Ural vs Royal Enfield [sidecars]
Pariisin suuri blogimiitti * Rdv de bloggeurs finlandais

Polkupyöräloma * Vacances à vélo

Ile-de-re-beach Les-landes1 Ile-de-re 

Le vélo est devenu furieusement tendance même à Paris !

Je suis particulièrement fière d'avoir acquis ma première bicyclette parisienne il y a plus de dix ans : un vieux Peugeot rouillé (même à l'affiche dans Google Street View !) m'a permis de survivre pendant une grève de transports qui a duré des semaines. J'avais payé l'antivol presque plus cher que le vélo, mais il s'est avéré un excellent investissement.

Panneaux Mais pourquoi le bicloune est-il soudain aussi populaire ?

L'enivrante sensation de liberté quand on double les voitures coincées dans les bouchons suffirait déjà à expliquer pas mal de choses. Las des embouteillages et des problèmes pour se garer, il est appréciable de maîtriser ses déplacements et d'oublier les pannes de métro et autres désagréments d'une métropole. Et pendant qu'on pédale pour sauver la planète, on bouge et on affine sa silhouette - le rêve !

Notre famille ne pourrait imaginer des vacances sans vélos : en Finlande une piste cyclable flambant neuve passe devant la maison et permet de rejoindre un parc naturel avec des eskers (buttes allongées). Nos biclounes locaux ont chauffé le bitume malgré la canicule exceptionnelle de cet été.

L'étape suivante fut La Rochelle ; les premiers à lancer un système de vélo-partage déjà en 1976. Comme il est agréable de flaner dans les petites rues idylliques de la vieille ville, après la circulation parisienne...

Trailing-kids Notre destination préférée sur place est évidemment l'Ile de Ré. Le péage ruineux et la conscience écologique des vacanciers aidant, le réseau de pistes cyclables dans la pinède est pris d'assaut et on arrive même à avoir des embouteillages de vélos ! Et les boutiques de cycles concurrencent les Hollandais avec les systèmes ingénieux pour promener sa progéniture à vélo.

Paris dispose aussi d'un système de partage de vélos, le Vélib, depuis l'été 2007. Jusque-là j'avoue avoir snobé le concept puisque j'étais déjà équipée, mais cet été l'occasion s'est présentée et j'ai pu tester comment vivent la route la moitié des cyclistes parisiens. Un engin solide, presqu'un tracteur avec seulement trois vitesses qui tirent très court : voilà pourquoi les vélibistes que l'on observe ont l'air de machines à coudre.

Le nombre de vélos en ville augmentant constamment, les automobilistes sont enfin obligés de prendre en compte les cyclistes fragiles qui circulent parmi eux - et souvent plus vite qu'eux. En contrepartie, il arrive de voir des bouchons sur les pistes cyclables, des dangers publics débutants, et le comble d'énervement, ne pas trouver un bout de mobilier urbain solide pour s'attacher et être réduit à attendre qu'un autre cycliste finisse de libérer son poteau...

La dernière halte de notre périple estival fut à Vieux Boucau dans les Landes. Outre le paradis de surfeurs, les paysages landais regorgent de pistes cyclables et les boutiques de location de vélos sont aussi fréquentes que les boulangeries... ou les boutiques de surfeurs.

Donc même si la France est à la traîne en matière de cyclisme par rapport aux pays nordiques et les Hollandais, la distance diminue drastiquement !

Yelo Finland Les-landes

Ce billet était à l'origine publié en anglais dans le blog Skimbaco Travel sous le titre de France by bicycle. Lire aussi l'article de Katja sur les tendances vélo !

      *     *     *

except bikesPyöräilystä on tullut uskomattoman trendikästä Pariisissakin.

Olen kovin ylpeä hankittuani ensimmäisen täkäläisen menopelini jo reilut kymmenen vuotta sitten ; käytetty ja ruosteinen lila Peugeot-pyöräni (joka komeilee jopa Google Street View'ssa !) tuli hankittua monta viikkoa kestäneen julkisen liikenteen lakon aikana. Muistan vielä miten lukko maksoi melkein enemmän kuin koko fillari, mutta investointi paljastui kannattavaksi.

Miksi pyöräily on sitten yht'äkkiä niin suosittua ?

Huumaava vauhdin ja vapauden tunne ruuhkassa seisovien autojen ohi kiitäessä on jo yksi hyvä syy. Pariisin ikuisiin ruuhkiin ja parkkeeraamistilan puutteeseen kyllästyneet suurkaupunkilaiset saavat puhtaamman omatunnon, ja on ruhtinaallista voida viitata kintaalla julkisen liikenteen lakkoilulle ja muille jumeille. Ja samalla kun pelastat planeettaa, yleiskuntosi kohenee kuin taikaiskusta - unelmahomma !
 
Meidän perheessämme ei tulisi mieleenkään lomailla ilman fillareita : Suomessa kotipihan edestä kulkee tuliterä kevyen liikenteen tie joka on ihanteellinen lapsillekin, ja tämänkesäisistä helteistä huolimatta sitä tuli käytettyä paikallisilla menopeleillämme.

Ile de Ré Seuraava lomakohteemme oli La Rochelle, joka Ranskassa ensimmäisenä lanseerasi kaupunkipyörät jo vuonna 1976. Pääkaupungin agressiivisen ja saasteisen ympäristön jälkeen on ihanaa vaellella idyllisen kaupungin vanhoilla sokkeloisilla kaduilla.

Suosikkikohteemme on kaupunkia vastapäätä sijaitseva Ile de Ré -saari, jonka kallis tietulli edesauttaa lomailijoita jättämään autot ja kiipeämään satulaan. Saarella on hyvin kattava pyörätieverkosto joka sukkeloi hurmaavissa mäntymetsiköissä ja vihreillä ikkunaluukuilla varustettujen valkoisten talojen keskellä. Paikalliset polkupyöriä vuokraavat liikkeet kilpailevat hollantilaisten kanssa kekseliäisyydessä lasten kärräämisen suhteen - ja joskus pyöräteillä on jopa ruuhkaa.

Pariisissakin on Vélib-kaupunkipyöriä (vélo + liberté = pyörä + vapaus), ensimmäiset tulivat katukuvaan kesällä 2007 mutta tunnustan etten oman pyöräni kanssa alentunut kokeilemaan niitä. Vasta tänä kesänä sattui sopiva tilanne, ja oli avartavaa nähdä miten puolet suurkaupungin pyöräilijöistä kokevat liikenteen. Tukeva kolmivaihteinen kapistus tuntuu aluksi traktorilta painonsa vuoksi, ja ymmärrän nyt miksi "vélibistit" polkevat aina kuin ompelukoneet.

Kaupunkipyörien myötä polkupyöräilijöitten määrä on jatkuvassa nousussa, ja autoilijoitten on vihdoin pakko ottaa huomioon kaduilla etenevät haavoittuvat fillaroijat - usein jopa paljon nopeammin kuin autot. Mutta pyöräkaistoillakin alkaa olla ruuhkaa, ja aloittelevat pyöräilijät ovat vaarallisia kaikkille ja etenkin itselleen. Raivostuttavinta pyöräilybuumissa on sopivien parkkipaikkojen puute : olen jo joutunut etsimään sopivaa tolppaa ja peräti odottanut sellaisen vapautumistakin...

Viimeisin lomakohteemme oli Les Landes -departementissä Biskajanlahdella, hieman Baskimaasta ylöspäin. Surffaajien paratiisin ohella alue on fillaristien luvattu maa : pyörätiet ja pyöräliikkeet ovat yhtä yleisiä kuin leipäkaupat - ja surffiputiikit.

Eli vaikka Ranska onkin paljon jäljessä Hollannista ja Pohjoismaista pyöräilykulttuurin saralla, täällä kiritään rajusti kiinni !

Tämä postaus on alunperin julkaistu englanninkielisenä Skimbaco Travel -blogissa otsikolla France by bicycle. Lue myös Katjan juttu pyörätrendeistä !

Commentaires

Flux Vous pouvez suivre cette conversation en vous abonnant au flux des commentaires de cette note.

L'utilisation des commentaires est désactivée pour cette note.