Pariisin kevätaurinko houkuttelee kaupungille, ja eilen juhlimmekin herrasmiesmotoristini syntymäpäivää työkavereiltaan saamalla lahjakortilla. Pakkaus tarjosi illallisen kahdelle ja valitsimme uzbekistanilaisen Samarkand-ravintolan kaupungin vanhassa ydinkeskustassa, Le Marais.

Lammas- ja pinaattipasteijat kurkku-tomaatti-jugurttisalaatilla aloittivat aterian, ja pääruokina oli lammasperunahöystöä, lammasta pilahviriisillä sekä erilaisia haudutettuja pataruokia - makumaailma oli täysin uusi ja kuvittelimme melkein seikkailevamme Tsaarin kuriirin jäljillä... jollei hommassa olisi ollut pientä pakkomarkkinoinnin särösointua. Omistaja piti illan aluksi puheen jossa esitteli ravintolan historiaa ja maataan, mutta alkuihastuksen jälkeen vilkuilimme naapuripöytäläisiä ja tunsimme itsemme hieman turisteiksi. Kaikilla tuntui olevan sama lahjakorttipakkaus, meille suositeltiin omistajan matkatoimistoa ja sitä sun tätä. Harmitti hieman, mutta ruoka oli silti erittäin maittavaa ja pieni sali tupaten täynnä - pöytävaraukset suositeltavia !

Tänään taas sain riemastuttavaa suomalaista lounasseuraa, ja alkujaan maantieteellisistä syistä rohkenimme kokeilemaan Grand Palais -museon tiloissa toimivaa Mini Palais -ravintolaa. Toisin kuin esimerkiksi Louvren sisäpihan Café Marly, upeat kulissit eivät tehneet paikasta prameilevaa, sisustus oli hienostuneen tyylikästä ja terassin näköalat henkeäsalpaavat. Palvelu oli ystävällistä ja ruoka herkullista vaikkei kovin tuhtia. Oli siis pakko syödä jälkiruokaa, mikä paljastui loistavaksi ideaksi : omenasose-crumble vaniljajäätelöllä vei kielen mennessään.

Avec ce beau soleil quasiment estival on a envie de sortir ! Hier nous avons profité d'un coffret cadeau "Saveurs du Monde" pour un dîner à deux ; notre choix s'est porté sur la cuisine ouzbek de Samarkand dans Le Marais.

Les feuilletés aux épinards ou à l'agneau, les salades de tomates concombres avec sauce yaourt, suivies de plats traditionnels à base d'agneau - avec pommes de terre, riz pilaf ou autres garnitures, le tout mijoté dans un univers de goûts dépaysant à souhait.

Une toute petite salle bondée assurait une ambiance chaleureuse, et ô surprise, le patron fait son discours de présentation, parle du restaurant, de son pays... mais aussi des coffrets cadeaux, de son agence de voyage - un petit air de GO, nous nous sommes regardés entre convives, mi figue mi raisin.

Aujourd'hui, une amie finlandaise habitant en Normandie avec qui nous décidons de tester Le Mini Palais, dans le bâtiment du Grand Palais. Contrairement au Café Marly, point de prétentions m'as-tu-vu - juste un cadre magnifique, une déco sophistiquée sans en faire trop, et le clou de l'attraction, une terrasse avec une vue imparable.

Le service était fort agréable, les plats délicieux quoique pas très copieux - mais du moins cela nous aura permis de déguster les desserts !