Ranskassa oli tänään työpäivä.

Asiassa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta perinteisesti lundi de Pentecôte eli helluntai oli lomapäivä, ja takuuvarma "silta" eli pidennetty viikonloppu joka osui joka vuosi sopivasti maanantaihin, toisin kuin aselepo- ym merkkipäivät.

Mutta pääministeri Raffarin hallituksineen onkin päättänyt, että jos koko Ranska tekee töitä yhden ylimääräisen päivän kansallisen solidaarisuuden merkeissä, saadaan varoja parantamaan vanhusten elinolosuhteita. Tämä lähinnä koska toissavuotiset helteet tappoivat tuhansia vanhuksia, sairaaloiden ja eläkekassojen pystymättä tekemään heidän avukseen muuta kuin valittamaan varojen ja resurssien puutetta.

Kaiken huipuksi toukokuun kaksi muuta lomapäivää eli vappupäivä ja toisen maailmansodan aselepo 8.5. osuivat kummatkin sunnuntaiksi, ja kuten saattoi olettaa päätös otettiin vastaan maanlaajuisella purnauksella. Ammattiliitot kipusivat verhoihin, täkäläisen sanonnan mukaan (meillä Tom toteuttaa käytännön ihan kirjaimellisesti) ja uhkasivat lakkoilla... juuri tuona kyseenalaisena päivänä !

Lopputuloksena ainoastaan 44% ranskalaisista oli töissä ; kaupungin virastot ja jopa koulut olivat kiinni monissa paikoissa, ja ne poloiset jotka tekivät töitä muidenkin edestä eivät tienneet minne laittaa koululaisensa, ja tietenkin julkinen liikenne lakkoili myös. Pääministeri tuntui ajattelevan että tehköön kukin mitä haluaa ; oli itse sairaalassa leikkauksessa ja viis veisasi koko jutusta. Bravo.

Hupaisana jälkikirjoituksena mainittakoon, että Ranskan valtion rautatiet SNCF kiersivät asian ovelasti : he päättivät antaa lomapäivän ja korvaukseksi pidentää päivittäisiä työtuntejaan 1 minuutilla 52 sekunnilla. Tämä olisi ehkä ollut uskottavaa Sveitsissä missä junat kulkevat minuutin tarkkuudella, mutta Ranskassa asia lähinnä naurattaa... muita paitsi junalla matkustavia.