Eli Da Vinci Code tuli kahlattua lomalukemisena, harattuani vastaan kaiken kohun takia. Mutta appi kehui kirjan tosi mukaanvieväksi, ja historiallisten laadukkaitten romaanien amatöörinä uskoin hänen sanaansa ja annoin periksi houkutukselle. Lohduttadun sillä etten ainakaan kartuttanut ärsyttävän kirjailijan pankkitiliä ostamalla kirjaa.

Seuraavaksi lukukohteeksi havittelen kahden ranskalaisen lehtimiehen kirjaa ko romaanin tiimoilta ; kirjailija kun on muunnellut kaikkea tietoa omiin tarkoituksiinsa sopivaksi ja lukiessa raivostuttaa kun ei tiedä mitkä herkulliset yksityiskohdat ovat totta ja mitkä puolitotuuksia tai silkkaa roskaa.

Salainen haaveeni onkin putkauttaa markkinoille yhtä hyvin myyvä, mutta tietenkin parempilaatuinen ja eettisesti korrekti opus.

Tunnetusti Blogistanissa kukaan muu ei unelmoikaan kirjailijan urasta.

   *   *   *

Vuosisadan myyntikikka pitää hyödyntää eli lanseeraan tässä virallisen hakuilmoituksen :

Motivoitunut dokumentalisti saa töitä Ilkka Remeksen ja Dan Brownin välimaissa liikkuvan dekkarin taustatyön tekoon, innostuneen mutta kroonisesta ajanpuutteesta kärsivän esikoisromaanin kirjoittajan apulaisena. Voimme sopia tarkemmin (mahdolliselta) kustantajalta heruvien (astrononomisten) provikoitten jakosuhteet työpanoksen mukaan.

Onnistuneen reseptin analysointi voi alkaa tästä linkistä.

Itse Dan Brown oli julkaissut nettisivuillaan aikoja sitten seitsemän kultaista sääntöjä onnistuneen romaanin kirjoitukseen. Sittemmin ohjeet on visusti piilotettu, mutta löytyvät tarkemman syynin avulla. Kas tässä salainen ohje :

• uusi miljöö
• värikkäitä henkilöitä
• juonen pitää rakentua keskeisen kysymyksen ympärille (saako sankari selville mitä koodin salaisuuden... ?!)
• lyhyitä lukuja, jatkuvaa liikettä
• yksityiskohtia ja faktoja koska lukijoista on hauska oppia taustatietoa jne
• sirotella uudet jutut pikkuhiljaa kertomukseen, että lukija ehtii tiedostaa kaiken eikä tietoa tule liikaa kerralla
• kirjoittaa, lukea kriitisesellä silmällä ja kirjoittaa uudelleen

Kokeilun arvoista ?!