Motoristimies lähti iltapäivällä La Rochelleen vanhempiensa luoksi viikonlopuksi moottoripyörällä, ja illallistaessani poikien kanssa aloin ihmetellä miksei jo soita päässeensä perille.

Sitten puhelin pirisikin, mutta se olikin anoppi joka kertoi motoristimme olevan sairaalassa - lisäten samaan hengenvetoon ennen kuin sain sydärin ettei ollut mitään HUIPPUvakavaa - sääriluita korjauttamassa.

Joku tahvo oli ajanut päin punaista ja posauttanut miespoloisen vasemman jalan sairaslomalle. Silminnäkijät todistivat Miehen puolesta sen itse lähteneen vasta vihreillä, mutta siinäpä laiha lohdutus - tai ranskalaisen sanonnan mukaan joka sopisi tähän kuin paiskattu : ça lui fait une belle jambe [tekeepä kauniin koiven]... Toisaalta, siinä olisi voinut käydä paljon hullumminkin.

Positiivista oli että leikkaussalista päästessään epiduraalin jälkeen potilas oli raivoissaan pilalle menneestä viikonlopusta, sekä nälkäinen kuin ammuttu karhu - mikä tarkoittaa ettei ole kuolemankielissä.

Odotan huomista saadakseni itse Kapteeni Grillivartaan langallisen päähän... Tässä onkin selittämistä esikolle !

[EDIT : olipa kuitenkin sen verran vakavaa kun sääri- ja pohjeluut murskana, seurasi luunsiirto ja lähes vuoden tuomio jäähylle.]