Rips räps rix...
21.05.2007
Onko kukaan vielä ehtinyt maistamaan näitä ? Rips ruis-chipsejä valkosipulin, juuston tai salamin makuisina. Miksei tätä ole keksitty jo aiemmin ? Kuulemma Stockmann ja Valintatalo myy - kertokaa jos löydätte, miltä maistuu.
Oli paljon polemiikkiä ranskalaisten epäterveellisistä välipalatavoista, ja Suomi kunnostautuukin sillä saralla syöttämällä lapsille tummaa leipää juustolla ja kurkulla, tai peräti niitä raivo-eksoottisia (!) lanttupaloja.
Mutta toisaalta, ranskalaiset vieraani ovat aina ihmetelleet miksei tämä terveellistä välipalaa syövä kansa noudata samaa linjaa aterioilla ? Vihanneksia ei juuri näy, ja joka päivä vihersalaattia syövä mieheni on eksyksissä kotimaisessa perunamaailmassa.
Sama pätee ravintoloissa ; kaikki ruuat tuppaavat olemaan rasvaisissa kastikkeissa, kermaa ja voita säästämättä, suolasta tinkimättä.
Jo aivan pikkuvauvoilla on eroja ruokavaloissa : kiinteät aloitetaan Suomessa perunalla tai ehkä porkkanalla, kun taas Ranskassa juurekset eivät ole suosittuja (nitraatti- tms pitoisuutensa takia) ja epelit tutustuvat soseisiin vihreitten papujen tai kesäkurpitsan merkeissä.
Tämän tiimoilla oli mielenkiintoista poimia kummastakin kulttuurista vauvoilleni omaan makuuni sopivat käytännöt : vihreitä vihannessoseita ranskalaisittain, mutta suomalaisittain vältin kiiviä ja hunajaa tai mansikkaa ihan pienille. Sinihomejuustoa sen sijaan molemmat ovat syöneet alle vuoden ikäisestä, ja pikkuisen tuliset curry-kanankoivetkin menivät - puhumattakaan suuresta herkusta nêm eli friteeratut kevätrullat nuoc mam -marinadilla. Poikien serkkutyttö jopa juo sitä dippikupista sinällään !
©Wikipedia
Ci-dessous un de mes articles (EDIT : article finalement traduit !) a suscité une discussion très animée autour des goûters français : pain au chocolat, biscuits, sirops et jus bourrés de sucre scandalisent les Finlandais qui donnent à leurs bambins plutôt du pain avec fromage et concombre, des yaourts voire - furieusement exotique - un morceau de rutabaga alias chou-navet à croquer. En-cas souvent pratiqué également à l'école, au plus grand étonnement des étrangers.
En même temps, ce peuple si politiquement correct pour le goûter change de cap pour les repas - quand il y en a, le grignotage devenant un fléau national. Au menu pas ou peu de légumes ; mon mari qui affectionne la salade verte à chaque repas se sent perdu dans cette jungle à base de patates. Même topo aux restaurants, les plats étant le plus souvent accompagnés de sauces épaisses riches en crème, beurre et sel.
Dès tout petit les différences donnent le ton : contrairement aux purées de haricots verts ou de courgette en France, les petits Finlandais commencent leur diversification par les pommes de terres et les carottes (il me semble que cette dernière est déconseillée pour sa teneur en nitrate ?).
A la lumière de ceci, il était d'autant plus intéressant de pouvoir piocher dans les deux cultures pour nourrir mes deux bébés : purées vertes mais pas de kiwi, ni miel ou fraise trop jeune, réputés allergènes et bannis en Finlande. Par contre, le bleu en général et le Saint-Agur en particulier figure parmi les préférés des garçons, découvert bien avant leur un an - tout comme les pilons de poulet au curry, sans parler des nêms et le nuoc-mâm que la petite cousine affectionne au point de le boire !
J'ai découvert qu'un entrepreneur finlandais venait de lancer les chips au seigle, aux parfums ail, salami et fromage. Pourquoi diable n'y avoir pas pensé plus tôt, dans un pays où le pain blanc est un péché et la diversité des pains spéciaux épate toujours alors qu'il n'y a pas de boulangeries. Un paradoxe pour un Parisien habitué à ses boulangeries tous les dix mètres - en alternance avec les pharmacies...
Suomalaiseen ruokakulttuuriin ei ole ennenvanhaan varsinkaan kuuluneet muut kasvikset kuin juurekset, koska talvella ei ole muuta ollut koskaan saatavilla. Vihersalaatti on suht tuore tuttavuus Suomessa talvikaudella. Vasta "lentokasvisten" ja kasvihuoneiden ansiosta vihreetä on alkanut saada talvellakin. Tyhjästä on ollut hankien keskellä paha nyhjästä muuta kuin perunaa, porkkanaa ja lanttua...
Rédigé par : Edith | 21.05.2007 à 16:11
Juu tiedän, meilläkin perunakellari ja juurekset oli pop, ja sipulit. Eikä siitä ole NIIN kauaa aikaa...
Mutta ennen vanhaan ei myöskään syöty puppua ja valkoista kuidutonta ; tuntuu että ruokavalio kehittyy vain tietyissä asioissa.
En tietenkään puolla lentohedelmiä jne (se KESTÄVÄ kulutus !) mutta voi ainakin kesällä monipuolistaa reippaasti. Ai joo ja se maan suosituin vihannes lenkkimakkara !
Pata kattilaa soimaa ; jos en kuuntelisi järjen ääntä söisin itsekin vain lenkkiä ja perunaa - majoneesillä. Ja jädeä päälle ; radiossa aamulla taas mainittiin suomalaisten olevan Euroopan suurimpia jäätelönkuluttajia.
Rédigé par : Maurelita Pligaa | 21.05.2007 à 16:24
Yleensä kaikki vihreä maistuu raakana metallille, mutta on rumemman väristä kuin kuparirahat.
Lisäksi Suomessa on, etenkin kesäisin, vaikea löytää eettistä tuoretta ruokaa, jota osatessaan ei tukisi samalla MTK:ta.
Onneksi on Lidl.
Rédigé par : Petja Jäppinen | 21.05.2007 à 19:38
Tanskassa olisi "pitänyt" syöttää 6kk alkaen täysrasvaista maitoa ja ruisleipäpaloja tanskalaisella paksulla, mausteisella maksapateella. Jätin väliin. Poika sai paljon muita herkkuja, ja jo puolivuotiaana joi (snapsilasista!) ja söi monia ruokia (esim banaania ja kurkkua) itse! Sitä jaksettiin ihmetellä. Tokan kanssa tällä Ruotissa kaikki meni ihan rutiinilla - NOT!
Suomalaisethan syövät rasvatonta, suolatonta, sokeritonta... ja terveellistä ruokaa, kumma vaan ettei se heistä (meistä?) näy!
Rédigé par : Eva | 21.05.2007 à 20:45
Oli miten oli. En silti ole edes halukas maistamaan ruissipsejä minkään makuisena. Karmivan kuulostakin... Ihan vaan tuli mieleen, että miksi ihmeessä syödä sipsejä, jos haluaa syödä terveellisesti..? Tai miksi ihmeessä syösä salamin makuisia ruissipsejä, eikö voi laittaa salamia ruisleivän päälle ja syödä sellaisenaan? Jään silmät pyörien pohtimaan asiaa...
Rédigé par : Edith | 21.05.2007 à 20:47
Hei! Hauska blogitus ruokakulttuureista. Oletteko muuten maistaneet bataattisipsejä? Maistoin niitä Englannin lomallamme ja olivat taivaallisen makuisia. Yleensä en välitä suolaisista sipseistä, mutta nämä, AAH, olivat tosi herkullisia. Yritin tänään etsiä niitä Monoprix'stä, mutta tuloksetta - ranskalaiset eivät yllä brittien tasolle sipsien kulutuksessa ja siksi valikoimaakin on varmaan niukemmin. :)
Rédigé par : Soleil | 21.05.2007 à 21:57
Monoprix'stä löytyy jotain turnipsi-sipsejä ja muistaakseni punajuuri semmoisiakin, snack-hyllystä... lounaaksi ?
Täältä puuttuu kaikkein kiperimmin ne salt & vinegar -sipsit, oi jee. Siitä lähtien kuin Marks & Spencer sulki, on iso aukko tarjonnassa.
Rédigé par : Maurelita Pligaa | 21.05.2007 à 22:20
Namskuta nam! Mun pojan perheessä pojan pojalleni syötetään pääasiassa kasvispohjaista ruokaa ja kanaa sekä kalaa. Minunkin on sitten oltava tarkkana kuin porkkana, etten vesitä heidän juttua tarjoamalla jauhelihasoosia tai nakkeja muusilla:)
Rédigé par : Tiuli | 23.05.2007 à 01:11
Hei, nuo ruispalaset vaikuttavat hyvältä! Kerron heti jos niitä tulee vastaan ja pääsen maistamaan!
Keskieuroopan välipalakulttuuri vaikuttaa ihan hullulta, mutta ei kai siinä mitään jos ihmiset on terveitä. Kukin tavallaan ja mitäpä me ollaan muita moittimaan kun omat tavat on yhtä hulluja niiden mielestä. ;)
Rédigé par : piua | 23.05.2007 à 19:15