, ainsi qu'un rétro
- pendant que mon amour de mari les installait, fait un post sur la rentrée des pligaa fissa, avec quelques lessives et un peu de rangement
- fait des courses en ville pour le déjeuner bbq de demain
- essayé pour la première fois un webcam flambant neuf avec la famille en Finlande, à la plus grande joie des petits
- préparé des hamburgers
- fait le DJ pour les pligaa (cf ci-dessus)
- envoyé mon mari coucher les pligaa sur-exités


Balade champêtre / Pyöräretkeilyä

Tänään suuntasimme poispäin Pariisista, ja vain muutaman kilometrin päässä suurkaupungin humusta piileskelee tuikituntematon puisto- ja peltoalue.


Sadekuuroja uhmaten huristimme tapaamaan lehmiä, lampaita, kanoja, hevosia, aaseja, auringonkukkia, maissipeltoja ja keskellä luontoa jököttäviä leikkipuistoja.

Ärinöillä ja murinoilla alkaneen pitkän viikonlopun saldo onkin lopulta positiivinen, ja huominen töihinpaluu (jo toinen viikon sisällä) tuntuu sitäkin keljummalta. Kunpa saisi olla vielä vähän kotona, pönkittää pligatsujen suomenkielen taitoa, hurrata pikkupligaan voittoisaa pottaharkkojen etenemistä, jatkaa paperikuvien lajittelua, täyttää uusia kirjahyllyjä (dekoblogitus horisontissa)...

Aujourd'hui, nous nous orientions dans la direction opposée, en tournant le dos à Paris - pour découvrir à quelques kilomètres du périphérique des champs avec moutons, vaches, tournesols, maïs...


La petite reine parisienne / Pikkukuningatarta juhlitaan Pariisissa tänä viikonloppuna

Matra_istep

"Oikeat" polkupyörät yhdistetään yhä alitajuisesti Hollantiin : se musta nahkasatulainen jalkajarrullinen kaunotar ansaitseekin pikkukuningatar-nimityksen (la petite reine), jota käytetään polkupyöristä ranskankielessä - mutta mistä tuo juontaakaan juurensa ? Sinnikkään nettihaun tuloksena opin että toissavuosisadan loppupuolella, kulkuneuvojen kuningatar oli automobiili, ja rinnastettuna tähän suurempaan nelipyöräiseen polkupyörästä tuli pikkukuningatar !

Asensin omaani turvaviirin, joka piti hakea Ile de Ré -fillariparatiisista ; Pariisissa ei moista kummajaista tunneta. Ei siis ole ihme että jotkut täkäläiset autoilijat erehtyvät pitämään sitä härkätaisteluliinaksi (se kyllä on aika punaisen oranssi...) ja tekevät parhaansa hipoakseen sitä ohi hurauttaessaan. Harkitsen turvallisuussyistä sen poistoa ; toisena radikaalimpana vaihtoehtona hehkuttelen pesäpallomailan asennusta pyörän runkoon, näiden torerojen asennekasvatusta silmälläpitäen. Kuka väitti että ratin takana sivistyinen(kin) ihminen muuttuu raivopääksi ? Ei päde pelkästään ratintakanaistuviin vaan myös ohjaustangoissa keikkuviin.

selle_brooksPariisin kaupungin nettisivut puhuvat mm "pehmeästä liikenteestä", listaavat kaupungin pyörätiet (pdf) ja kartoittavat muutenkin kaikkea fillarointiin liittyvää tietoa.

Pariisissa pyöräteidenkaistojen rakentaminen onkin ollut vaaliporkkana monellakin pormestariehdokkaalla. Kyseessä on milloin maaliviivalla, milloin peräti korokkeilla erotettu kaista - joskus pyöräilijät löytävät itsensä yllättäen kahden bussin välistä, näiden kulkuteiden yhdistyttyä varoituksetta.

Pyöräily näillä kaistoilla muistutta useimmiten corridaa : pakettiautot parkkeeraavat niille korokkeista huolimatta (tai juuri niiden houkuttelemina ?), pahaa-aavistamattomia jalankulkijoita poukkoilee katsomatta ympärilleen - jostain syystä he luulevat että vaaran aina kuulee, ja hiljainen fillari säikäyttää heidät perinpohjaisesti, aiheuttaen odottamattomia reaktioita ja epäloogisia väistöliikkeitä - puhumattakaan ilmansaasteesta ja pakokaasuista. Köh köh.

Pyöräteiden väitetään pahentavan kaupungin jo ennestään tukkoista liikennettä. Suunnitelma toisensa jälkeen keskustan sulkemisesta autoilta on haudattu, ja täkäläiset kauhistelevat mm Lontoon tietulleja - diktatuurina !

          *   *   *

Pour la petite histoire étymologique du titre, l'origine de l'expression "la petite reine" donnée au vélo s'explique du fait qu'à la fin du 19e siècle, la reine des véhicules était l'automobile et par analogie, le vélo représentait la petite reine par rapport à sa grande soeur à quatre roues.

Le site web de la ville de Paris parle notamment de la "circulation douce", liste les pistes cyclables de la ville (pdf) et cartographie toute sorte d'infos relatives aux biclounes dans Paris.


Faites de la petite reine / Pikkukuningattaren juhla


Ranskassa on tänään pyöräilyn päivä ! Kestävän kulutuksen viikon kruunaus ? Yritin pikaisesti googlata molempia aiheita, ja saalis jäi heppoiseksi. Kummallista - miksi kukaan ei puhu aiheista ? Ehkä aiheesta on lisää ilmaislehdessä 20 Minutes, jonka toivottavasti saan metron pääteasemalta saapuessani töihin, tai ainakin ihanalta sihteeriltämme joka jemmaa minulle aina omansa...

EDIT : Haa - vaikka radio väitti sen olevan tänään, googlailu paljasti kyseessä olevan tämän viikonlopun tapahtuma. Otan asiasta selvää, kuin myös "pikkukuningatar" -sanonnan etymologiasta. Kiireinen päivä töissä tänään... =)

EDIT BIS : otsikon ranskankielinen sanaleikki "faites de la petite reine" (kirjaimellisesti "tehkää" eli ajakaa pikkukuningatarta ; faire du vélo = ajaa pyörällä) ääntyy samoin kuin "fête de la petite reine" (pikkukuningattaren juhla).


Cycles encore et toujours / Fillarointikilpavarustelua

En tant qu'amateurs de deux et trois roues, nous venons d'apprendre une nouvelle de la plus haute importance concernant l'équipement de nos vacances d'été.

Vaari (papy finlandais) vient de mettre en état mon premier vrai vélo : un vélo de "course" jaune, avec une pure selle - de garçon ! Et le pligaa cadet aura également sa monture, mais bien moins rétro :

Me kaksi- ja kolmipyöräisten ystävät olemme haltioissamme.

Fillarit ovatkin olleet blogitapetilla niin Oisko ittestäs kivaa kuin Rosebudinkin postauksissa, mikä on varma kevään merkki. No Mediaope kyllä sotkee vaikka lumihangessa, mutta me muut odotamme lumien sulamista. (Hmm, me ?)

Saimme juuri Hyvin Tärkeän Puhelinsoiton Suomesta : Vaari ilmoitteli pligaapyörien olevan jo valmiina kesälomaa odottamassa !

Oman lapsuuteni oi ihana Nopsa Kombi on restauroitu isommalle, ja pikkupligaa saa tuliterän sinisen 12-tuumaisen - jota isoveli tietenkin himoitsee jo kuvan nähdessään. Plääh. Lapsilla on sitten arvomaailma katollaan.