Journée dégoulinante de pluie et d'énervement / Sateisen raivo päivä
24.08.2007
Il continue à tomber des cordes raides pire qu'en Finlande le 14 juillet.
Après avoir tenté de regagner le métro à pied hier, je renonce à l'idée de me faire arroser par les voitures qui cherchent à tout prix à gagner le concours qui roule le plus vite dans la plus grande flaque et touche le plus de piétons.
Or après le luxe d'un vélo tout neuf de La Rochelle, je roule à nouveau avec son homologue parisien mauve et rouillé que j'ai acquis d'occasion pour 500 francs à l'époque des Grandes Grèves des Transports en 1995.
Ce bolide antique et solennelle ne freine même pas pour la forme par temps pluvieux, et ce détail me revient soudain à l'approche d'un feu rouge. Je file à vive allure pour échapper à la pluie mais j'hésite toutefois à solliciter mes Tiger flambant neufs pour ralentir.
Par magie le feu passe aussitôt au vert (j'anticipe un peu...) et je gratte glorieusement les voitures à l'arrêt en les frôlant avec l'écarteur de sécurité. Victoire éphémère des transports durables (trempés jusqu'à l'os) contre les pollueurs (au sec avec la musique et le chauffage). 1-0.
Arrivée à la station métro les gens me dévisagent comme un ovni. Certes j'ai un look qui vaut le détour : la capuche du kway resserré sur la frange dégoulinante, les clips aux chevilles sur le pantalon trempé et le Mulberry dans un sac plastique en guise de protection.
Après 45min de lecture assidue du numéro spécial de Stratégies (dans sa version papier, très web 1.0) sur les blogs et la question existentielle Peut-on vivre de son blog, je débarque au bureau avec une tenue qui commence enfin à sécher.
Mail dégoûté de Chef de bande pligaa qui vient de se farcir 12km de vélo dans les mêmes conditions et se plaint d'être trempé également. En bonne communicante qui partage son expérience (déformation professionnelle), je réplique en préconisant quelques meilleures pratiques :
1. S'équiper pour le pire en espérant le mieux en partant. Mieux vaut prévenir que guérir... Donc, kway de rigueur dès le starting block.
2. Se munir de chaussures de rechange au bureau (j'en ai trois paires !!!) ; rien de pire que de rester les pieds mouillés.
3. Envisager sérieusement une migration vers Marseille (il pleut même dans le Larzac envisagé lors d'un coup dur météorologique tout récent).
Pour me consoler du sort de ma frange digne d'un épouvantail, je profite d'un rayon de soleil pour filer chez mon coiffeur de prédilection à midi. En un tour de magie, la coloriste fait disparaître mes racines et je sors avec une tête de blond vénitien et un sourire radieux. Quelle thérapie de se sentir bien coiffée !
Le soir en sortant du métro et en enfourchant ma fidèle bicloune sous une pluie battante, je tente tant bien que mal de sauver la coiffure.
Le jardin est plus vert qu'un green de golf anglais. Le premier qui me parle de sécheresse je l'étrangle de mes petites mains trempées.
Sataa kuin aisaa, pahempaa kuin heinäkuun puolivälissä kotimaan lomalla.
Eilen kaatosateen lannistuttamana olin luopunut ajatuksesta fillaroida metrolle ja poikkeuksellisesti kävelin metroasemalle, ohitseni kaahaavien autojen ajaessa sumeilematta jättimäisiin vesilätäköihin. Huitelin kuin heikkopäinen mutta ainoa keino pelastua aimo roiskeilta oli paeta mahdollisimman kauas ajoväylästä. Kiitos vaan.
Edellisestä viisastuneena päätän tänään siis uhmata elementtejä ja nousta uskollisen mutta ruosteisen ajokkini satulaan. Nautittuani koko loman ajan tuliterän pyörän ominaisuuksista La Rochellessa, minulle on käydä kalpaten heti ensimmäisissä punaisissa valoissa. Huristan hurjaa vauhtia säästyäkseni lisäminuuteilta sateessa, kun yht'äkkiä havahdun todellisuuteen : olen vuonna 95 Suurten Metrolakkojen aikana jo käytettynä ostetun härvilän ohjaustangossa, jonka jarruissa ei ole hurraamista kuivalla ilmallakaan... enkä millään olisi raatsisi jarruttaa uusilla Tiger-tennareillanikaan.
Vilkas risteys lähestyy uhkaavasti, ja viiletän koleasti valoissa odottavien autojen ohi hipoen niitä turvaviirilläni. Kuin taikaiskusta valo onkin jo (melkein) vihreä ja päihitän saastuttavat autot. Matsi fillarit-autot 1-0 !
Olen surkuhupaisa näky saapuessani metrolle : sadetakin huppu tiukasti litimärän otsatukan päällä, housut kuin uitetulla koiralla ja Mulberry muovipussissa turvassa.
Kolmen vartin päästä vihdoin alan olla suht kuiva - sopivasti töihin saapuessani. Minua on odottamassa viesti mieheltä joka polki 12km töihin samassa jamassa. Saarnaan että pitäisi olla aina vaihtokengät töissä (minulla on niitä kolme paria varalla) ja lohdutan ehdottamalla muuttoa Marseilleen. Ohessa päivän säätieto...
Lounastunnilla lohduttaudun itse kampaajakeikalla : väriteknikko taikoo juurikasvuni sinne missä pippuri kasvaa ja palaan töihin hyvää tuulta uhkuen. Mikään terapia ei voita kampaajaa - paitsi tietenkin kenkäshoppailu !
Illalla tullessani ulos metrosta ja noustessani fillarin selkään yritän suojella kampaustani roikuvalta kaatosateelta parhaani mukaan.
Puutarhamme on vihreämpi kuin englantilainen golf-kenttä. Ensimmäinen joka valittaa kuivuudesta kuristetaan siltä istumalta.
Nan je ne triche pas avec la date mais cet adorable fournisseur n'a pas daigné me rendre la main et je n'ai pu publier le draft que maintenant !! Donc, comme vous le savez certainement il a fait un temps magnifique et ça va fort.
En sumpli päivämäärien kanssa mutta manattu palvelin ei antanut julkistaa juttua kuin vasta nyt. Tiedoksi ei-pariisilaisille, viikonlopun sää oli mahtava ja upean aurinkoinen : la vie est belle !
Rédigé par : Maurelita Pligaa | 26.08.2007 à 22:29
Arvaa, kuka juuri oli kyseisenä torstaina Marseillessa ;)))))))))!!!!!!!! Ja voin vaan todeta, että oli yhtä ihana ja hyvä sää, kuin tuossa säätiedoituksessakin =D-
T.nimim. aurinkolasien rajat kasvoilla ruskeista käsivarsista puhumattakaan
Rédigé par : Edith | 26.08.2007 à 23:01
Voi ällikkä ! En edes hiffannut et olit siellä just tuolloin. Tarkoitus oli ehdottaa muuttoa Larzac'iin mutta vimmattu vie sielläkin satoi...............
=D
Rédigé par : Maurelita Pligaa | 26.08.2007 à 23:15
Laitoin itsekin blogiini muutama päivä sitten Hesarista nappaamani uutisen, jonka mukaan terveydenhuoltohenkilöstö pelkää ranskalaisten kesämasennusta huonojen säiden vuoksi. Kesä on huonoin kuulemma 30 vuoteen ja me täällä tietenkin nyt:-). Me suunniteltiin muuttoa etelään ihan tosissaan, mutta taidetaan nyt kuitenkin jäädä tänne, ihan lasten vuoksi ja pyynnöstä.
Kaunnita ilmoja sinne Pariisiin!
Rédigé par : Susanna | 27.08.2007 à 07:00
Voi Maurelita, niin mielelläni antaisin täältä aurinkoa ja lämpöä ja ottaisin mielelläni vastaan vähän viileämpää ja sadetta - jos se vaan olisi mahdollista. Täällä on kuuma kuin lämpenevässä saunassa..
Olen samaa mieltä siitä, että kampaajalla käynti on ihan parasta, ja sieltä saatua hyvää oloa on vaikea tuhota. Kenkäostoksista saa melkein yhtä hyvät kicksit!
Rédigé par : aino | 27.08.2007 à 07:38
hei Maurelita, olen pitkäaikainen lukijasi vaikken ennen olekaan kommentoinut. Olen aiemmin ihaillut käännöksiäsi, mutta nyt on pakko sanoa että tuo alempi teksti ei ole enää suomea vaan ranskaa "suomeksi"... Ehkä pieni kertaus partisiippirakenteiden ja relatiivilauseiden käytöstä olisi kohdallaan?
Rédigé par : anonyymi | 27.08.2007 à 09:59
Jep Susanna, näinkin juttusi mutta luin sen rss-agregaattorista töissä enkä voinut kommentoida. Mokoma vuodatus on kiellettyjen saittien listalla - miten tietävätkin sen olevan blogipalvelin ?!
Tsemppiä sinne Istanbuliin ; veljeni on lomalla Kreikassa ja peruuttelevat retkiään ja Ateenan matkankin - metsäpalot alkavat olla tosi huolestuttavia.
DROIT DE REPONSE : Ja anonyymille joka ei uskaltanut nmetä itseään : korjasin aikamuodot joissa effectivement luisuin imperfektistä preesensiin ja takaisin - pahoitteluni. Jos "kolea" tai "uhata elementtejä" ärsytti, laitoin ne sinne tahallani sillä minusta on kiva käyttää joskus vivahteikkaita ei-käännöksiä, kuten toisinaan sanasta sanaan -sananparsia joista tulee hulvattomia käännöksiä. Mutta tunnustan että taidan olla auttamattoman pihalla ja niin umpiulkosuomalainen, etten kyllä uudella lukemisellakaan löydä missä mättää. Lauserakenteeni ovat aina olleet proustimaisia ennen kuin ranskaa opiskelinkaan - ja jos katsot ranskalaista tekstiä kyseessä ei laisinkaan ole käännös vaan uudelleen kirjoitettu ja erilainenkin juttu.
Tunnustan että poikkeuksellisesti kirjoitin tämän jutun ensin ranskaksi, kun taas yleensä pakotan itseni harjoittamaan suomea ja sitten vasta ranskaksi. Taitaa arkikieleni viedä voiton. Mes plus plates excuses ; bear with me.
Rédigé par : Maurelita Pligaa | 27.08.2007 à 22:47
P.S. Hihii, tiedoksi hyväntahtoiselle anonyymille tiedän kuka olet, blogeissa kun on semmoisia vaklausjippoja jotka paljastavat liikaakin (ip address) ja joita voi verrata aiempiin kommentteihin... =o)
Halusin vain tarkistaa onko kyseessä todella uskollinen lukija ja asian vahvistuttua haluan alleviivata että minulle voi huoletta laittaa kommentteja ja rakentavaa kritiikkiä nimelläänkin. En pahastu !
En suinkaan kuvittele äidinkieleni olevan mitenkään erinomaista asuttuani yli puolet elämästäni ranskankielisessä maailmassa, ja kovin mielellänikin kuulisin jos ja missä olisi parantamisen varaa. Tämä blogini onkin juuri suomenkielen terapiaani, ja ylläpidän kieltä entistä aktiivisemmin nyt kun ranska sujuu sujuvasti.
Laita spostia jos et halua kommentoida julkisesti ; sans rancune, promis ! piparikuu [tavuviiva] news [miukumauku] yahoo [piste] fr
Rédigé par : Maurelita | 27.08.2007 à 23:07
Siis tah? Taidan olla minakin kielipuoli silla ei minusta tuossa tekstissa mikaan pistanyt silmaan. Ja eihan taa mikaan aidinkielen luokka ole, eihan?
Tuo tyomatka kaatosateessa kuulostaa tutulta, taallakin on ollut perin sateinen kesa eika kuivuudesta tietoakaan.
Rédigé par : Saara | 28.08.2007 à 05:37
Kiitos Saara, valat uutta uskoa minuun... mutta otan kyllä mielelläni korjauksia ja kritiikkiä vastaan - tämä on kielenhuoltoani !
=)
Rédigé par : Maurelita Pligaa | 28.08.2007 à 08:34
Heips!
Kiva, etta olet pistaytynyt lukemassa minunkin blogia... hauskalta nayttaa myos taalla. :)
Mutta ihan asiaakin oli: ajateltiin, etta olisimme lahdossa kaymaan Pariisissa jonain ajankohtana (kun Hollannista suht katevasti viela reissuun paasee). Ehka sina tietaisit jonkin katevan ja hunta-laatu-suhteessa kannattavan majoittumispaikan kaupungista? Vai onko niita? ;)
Rédigé par : Eriikka | 02.09.2007 à 19:56
Heips Eriikka, en ole unohtanut pyyntöäsi muttet laittanut spostiasi kommenttiin...
Yritän kaivaa esiin jonkun tuttujen kokeileman paikan ja laitan sulle kommenttia blogiisi !
Rédigé par : Maurelita Pligaa | 05.09.2007 à 17:33
Eriikka ; tässä tuttu paikka, en itse ole kokeillut mutta hyväksi havaittu ja Opéra-korttelissa hyvällä sijainnilla :
Hôtel Chopin, 46 passage Jouffroy, Puh. +33 1 47 70 58 10, http://www.hotelchopin.fr
Rédigé par : Maurelita Pligaa | 05.09.2007 à 23:39
Luin juttusi vasta nyt kun täällä Helsingissä on sää vaihtunut sateiseksi. Saatoin juuri Onnin kouluun Aapon kanssa sadepisaroiden kimmotessa asfaltilta vielä muutaman millin kohti taivasta. Mutta kuten me kaikki tiedämme, oikea pukeutuminen on kaiken a ja o. Kunnon Rukka-sadetakit ja kumpparit (olemme siirtyneet ruotsalaiseen Tretorn-merkkiin, paitsi minulla on vielä toistaiseksi Kookain saappaat) niin märkä pysyy hienosti loitolla.
Oli kiva kuulla, etten ole ainoa jolla on ne 3 paria vaihtokenkiä työpaikalla. Minusta kun aina tuntui että minua katsotaan pitkään, vaikka työympäristö onkin ranskalainen - vai siitäkö se juuri johtuikin...
Muuten rue Monsieur le Princellä (olen muuten aina ajatellut että se on rue de Petit Prince... tajusin vasta nyt kirjoittaessani kadun nimeä ekaan kertaan) on kuulemma jokin tosi hyvä ja halpa hotelli.Kysäisen tarkemmat tiedot tutulta jonka vakiohotelli se on.
Rédigé par : Heidi Hoo | 17.09.2007 à 09:46
C'est encore moi!
Jäin miettimään pitäisikö esim. ohikaahaava kirjoittaa yhteen ja taidan tulla siihen lopputulokseen että pitää. Oli jokin toinenkin, mutta ne relatiivilauseet eivät kyllä minua mitenkään haitanneet. Mieleeni palasi vuosi 1998 kun olin palaamassa Suomeen. Nanan avustuksella kirjoittaessani työnhakukirjettä olisiko ollut Mekkiin (Ranskan kulttuurikeskukseenhan kirjoitin tietenkin ranskaksi, onneksi myös työhaastattelu oli ranskaksi niin kukaan ei huomannut heikentynyttä kielitaitoani) toistin mielessä koko ajan sanoja "töks töks töks..." kun suomen kieli tuntui niin tökkivältä ihanan ranskan kielen rinnalla. En ehkä yllä ihan Proustin tasolle, mutta kuinka ihanaa onkaan ilmaista itseään juuri niin kuin siltä tuntuu ilman liikaa kaavamaisuutta, n'est-ce pas?
Rédigé par : Heidi Hoo | 17.09.2007 à 10:01
No hei Heidi Hoo ! Kiva kun kahlailet postauksissani.
Tietenkin ohikaahaava olisi pitänyt olla yhdessä ; korjaan oitis. Äikänmaikkani sääntö kysyi voiko sanojen väliin laittaa sanan "hyvä" ja eihän tuohon voi. Olisi pitänyt laittaa ohitseni kaahaava...
Olenkin usein ihaillut miten olet "palautunut" suomenkieliseen miljööseen noin sujuvasti ; itse jo ansioluettelon tekokin tuottaa migreeniä.
Ja ranskassakin on omat kankeutensa, ne loppukaneetit ja kiemuraiset lauserakenteet. Myönnän oman heikkouteni olevan semmoiset proustimaiset kolmen kilometrin lauseet, mutta niitä harrastin jo lukiossa ainekirjoituksissa !
;-)
Rédigé par : Maurelita Pligaa | 18.09.2007 à 00:18