Rosolli * salade de Noël d'antan à la Finlandaise
27.12.2008
Perinteinen rosolli on yksinkertaisuudessaan aito jouluherkku ja kuuluu mielestäni ehdottomasti ateriaan. Wikipedian mukaan rosolli-nimike juontaisi juurensa venäjän sanasta "rossol", tarkoittaen suolalientä, kun taas itse rosolli on venäjäksi "vinegret" joka taas on ranskaksi salaattikastike, "vinaigrette".
Alla oma versioni juuresherkusta, netin avulla paranneltuna. En olisi keksinytkään laittaa mukaan perunaa, mutta suurena perunasalaattifanina ihastuin heti ajatukseen. Sen sijaan meillä ei laiteta mitään omenoita eikä tuorekurkkua, puhumattakaan persiljasta. Pfff.
5 perunaa
5 porkkanaa
5 punajuurta
3 maustekurkkua
1 sipuli
suolaa, pippuria
1dl smetanaa (tai kermaviiliä)
suolaa, pippuria
väriksi punajuurilientä
Kuorimattomat juurekset keitetään kypsiksi, annetaan jäähtyä kunnolla, kuoritaan ja pilkotaan pieniksi kuutioiksi. Ne asetellaan tarjoiluastiaan "riveittäin", yllämainitussa järjestyksessä - kauniitten sävyjen korostamiseksi.
* * *
Voici une recette incontournable dans une table de Noël finlandaise : un assortiment de cuidités avec de superbes couleurs qui allège le menu de Noël à merveille.
Selon le Wikipedia en finnois, l'appellation "rosolli" viendrait du mot russe "rossol", signifiant saumure - alors qu'en russe la salade rosolli se dit "vinegret" (cf "vinaigrette") !
Ci-contre ma version du plat, avec pour la première fois des pommes de terre. En revanche, point de concombre ni de pommes, sans parler du persil.
Recette de la salade de Noël traditionnelle finlandaise "rosolli"
5 pommes de terre
5 carottes
5 betteraves
3 malossols
1 oignon
sel, poivre
1dl crème fraîche (ou fromage blanc)
sel, poivre
soupçon jus de betterave
ail pressé
Cuire séparément les légumes, laisser refroidir complètement, peler et couper en petits dés. Arranger dans un plat par couleur, afin d'obtenir un dégradé et servir avec la sauce colorée au jus de betterave. Effet garanti - mais prévenir qu'il ne s'agit pas d'un yaourt à la fraise !
Hyviä välipäiviä (jotka vissiin Ranskassa ovat työntäyteisemmät kuin meillä, päätellen edellisestä merkinnästäsi).
Olen kotoisin Lounais-Suomesta ja meillä päin "salaatti" oli maalaistaloissa ihan normimättöä viikonloppuisin. Meillä kotona sitä syötiin kyllä muistaakseni vain jouluisin. Luettelemiesi ainesten lisäksi aikuisten salaatissa oli silliä ja lapsille (ja isälleni!) tarjotussa oli lauantaimakkaraa!
Vaaleanpunainen kastike tehtiin sokerilla, suolalla ja etikalla maustetusta kermavaahdosta. (PA oli jutellut kavereittensa kanssa ja hänen lisäkseen monella muullakin oli traumaattisia joulumuistoja herkullisen näköisestä, mutta happamasta vaahdosta!)
Mun äitini aina tuhahteli niille, jotka käyttivät salaattiin etikkapunajuurta. Keitetystä punajuuresta se tuli valmistaa. Åiti ei liioin arvostanut petkeleellä hakattua salaattia (vaikka se oli vissiin kylällä yleisin tapa pieniä juurekset). Äidin mielestä ainekset menivät petkeleellä möhjöksi ja paloista tuli epäsäännöllisen mallisia, päinvastoin kuin hänen veitsellä pienimistään. Äidin hakkaamassa salaatissa olikin pikkuriikkisimmät ja tasamuotoisimmat ikinä näkemäni juurespalaset.
Äidin mallin mukaan minäkin aina keitän juurekset aaton vastaisena yönä, että ne ehtivät kunnolla jäähtyä ennen pilkkomista. Pilkon kerralla koko joulun salaattitarpeet ja pakkaan ne muovirasioihin voipaperin sisään (huom! ikinä milloinkaan en ole lisännyt joukkoon lauantaimakkaraa!). Kerralla sekoitan vain yhden aterian satsin (niin, meillä tosiaan salaatti sekoitetaan, ei jätetä raidoiksi). Koristeeksi teen pari keitetystä kananmunasta väkerrettyä kukkaa.
Rédigé par : Sun äitis | 27.12.2008 à 12:19
Olenpa sitten ihan oikeaoppinen : minäkin silppuan veitsellä, teen keitetyistä punajuurista (tosin lisäten vähän balsamicoa kaverin vinkin mukaan) ja säilytän aineksia jääkaapissa erillisissä purkeissa.
Nyt on viimeiset jouluherkkujen rippeet illalliseksi, aion nauttia yksin dekkaria ahmien, sohvalla kun ei ole miehiä häiritsemässä.
Välipäivissä on puolensa !
Rédigé par : Maurelita | 27.12.2008 à 19:16
Minä nautin jouluna tuon herkun lämpimänä - tosin teen sitä usein muutenkin. Eli samat juurekset ja sipulit vain raakoina ja pilkottuina uuniin vuokaan (ei tietenkään se kurkku :)), mausteet ja pikkutilkka öljyä. Näin paahdettuina tosi hyviä, varsinkin jos on lisätä lautaselle sieni- tai juustokastike. Mmmm... Mukavaa vuodenloppua ja uutta vuotta!
Rédigé par : Tuima | 27.12.2008 à 22:13
Ai niin, löysin tällaisen välipäivätekstin:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/Page/6b35406f-c566-4fcc-a814-0b3a24bce719.aspx
Rédigé par : Tuima | 27.12.2008 à 22:14
Ai miten kiva muunnelma, ja kyllä ne maustekurkutkin voi lämmittää sillä meillä niitä laitetaan pizzaankin !
Oivaltava välipäiväjuttu ; täällä alet alkavat vasta tammikuun toisella viikolla mutta lounastin hyvän ystävän kanssa kaupungilla ja ostin itselleni yhden puuttuneen joululahjan. Tuli hyvä mieli, aurinkoinen päivä kylmästä huolimatta.
Hilpeä huiskutus !
Rédigé par : Maurelita | 27.12.2008 à 22:29
Meidän joulupöydästä oli unohtunut rosolli. Minun pikkusisko oli kovin pettynyt tästä. Itseä ei niin haitannut, kun kaikkea muuta oli yllin kyllin.
Rédigé par : Tiitu | 28.12.2008 à 18:02
Ei rosollia ???! Iiiiiiiiiiik !
Seurasin Tuiman ohjetta tänään ja kinkunjämien seurana lämmitin rosollin ja uskokaa tai älkää se oli maittavaa. Söin haaleana viinietikkakastikkeella, kinkku sai tujua seuraa.
Rédigé par : Maurelita | 28.12.2008 à 23:46