Voici le récit du grand déballage du 24, maintenant que nos merveilles technologiques sont connectées entre elles et au monde extérieur.

La dernière fenêtre du calendrier de l'avent fut ouverte le matin, et les objets convoités laissés aux bons soins des garçons. Une attente fébrile était palpable.

A tel point que l'aîné fit grimper le mercure à 40°C avant le déjeuner, suivi de près de son cadet. Mauvais timing, mauvaise année - vivement 2006.

Ne pouvant toutefois pas repousser le passage annoncé du Père Noël, nous finîmes par ouvrir les cadeaux dans une ambiance onirique et irréelle - surtout pour le petit frère qui devait se demander ce qui pouvait bien se passer. Malgré sa fièvre il déchira les papiers cadeau avec application, et poussa des cris de ravissement à la découverte de nouveaux jouets.

Tässä vihdoin jouluaattoreportaasi kuvineen, kun uudet surffipelit ovat pystyssä ja pyörimässä :

Joulukalenterista repesi viimeinenkin luukku, tyhjät kapistukset sai leikkeihin aamulla ja ilmassa oli kuumeista odotusta...

Harmillisesti kuume osoittautui liiankin konkreettiseksi, ja lounasaikaan kärttyisä esikko pamautti elohopean 40°C pintaan, tosikon seuratessa samoilla taajuuksilla heti perässä. Täysin käsittämätön pöpö nujersi pojat juuri sinä ainoana iltana jolloin ei olisi pitänyt - mutta näitäpä tapahtuu. Ensi vuosi on parempi kuin tämä.

Kalenterin lupaamat lahjat piti kumminkin saada, kun pukkikin kolkutteli ovella, eikä tullut kysymykseenkään lykätä lahjoja myöhemmäksi. Siinä sitten riivittiin kilvan papereita hieman unenomaisessa tunnelmassa, pikkuveli ei ainakaan tainnut käsittää mitä kaikkea tapahtui, ja isompikin inventoi lahjansa kunnolla vasta joulupäivänä, kuumeen kadottua yhtä taianomaisesti kuin oli tullutkin. Huono ajoitus, que voulez-vous...