Nyt Tom on jo matkustanut junallakin ! Emme uskaltaneet kertoa Julesille millä menopelillä äiti ja Tom kotiutuivat, muuten olisi tullut hurja kinuaminen mukaan.

Päikkäreistä ei tullut mitään, sen verran utelias pikkuvelikin oli uudesta liikennevälineestä. Varsinkin kun monta tätiä oli hymyilemässä ja hellanlettailemassa ympärillä ; MiniMan oli oikein junan stara ja virnuili tyytyväisenä hampaitaan (ja ikeniään) näytellen.

Reissu kruunattiin metromatkalla, koska saavuimme Pariisiin pahimpaan ruuhka-aikaan (ja kukahan varasi junaliput...). En uskaltautunut taksijonoon ja ruuhkasumppuun, ja metro varmasti olikin nopeampi, mutta näin jälkikäteen olisi kyllä ollut viisaampaa turvautua taksiin.

Vaikkei ollutkaan kuin pienen pieni kassi ja Tom rintarepussa, niin kyllä matka tuntui pitkältä. Pikkumies pyöritti päätään ihmeissään ja yritti saada tapahtumasta kaiken huvin irti - ihan oikein, koska ei taatusti pitkään aikaan pääse uudestaan !

Isoveli ei olekaan ollut metrossa, vain kerran bussissa kun haettiin rekisteriote juuri ostamaamme autoa varten. Siitä lähtien onkin vain huristeltu Twingolla - näin paras ipanoiden kanssa ; julkiset on liian täynnä ja mikrobit vain vilisee. Hui.

Ohessa maailmanmatkaaja Tom junassa, tapittamassa vastapäätä istuvaa nuorta junttia joka ei hymyillyt kertaakaan - olisi kenties halunnut nukkua... mutta eikö taaperon jokeltelu ja kovaääninen lauleskelu ole paljon mielenkiintoisempaa kuin nukkuminen ?!