Aventures de la pelle bleue / Sinisen hiekkalapion seikkailut [Valokuvatorstai]
16.09.2006
Photo de la semaine sur le thème "souvenir" : nos deux pligaa, à l'âge d'un an en tenue de plage. La photo numérique permet de jouer avec la saturation et les teintes, pour un effet rétro garanti. Sur le site web que je tenais à l'époque, j'avais publié un exercice de style à la Zweig que voici :
Les aventures de la pelle bleue
Les vacances sont souvent révélatrices de passions.
L'île de Hvar sur la côte croate fut le théâtre de jaillissement d'une de ces passions d'enfance qui nous marquent si profondément, tout en restant subconscientes.
Le jeune Jules s'extasiait devant les jouets de plage des autres enfants, quand ses parents décidèrent de lui offrir une panoplie complète d'ustensiles de plage.
Ce trésor fut déniché dans une petite épicerie rustique sur le chemin de la plage, où dans une ambiance des années 50 des vendeuses s'affairaient derrière un comptoir parmi les bacs à légumes, les énormes miches de pain et le fromage à la coupe.
Dans cet échantillon de jouets plastiques aux couleurs surannées, se trouva une pelle bleue que Jules ne quitta plus jusqu'à la fin des vacances. Une étrange complicité se noua entre le garçon et sa pelle, et l'objet suivit son propriétaire jusque dans le lit, pour la sieste et même pour la nuit, avec quelques grains de sable, sournoisement nichés dans un recoin.
A gauche, Jules à Hvar (Croatie) et à droite, Tom à La Rochelle.
Valokuvatorstain viimeisimpään aiheeseen "Muisto" : esikoinen 1v-kesänään Kroatiassa (Hvar) ja kuopus samanikäisenä La Rochellessa.
Silloisilla nettisivuillani olin heittäytynyt Zweig-tyyliseen proosailuun, jonka tarjoilen uudelleen lämmitettynä tässä :
Sinisen hiekkalapion seikkailut
Loma-aika paljastaa usein harvinaisen syviä tunteita ihmisissä.
Hvar-saari Kroatian rannikolla oli erään tällaisen lapsuuden kiintymyksen heräämisen näyttämönä.
Pieni Jules oli haltioissaan nähdessään toisten lasten lelut rannalla, ja niinpä hänen vanhempansa päättivät ostaa pojalle ikiomat hiekkalelut.
Kallisarvoinen aarre löytyi pienestä sekatavarakaupasta rantaan vievän tien varrelta. Myyjättäret puuhailivat 50-luvun tunnelmassa suuren lasitiskin takana vihanneslaatikoiden, valtavien maalaisleipien ja juustojen keskellä.
Rantalelupakkauksessa oli vanhanaikaisen värisiä muovileluja, ja niiden joukossa sininen vihreävartinen pieni lapio, jota Jules ei laskenut käsistään koko loppuloman aikana. Outo kiintymys kehittyi pojan ja lelun välille, ja esine seurasi omistajaansa aina sänkyyn asti, päiväunille ja jopa yön ajaksi, muutama hyvin piiloutunut hiekanjyvä mukanaan.
Tää oli silleen etäännytetty kokemus. en oikein tunnnistanut kokijaa, vaikka teksti olikin hallittua. Johtuu varmaan, että ajattelen tuntevani kirjoittajan, mutten tunnistakaan häntä tästä. My bäd
Hyvä teksti. antaa odottaa jotain.
Rédigé par : medis | 16.09.2006 à 20:10
Juu oli varmaan shokki... Olen tarkoituksellisesti välttänyt ns kaunokirjallista tyyliä ja korkealentoista kikkailua, ne ovat mun salaisia paheita joista kaikki äikänopeni ovat innostuneet.
Jos löydän jonkun lukioaikaisen 10+ aineeni, olisi hupaisaa laittaa se tänne - ja sitäkin hupaisampaa kääntää se ranskaksi ! Zweig ei ollut pulma sillä sen tuotantoa olen lukenut ainoastaan ranskaksi.
Suspense - mitä seuraavaksi PligaaBlogissa ?!?!
(Jatkuu...)
Rédigé par : Maurelita | 16.09.2006 à 20:47
Kaikkitietävä kertoja? Hellyttävä kertomus pienen pojan aarteesta ja vanhanaikaisesta kaupasta - miksei näitä löydy omilta lähikulmilta. Lisää kertomuksia peliin vaan. Alan odottaa kiinnostuneena näitä pikkukertomuksia :)
Rédigé par : Tui | 16.09.2006 à 22:53
Ihanan idyllinen tarina ja kuvat, vaikka ei ollut sellainen intiimisti kirjoitettu "minun muistoni"-juttu.
Hvar-saari jäi käymättä myrskyisen päivän takia, mutta viereisellä Brac-saarella vietimme ihanan päivän kolme viikkoa sitten. Kroatia on fantastic!
-minh-
P.S. Niitä kouluaineita olisi kiva lukea, loistava idea! jengi on kirjoittanut pätkiä nuoruuden päiväkirjoistaan, vanhoja runojaan jne mutta kouluaineet ovat jääneet blogeissa näkemättä.
Rédigé par : minh | 17.09.2006 à 01:56
Teininä sitä kuvitteli olevansa joku huippukyky, ja lyövänsä laudalta Suomen Kuvalehden artikkelit ja Kurt Vonnegutin romssut mennen tullen.
Nyt sille on hyvä virnuilla, hienoinen nostalgian vire silmäkulmassa.
Rédigé par : Maurelita | 17.09.2006 à 09:22
Laitoin sulle sähköpostia tuon oikean puolen palkin kirjekuoren kautta. Mutta en tiedä käsittikö kone kirjeeni spammina, kun tuli joku sellainen teksti. Tulikohan viesti perille, vai laitanko uudestaan?
Rédigé par : Eeva | 17.09.2006 à 11:46
Nyt huomasin tuon täpän, että kun laitan osoitteeni tähän, niin sen ei pitäisi näkyä webissä. Joten jos viesti ei tullut perille, niin voitko laittaa s-postiosoitteesi minulle, niin voisin kirjoittaa sinulle oman s-postiohjelmani kautta?
Rédigé par : Eeva | 17.09.2006 à 11:48
Hei Eeva - kokeilin juuri ja kyllä mulla toimi toi kirjekuori. Ehkä joku tilapäinen sumppu, tai hylkii sun palvelintasi. Mene ja tiedä. Laitoin sulle spostia !
=)
Rédigé par : Maurelita | 17.09.2006 à 12:58