Suomi-koulun joulujuhlissa luimme kahden suomalaisäidin voimin vanhoista joulu-uskomuksista ja taioista, kiehtovia ja huvittaviakin perinteitä ja osuvia sananlaskuja.

Kiitokset Edith kun pengoit ne esiin, ja vastapainona mystiselle tunnelmalle on kuvituksena pariisilaistavaratalojen jouluikkoinoitten taikavoimaa - ja alla karvalakkipotretti Suomen talvesta...

"Jouluolkien tupaan kantaminen oli merkki joulunvieton alkamisesta. Ennen olkien levittämistä lattialle isännän tehtävänä oli heittää sylillinen olkia korkealle kattoon. Seuraavan vuoden sadon onnistuminen nimittäin määräytyi sen mukaan, kuinka paljon olkia jäi kiinni orsille ja kattoon. Olkien levitykseen oli omat sääntönsä. Isännän tuli levittää ne tuvan lattialle peränurkasta oveen päin, jotta jouluun kuulumattomat asiat saatiin ajettua ovesta ulos."

Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka.

Tulis joulu, että sais yölläkin syödä.

Kuta pienempi olet itse, sitä joulumpi tulee. (Tove Jansson)

Ei sillä niin suurta merkitys, mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä.

Kuusen alla on kummaa puhinaa,
karvaisen kuonon jouluista tuhinaa.
Heilahtaa kuusen katveessa tassu,
kurahtaa vihreän varjossa massu.
Joulukarhu on asialla,
oksien peitossa kuusen alla.
Karhulla mielessä jouluiset ilot,
pukki ja lahjat ja omenakilot.
Karhun mielessä joulu välkkyy,
kynttilän valo silmissä läikkyy.
Mieli on auvoinen, mieli on avoin,
vietetään joulua jouluisin tavoin.

Elina Karjalainen, Uppiksen jouluruno

   *   *   *

A la fête de Noël de l'Ecole Finlandaise de Paris nous étions deux mamans à lire des anciens dictons et des traditions de Noël finlandaises.

"Dans la tradition paysanne, lorsqu'on rapportait de la paille à l'intérieur de la maison pour Noël, il convenait de commencer en jetant une brassée de pailles au plafond. La réussite de la récolte à venir dépendait de la quantité de paille qui restait accrochée au plafond et aux poutres. Il fallait également éparpiller la paille en commençant par le coin le plus éloigné afin de chasser tout ce qui n'avait pas trait à Noël en dehors de la maison."

Quand c'est Noël, c'est Noël, alors bonne-femme, fais griller un deuxième hareng.

Pourvu que vienne Noël que l'on puisse manger même la nuit.

Plus on est petit, plus il fait Noël. (Tove Jansson, l'auteur des Muumi)

Peu importe ce que l'on mange entre Noël et le Jour de l'An ; ce qui importe c'est ce que l'on mange entre le Jour de l'An et Noël.

En illustrations pleines de contrastes, un peu de magie parisienne avec une vitrine de grands magasins ainsi qu'un portrait avec mon homme en Finlande, en guise de voeux de Noël !