Une question existentielle se pose sur Facebook à partir d'un certain nombre d'amis ; cette interrogation s'étend jusqu'à la notion d'amitié et le décalage entre la vraie vie et l'amitié en ligne. Combien d'amis peut-on avoir ? Une personne avec plus de mille amis est-elle crédible ? A partir de quand s'agit-il des fans et non d'amis ?

Les différences culturelles entre le vieux continent et le berceau de Facebook se font ressentir ici, et un joyeux mélange de connaissances défile en marge de notre profil : des camarades de classes que l'on a failli ne pas reconnaître, des anciens collègues à qui on veut se la jouer, des personnes dont on suit le blog ou les tweets mais on ne sait plus très bien qui écrit quoi déjà... et les amis anti-Facebook qui se demandent pourquoi on s'agite tant en ligne.

D'après les scientifiques et le fameux nombre de Dunbar, il ne serait pas possible de maintenir une relation sociale stable avec plus de 150 personnes - j'en ai plus de quatre cents. Superflu ? Pas pour moi car ces individus font partie de mon histoire : ils commentent mon blog, nourrissent mes ambitions avec leurs idées, ont suivi leur scolarité avec moi en Finlande, partagent mes goûts musicaux - des personnes avec qui j'ai plaisir à échanger malgré la distance géographique.

C'est là qu'entrent en scène les filtres : il est possible de contrôler qui voit quoi, des statuts aux photos, à condition de penser à chaque occurrence de sélectionner le public ciblé - par liste ou par individu, en adaptant le contenu selon profils. Mieux vaut mettre par défaut la configuration la plus fréquente car il n'est pas possible de changer les filtres sur un mobile. NB : Gardez à l'esprit qu'une faille persiste dans les albums photo de Facebook : un album protégé reste accessible à partir du profil d'un ami qui l'aurait commenté.

Finalement, je suis fière d'avoir plus d'amis que de fans ; je serais donc plus populaire que mon blog ! Côté fanpage je garde un ton plus sobre, parle de web 2.0 et de Knowledge Management mais aussi de shopping durable, d'éducation sur l'axe Finlande-Paris et des autres sujets déjà dans le blog ; entre amis on bavarde humeur et rock, météo et mode, enfants et écolo - toutes les choses futiles qui pimentent une vie.

Devenez fan : la page officielle de Maurelita.com sur Facebook !

     *     *     *

Facebook-tuttavuuksien luvun kasvaessa herää oleellinen kysymys ; mitä eroa on IRL-ystävyydellä ja virtuaalikavereilla ? Kuinka monta kaveria on mahdollista, onko tuhat ystävää enää lainkaan katu-uskottavaa ? Missä menee raja ystävien ja fanien välillä ?

Kulttuurierot kukoistavat vanhan mantereen ja naamakirjan syntysijojen välillä, ja uskomaton tuttavuuksien kirjo komeilee Facebook-profiilin sivupalkissa. Luokkatovereita joita oli hankaluuksia tunnistaa, entisiä työkavereita joille kerskailla, blogiystäviä ja twiittikamuja joiden nikit ovat sulassa sekasotkussa... ja ne perinteiset kaverit jotka ihmettelevät mitä vouhotamme netissä.

Tieteellisen tutkimuksen mukaan - se kuuluisa Dunbarin luku - ihminen voi hahmottaa korkeintaan 150 sosiaalista suhdetta, mutta minulla on yli neljäsataa feissarikaveria. Mutta kaikilla on osansa tarinassani : blogini lukijat, eri työverkostojen tutut, kotimaan ystävät ja sukulaiset - ihmiset joiden kanssa voi vaihdella arkipäiväisiä kuulumisia ja jonninjoutavia uutisia, maantieteellisestä kaukaisuudesta huolimatta.

Tässä astuvat näyttämölle suodattimet : on mahdollista rajata kuka näkee mitäkin, listoittain tai henkilöittäin, statuksista valokuviin - kunhan muistaa säätää kohdeyleisön. Oletusarvoihin on hyvä asettaa yleisimmin käytetyt asetukset, sillä mobiilisti niitä ei voi muuttaa. Muistakaa myös että Facebookissa kuva-albumien suojauksessa on valtava porsaanreikä ; suljettuihinkin kuva-albumeihin pääsee kuka tahansa kavereitten kommenttien kautta...

Olen sittenkin ylpeä niin monista ystävistäni joita on kaksi kertaa enemmän kuin faneja. Olenko siis suositumpi kuin blogini ?! Tuoreella fanisivulla ylläpidän asiallisempaa tunnelmaa, keskustelemme aiheista joita sivuan blogissakin : sosiaalinen media ja jopa tiedonhallinta, kestävä shoppailu ja koulunkäynti akselilla Suomi-Pariisi ; omassa profiilissani on sen sijaan enemmän arkista jutustelua, sää- ja mielialatiedotuksia, lapsia ja rokkia - kaikkia pikantteja yksityiskohtia joista elämä koostuu !