Prends ton vélo aka I'm an Instagram bike star !

J'étais très surprise et flattée d'être sollicitée pour figurer dans le panel de vélotaffeurs de Prends ton vélo sur Instagram [lien vers mon portrait ici] !

Olin todella imarreltu kun minua pyydettiin mukaan työmatkapyöräiljöitten galleriaan Instagramissa, Prends ton vélo (vapaasti käännettynä "hyppää pyörän selkään") -tilin puitteissa [linkki postaukseen tässä.

Maurelita_velotafeuse

L'article retrace mes débuts sur vélo, mes déclics, quelques conseils et même quelques révélations que je vous laisse découvrir ici !

Voici quand même un teaser :

Découvrir le portrait de Maurelita, c'est rentrer dans un univers, celui de son enfance à vélo, de ses sourires, de ses couleurs, de ses aventures par procuration avec le Club des cinq, de ses conseils dignes d'une influenceuse... un univers peuplé de vélos (...).

On comprend pourquoi Vaude l'a choisie comme ambassadrice. A la lire, on voit d'ailleurs qu'elle prend son rôle très au sérieux et elle a bien raison.

Sympa aussi de sa part de profiter de ce portrait pour mettre en avant une créatrice, qui appréciera le geste, je n'en doute pas.

Bref, embarquez vite pour Maurelita land, vous ne serez pas déçu·es.

 

Pour l'occasion, je fouillé dans mes archives pour en extraire cette photo souvenir avec mon fidèle Nopsa Kombi de cross et le nounours attaché derrière - tous deux jaunes vintage !

Tilaisuuden kunniaksi pengoin arkistoistani alla olevan kuvan, jossa viiletän rakkaalla Nopsa Kombilla nalle mukaan köytettynä pihalla, lapsuuteni vehreässä maalaismaisemassa.

Pia_velo

Artikkelissa on kyse pyöräilyurani alusta, miten hurahdin työmatkapyöräilyyn (vaikka nyt olenkin etätöissä) sekä muutama vinkki - ja paljastuskin. Instagramin käännös on suht ymmärrettävä, mutta ohessa kuvatekstit joita käännös ei kata :


Pyöräilykärpäsen purema

  • Pienenä asuin Suomessa metsän keskellä ja huristelin jo silloin kaikkialle pyörällä.
  • Herrasmiesfillaristini on vannoutunut työmatkapyöräilijä.
  • Jo pitkään olen tasapainoillut työmatkapyöräilyn ja etätyön välimaastossa.
  • Hyötypyöräilyä ostosten ja muunkin liikkumisen merkeissä ; lomalla La Rochellessa ja Suomessa visusti pyörän satulassa.
  • Kyllästyminen metroon, jumitukset, väenpaljous, ihmisten agressiivisuus...
  • Viimeinen naula oli korona, 100% etätöitä - ei enää julkisia !

 

Maagiset numerot

  • 6 pyörää joista Ranskassa koottu sähköavusteinen Eovolt, vanha vintage Motobécane Vitus 21 jonka kunnostimme nelin käsin muutama vuosi sitten.

  • 32 km (yhteensä) etätyömatka Pariisin halki vinottain, silloin harvoin kun enää menen konttorille.

  • 5 kuin Viisikko ; skidinä haaveilin että lähtisin pyörällä telttaretkelle huikeitten eväskorien kanssa jahtaamaan pahiksia taskulampun valossa vanhan linnan käytäville.

 

Kilpavarustelu

Yritän ostaa paikallista ja eettistä kun vain mahdollista.

Talven löytö on kädenlämmittimet ohjaustangossa, sävy sävyyn Eovolt-menokkini kanssa. Ei enää palele sormia talvellakaan !

Suurin ylpeyteni on olla saksalaisen ympäristöystävällisen Vaude-ulkoilutarvikemerkin lähettiläs ; tekninen trenssi, kädenlämmittimiin sopivat urheiluhanskat, shortsihame, sadesuojat polville ja etenkin ohjaustankolaukku johon mahtuu kaikki mahdollinen ja mahdoton sälä.

 

Tunnustuksia

En osaa ajaa pyörällä ilman käsiä enkä korjata puhjennutta rengasta, mutta minullapa onkin salainen ase shortsihameessani - sen pehmustuksen avulla voin ajaa lähes loputtomiin !


Blogiversaire - since 2004

Un fabuleux blogiversaire à maurelita.com créé un soir du 5 novembre pour raconter - en finnois - les aventures de deux petits bouts à la famille éloignée.

Depuis ils ont grandi, le blog est devenu bilingue mais aussi s’est raréfié faute aux réseaux sociaux, et principalement mon Instagram mais aussi mes tweets et - dans une moindre mesure - ma page Fb publique.

Mais l’esprit est là, merci de me lire, où que j’écrive - encore seize ans plus tard.

Je vous adore.

Blogi-16vee

Blogi sai alkunsa eräänä marraskuun iltana ja kertoi kahden vallattoman pligaan seikkailuista suomeksi kotiväelle.

Teinit ovat jo isoja, blogi kaksikielinen ja entistä vaiteliaampi, mutta tunnelma on tallella - kiitos kun luette, missä sitten kirjoitankin (Instagram-kuvieni höysteenä, visertäessäni Twitterissä tai - entistä harvemmin - julkisella Fb-sivullani) ja vielä kuusitoista vuotta myöhemmin.

Olette ihania.


Second hand is the new black

Shopper sans polluer · Eettistä shoppailua

En ce moment chez nous mieux vaut ne pas laisser traîner ses vêtements au salon ni ailleurs car un vent de renouveau souffle dans la maison. Et non, ce n'est pas le fameux Konmari si cher aux Finlandais, mais une toute autre mode.

Vinted-salon

Pour abréger l'histoire, au début il y avait le Blogistan finlandais avec ses classements, tags, abonnements etc ; ensuite Facebook avec ses likes et son audience même trop étendue qui a fini par lasser tout le monde. Maintenant la tendance est au shopping en ligne seconde main avec son côté durable, recyclage et éthique et surtout toute sa dimension sociale : followers, likes, views et un forum où certain·e·s ont l'air de passer leur vie. Ca me rappelle des souvenirs, tiens...

Inscrite à plusieurs sites je n'avais pas tenté de vendre quoique ce soit - puis il y a six mois j'ai essayé, j'ai vendu une paire de chaussures, puis une robe, puis j'ai pris goût au jeu des offres, du pricing juste mais avec une marge de négo, des réponses et échanges où la rapidité est là clé.

Cop-copineEn récompense j'ai décidé de flamber l'argent gagné avec mes ventes sur les sites en question, car à mon sens on peut shopper avec bonne conscience des articles déjà dans le circuit. C'est toujours mieux que d'en acquérir des nouveaux, avec toute la chaîne de production, les transports, les marges des marques etc. L'industrie de la mode étant une des plus polluantes, on pourrait presque dire que je fais ma BA en achetant sur les sites de seconde main. Du green shopping, voilà une idée alléchante, n'est-ce pas ?

A notre époque d'instantanéité c'est toutefois un exercice de patience que de commander en ligne auprès d'un particulier. Entre l'acceptation du vendeur, le délai pour expédier et jusqu'à 5 jours de livraison selon le transporteur choisi, on est loin des achats spontanés en magasin et il faut bien une dizaine de jours pour récupérer l'objet convoité - quand on peut aller le chercher. A noter que je n'ai pas testé la remise en mains propres par manque de trouvailles dans mes quartiers.

Le premier que j'ai testé est Videdressing, principalement dédié aux marques avec une ambiance légèrement chic et blasée. Les prix sont plus élevés, la communauté plus réservée et les temps de réponse aléatoires. J'ai toutefois été rassurée par le côté serieux du site, les descriptions détaillées, les mesures précises et les photos de qualité qu'on retrouve sur le site - on est clairement positionné sur une audience exigeante mais aussi soigneuse. Confidentiel mais efficace.

Ma seconde connaissance fut Vinted, un site plus dynamique qui mène une campagne de publicité agressive depuis quelques semaines et qui gagne en visibilité auprès du grand public. Les prix démarrent à quelques euros avec marques d'entrée de gamme et articles avec petits défauts ou signes d'usure, et les ventes se font très rapidement avec un système d'offres. Un bémol : certaines descriptions sont un peu bâclées, peu d'informations et photos parfois peu pertinentes. Un forum de fashionistas hyperactives permet de demander des conseils pour mieux vendre, pour gagner des likes en échanges de likes et de se faire une idée d'un monde parallèle insoupçonnable de mode d'occasion. Un rythme effréné avec des ventes rapides à condition de bien fixer le prix.

Videdressing-mesure

En arrière pensée - malgré ma bonne conscience de sauveur de planète mode - plane tout de même une interrogation si envoyer et recevoir des colis aux quatre coins de la France est raisonnable. Certes ils ne sont pas acheminés par des vélo-cargos ; peut-être devrais-je suggérer cette méthode en remplacement de Mondial Relay si lent et en voie de disparition en tout cas dans mes quartiers.

MulberryEn dernier, voici mon code invitation pour Vinted pour vous parrainer pour que chacun à son tour puisse shopper sans trop de remords et aussi pour gagner des chèques cadeaux sur le site :

https://www.vinted.fr/invite/maurelita

Pour un parrainage sur Videdressing, faites-moi un coucou dans les commentaires de cet article et j'enverrai une invitation, ils n'ont hélas pas de système de lien perenne.

Donc à très bientôt et j'ai hâte de vous y retrouver ; faites-moi coucou, suivez-moi, likez mes articles et visionnez-en et j'en ferai de même pour augmenter notre visibilité sur le site. Je serai aussi intéressée de connaître vos expériences utilisateurs des sites, qu'est-ce qui vous étonne / surprend / chagrine et si vous avez des bonnes pratiques à partager.

Vive le shopping seconde main !

Vinted-shop

Meillä on tällä hetkellä vaarallista jättää lojumaan vaatteita olohuoneeseen tai muuallekaan. Olen nimittäin koukuttunut uuteen villitykseen ja vaatekaappien sisältö saa kyytiä. Ja ei - en todellakaan konmarita.

Kaiken tämän alussa oli Blogilista ja kommentit, sitten tuli Facebook ja tykkäämiset, mutta sitten kaikki alkoikin rasittaa ja piti keksiä jotain muuta, omempaa. Nyt uusin villitys yhdistää kestävän shoppailun, kierrätyksen ja keskustelupalstan tykkäyksineen - mitä tätä parempaa voisi kuvitella ?

GeoxOlen jo roikkunutkin kirjautuneena muutamalla käytettyjen vaatteitten saitilla, mutta vasta puoli vuotta sitten laitoin muutaman jutun myyntiin. Lupasin itselleni että saisin shoppailla saman tien saitilla tienatut rahat hyvällä omallatunnolla. Käytettyjä vaatteita ostamallahan pelastetaan planeetta, koska muotiteollisuus on se yksi pahimmista saastuttajista. Saanko anteeksi pahat tekoni jos kierrätän ja hankin jo muitten ostamia vaatteita enkä kuormita maapalloa uusilla hankinnoillani ? Houkutteleva ajatus.

Ensimmäinen tuttavuuteni Videdressing on suunnattu lähinnä (luksus)merkkituotteille ja tunnelma on hienostuneen blasé. Hinnat ovat korkeampia, yhteisö hillittyä ja vastauksia saa odotella kun rouvat alentuvat katsomaan oliko joku huhuillut - jos ylipäätään muistavat koko puljun.

Toisella saitilla Vinted meno onkin railakkaampaa : pari viikkoa sitten alkanut agressiivinen mainoskampanjointi on tuonut paljon uusia käyttäjiä, ja tahti vaan tiivistyy entisestään. Merkkejä on laidasta laitaan, luksusta ja parin euron henkkamaukkaa, uusia hintalaput niskassa ja kuluneita, joskus tahrojakin - kaikki käy. Kyselyitä, tarjouksia ja vastatarjouksia satelee ja niihin tulee vastata lähes reaaliajassa jos haluaa mukaan myyntiralliin. Keskustelupalstalla kysellään neuvoja ja pyydetään tykkäyksiä, ja uskomattoman monet heittäytyvät mukaan ja tarjoavat suosiota vastapalveluksen toivossa : 10 views, 3 favs, 1 follow...

Videdressing-salon

Se paljastuikin aika addiktoivaksi leikiksi : bloggaajakonkari koukuttui auttamattomasti houkuttelemaan seuraajia, kalastamaan tykkäyksiä ja huhuilemaan löytämilleen tutuille niin että saitin spämmihaavi blokkasi oitis. Sitten loppui kärsivällisyys ja aika, vaikka yhteisöllisyydestä tuli nostalginen olo ja kaipailin vanhaa kunnon Blogilistaa. Parasta jutussa on tietenkin löytää vanhoja blogikavereita kuten Provencen auringon alla sekä muita tuttuja pärstiön kautta.

Taustalla häämöttää kuitenkin mörkö, joka kysyy onko ihan järkevää sinkoilla käytettyjä vaatteita paketeissa ympäri maita ja mantuja, sillä eihän niitä kuitenkaan tavarapyörällä kärrätä perille. Pitäisiköhän niille ehdottaa...

JonakJa nyt tärkein eli linkit, ensimmäisenä Vinted jossa ymmärtääkseni toimitukset mahdollisia Ranskassa, Belgiassa ja Espanjassa, ohessa promokoodini :

https://www.vinted.fr/invite/maurelita

Ja tietenkin myös Videdressing ; huhuilkaa ao kommenttilootassa niin laitan meilillä kutsun, eivät mokomat anna jakeluun yleistä linkkiä. Toimitukset pelaavat kaikkiin maihin mutta hinnat ovat aika suolaisia.

Odotan innolla näkeväni lisää tuttuja ja tuntemattomia saiteilla ; huhuilkaa ja tykkäilkää, seuratkaa ja kurkkikaa ja teen samat vastapalveluksena. Olisi myös vinkeää kuulla kokemuksianne käytettyjen vaatteitten shoppailusta !

Vinted-couture

(Harrastuksella on myös moninaisia sivuoireita, mm nappien ompelua ja muuta sekalaista vaatehuoltoa...)


Bonne année & Hyvää Uutta Vuotta 2019

2019-happy

Après mes voeux de Noël pleins d'étincelles, je vous souhaite à tous une fabuleuse année 2019 remplie de glamour ainsi que de pensées positives et d'actes écologiques !

Et on clôture l'année avec mes images Instagram les plus populaires de 2018 ci-dessous, avec de la magie en tout genre allant des paysages féeriques enneigés aux chaussures et aux vélos pin-up.

 

*   *   *

Säkenöivän joulutoivotuksen jälkeen häikäisevän upeaa uutta vuotta 2019 täynnä glamuuria sekä positiivisia ajatuksia ja ekologisia tekoja !

Vuoden päätteeksi alla komeilevat tykätyimmät Instagram-kuvani taianomaisine lumimaisemineen ja pin-up -tunnelmineen. Ja muistakaa myös kurkistaa Ulkosuomalaisten joulukalenterikuvat hashtagillä #ulkosuomalaistenjoulukalenteri2018

 

2018-bestnine


Luukku 4 : Pariisin pohjoismaista joulutunnelmaa [Ulkosuomalaisten joulukalenteri] * Ambiance de Noël nordique à Paris

[Pour mes lecteurs francophones, la version française de cette participation à un calendrier de l'avent des Finlandais expatriés est à titre exceptionnel en seconde position, après le finnois]

* Tämä postaus on osa ulkosuomalaisten bloggaajien joulukalenteria. Postauksen lopusta löytyy lista kaikista osallistuvista blogeista, ja käy kurkistamassa myös Instagram tägillä #ulkosuomalaistenjoulukalenteri2018 *

Pariisin_joulu

Niinä vuosina kun emme vietä joulua Suomessa, tulee kutkuttava tarve luoda kotimaista tunnelmaa Pariisin kodissamme koko joulukuun ajan.

Muut pohjoismaat järjestävät joulumyyjäisiä kirkoissaan heti marras-joulukuun vaihteessa, mutta meillä suomalaisillapa onkin ihana Koti-boutique koko vuoden ympäri. Putiikin haltiattarella Sarilla on taianomainen kosketus ja hän myy mm omalla hauskalla otteellaan tehtyjä käsityöläistuotteita : vinkeitä tyynyjä, retrokasseja, pussukoita kuten myös itse säilömiään herkkukurkkuja.

Joulukuun ensimmäisenä lauantaina oli Koti-putiikin perinteinen glögitarjoilu, ja kaupan ovi kävi yhtenään leppoisan rupattelun ohella, suomalaisia ja korttelin asukkaita vilisi tunnelmaa kohottamassa. Olin ehdottanut ranskalaisille työkavereilleni tulla mukaani joulutoriralliin ja oli antoisaa jakaa tyttöjen kesken hitunen Suomea, tuoksuja ja tunnelmaa, glögiä ja heille niin eksoottisen kuuloista suomen kieltäkin.

Koti-boutique-paris

Glögin jälkeen oli tarkoituksena kouluta muutkin blogissani mainostetut pohjoismaiset jouluapajat, mutta jouduimme olosuhteiden pakosta muuttamaan suunnitelmiamme. Pariisin sauhutessa surullisenkuuluisten Keltaisten liivien "Gilets jaunes" ja tilannetta hyödyntävien vandaalien kourissa, emme uskaltautuneet pääkallonpaikalle Champs Elysées'n nurkille Tanskalaiskirkon joulumyyjäisiin lainkaan, vaan kävelimme Ruotsalaiskirkolle jossa iloisesti liehuva sinikeltainen lippu toivotti tulijat tervetulleiksi kotoisan punatiilikirkon julkisivulla.

Eglise-suedoise-paris

Maistelimme jo päivän toista glögiä, hitusen tujumpaa tällä kertaa (uskallanpa väittää että oma glögi-reseptini on lähempäna ruotsalaista versiota) ja pääsimme hyvään vauhtiin myyntipöytien kimppuun. Joulukoristeita ja tekstiilejä enemmän meitä kaikkia kiinnosti ruokapuoli, ja mukaan tarttuikin piparipurnukoita, lasimestarinsilliä, ruisleipää sekä tietenkin iso lastillinen salmiakkia - jopa kotoisia Fazer-tuotteita. Oli hupaisaa tutkia mitä kaikkea tuttua naapurimaan tuotteista löytyy ja herätellä henkiin muutama sana ruosteista toista kotimaista.

Mutta jouluntuoksuinen leppoisa lauantai sai mustanpuhuvan vireen kun kadulle palattuamme kuului entistä kumeampia pamahduksia, sireenien ulvontaa ja paksu musta savu Riemukaaren suunnalla värjäsi sateisen synkän taivaanrannan entistä uhkaavammaksi. Keltaisia liivejä näkyi joka puolella, ja agressiivisuus oli käsinkosketeltavaa. Turvallisuussyistä kaikki läheiset metroasemat oli suljettu ja talsimme sateessa monta kilometriä löytääksemme vihdoin avoimen aseman. Harmitti etten ollut liikenteessä polkupyörällä pitkän ja sateisen matkan takia, mutta tunnustan että minua myös arvelutti polkea mielenosoitusten läpi.

Gilets-jaunes-challenges

Mutta vasta kotona uutisia katsoessa paljastui miten tuhoisaa jälkeä oli tehty ja miten rauhanomaisesti alkanut mielenosoitus houkutteli mukaansa ääriliikkeiden aktivisteja, vandaaleja ja osa mielenosoittajistakin lähti mukaan kylvämään tuhoa. Uutisissa kaupunki oli kuin sissisodassa, monissa kortteleissa kauppoja ja liiketiloja romutettiin, autoja ja asuinrakennuksia poltettiin, palomiehien ja mellakkapoliisien kimppuun käytiin, tuntemattoman sotilaan hauta ja Riemukaari vandalisoitiin... Onneksi suurin osa kaupungista oli kuitenkin kaukana levottomuuksista ja korttelit jatkoivat normaalia elämäänsä autuaan tietämättöminä.

Ensi lauantaina kannattaa siis visusti välttää kaupungilla tietyissä kortteleissa liikkumista, sillä Keltaiset liivit uhkaavat jatkaa protestointiaan. Voin kuvitella miten huolestuttavalta ja sekavalta tilanne näyttää varmaankin ulkomailta nähtynä, mutta paikalliset osaavat nyt välttää Riemukaaren ja Oopperan tienoita sekä République-Bastille -akselia jotka ovat tunnetusti ruudinarkoja ja symbolisia kortteleita.

Näissä puitteissa rauhallisen joulun toivottaminen saa aivan uuden ulottuvuuden, ja jätänkin teidät hyvään seuraan blogikavereitteni kanssa Ulkosuomalaisten joulukalenterin merkeissä. Alla kaikki linkit päivä päivältä, Rauhallista Joulunodotusta kaikille täkäläisistä uutisista huolimatta ja kurkistakaa blogien ohella myös Instagramissa #ulkosuomalaistenjoulukalenteri2018 - paljon jo seuraamiani blogeja mutta myös ihania uusia tuttavuuksia :

Luukku 1: Anniinankulma / Italia

Luukku 2: H niin kuin Hausfrau / Saksa

Luukku 3: Viinilaaksonviemää / USA

Luukku 4: Maurelita / Ranska

Luukku 5: Hollanninhippiäinen / Hollanti

Luukku 6: Suomalainen im Allgäu /Saksa

Luukku 7: Alla kaalipuun / Uusi-Seelanti

Luukku 8: Kappelikukkulan kuulumisia / USA

Luukku 9: Viisikymppiä lasissa / Luxemburg

Luukku 10: Viherjuuria / Saksa

Luukku 11: Hollanninsuomalainen/ Hollanti

Luukku 12: Tahdon Asiat / USA

Luukku 13: Matkani tuntemattomaan /Ruotsi

Luukku 14: Melkein tropiikissa / Espanja

Luukku 15: Vihreän saaren emäntä / Irlanti

Luukku 16: Oh,wie nordisch! / Saksa sekä Nordic Days/ Saksa

Luukku 17: The Unknown And Beyond / USA

Luukku 18: One with Alpenglow / Saksa ja Unkari

Luukku 19: Ruovesiblogi / Itävalta ja Unkari

Luukku 20: Wonderworld of Noora / Viro

Luukku 21: Heidin Italia / Italia

Luukku 22: À la Helvetia / Sveitsi

Luukku 23: One glass of milk, please / USA

Luukku 24: Life in English / Australia sekä Konalla / Hawaii,USA

 

image from pligaa.typepad.com

A tous les francophones qui arrivent jusqu'ici après mon récit en finnois, bravo pour votre patience et voici un condensé en langue de Molière de notre périple nordique au pays des Gilets jaunes :

Inspirées par mon billet de blog précédent sur les marchés de Noël nordiques à Paris, avec deux complices qui partagent mon quotidien au bureau nous sommes parties à l'affût d'une ambiance féérique du grand nord, malgré la pluie et les manifestants qui sillonnaient le quartier.

Cap sur la boutique-atelier Koti avec les jolies créations confectionnées par Sari : des sacs et pochettes vintage, des lutins en bois, des produits naturels et même des cornichons fait maison aux épices, à l'ail et au gingembre - tout ça agrementé d'une tasse de boisson chaude traditionnelle "glögi" pour marquer l'ouverture de la saison festive. (A suivre aussi sur Instagram : KotiBoutique)

Ensuite direction l'Eglise suédoise de Paris : sa façade en briques rouges et le drapeau bleu et jaune me donnent un petit pincement au coeur, tellement ça me rappelle la Finlande.

Avec le deuxième vin chaud de la journée à la main, je constate que ma recette de glögi s'approche bien plus de celui des Suédois ! Ca nous donne des ailes pour les emplettes, et au butin on comptabilise du pain de seigle aux airelles, du harang mariné "du vitrier", des bidons de biscuits épicés "pipari" et même une maison de pipari à fabriquer soi-même - sans oublier les incontournables réglisses salées "salmiakki".

Nous avions eu raison de zapper l'Eglise danoise qui se trouve juste derrière les Champs Elysées, car la situation semblait bien tendue et la fumée noire visible au loin au-dessus de l'Arc de Triomphe nous donnait froid dans le dos.

Velo-poteau

En cherchant en vain des stations de métro ouvertes j'eus quelques regrets de ne pas être venue à vélo malgré la pluie et la distance, mais en même temps traverser les foules énervées ne m'enchantait guère.

On ne réalisa que le soir en regardant les informations l'ampleur des dégâts, et la ville semblait être une scène de guerilla et de désolation. Bien plus impressionnant à la télé qu'en réalité, car la plupart des quartiers ont passé la journée normalement sans la moindre idée des événements ailleurs dans la ville. Sans rentrer dans la polémique sur le fond du mouvement, on est forcément triste de voir la tournure que cela prend.

Du coup souhaiter un Noël paisible prend une nouvelle dimension bien plus pertinente, alors je souhaite à tous : Rauhallista Joulua !

Rauhallista-joulua


Blogiversaire 12 ans * blogini täyttää 12 vuotta !

C'était par une sombre nuit d'orage… il y a douze ans ! (le tout premier a vu le jour en 2002 sur Multimania mais il n'en reste plus rien, ça ne compte pas pour 14 ans du coup ?)

Oli synkkä ja myrskyinen yö... kaksitoista vuotta sitten. (eka blogini alkoi jo 2002 mutta sitä ei ole enää linjoilla joten en kai sitten voi sanoakaan 14vee ?)

IMG_2764

Les contenus se raréfient au fil d'apparition d'autres plateformes, en ce moment principalement Twitter et Instagram, mais mon blog reste mon jardin secret ouvert au public, ma référence pour un tas de sujets et adresses - mon extension de mémoire !

Bon anniversaire mon blog et merci aux lecteurs qui s'y aventurent encore... 👑

     *     *     *

Vaikka postaukseni harvenevatkin uusien alustojen myötä - lähinnä Twitter et Instagram juuri nyt - blogini on yhä salainen kaikille avoin puutarhani, hakuluettelo lukuisille asioille ja osoitteille, lisämuistini ! 

Onnea blogilleni ja kiitos lukijoille jotka vielä tänne eksyvät. 🌹


Journée mondiale du blog | kansainvälinen blogipäivä

Quoi de plus approprié pour ranimer mon blog que la journée mondiale du blog ?! Le 31 août, au retour de vacances, frais et dispo pour raconter la suite de mes aventures... avec un bref aperçu des vacances sous forme de challenge pour trouver dans les photos les lieux suivants : Motovun, Pula, Lahti, Rovinj, La Rochelle et Poreč !

     *     *     *

Mikä olisikaan osuvampi päivä herättämään henkiin blogini kuin kansainvälinen blogipäivä ? Elokuun viimeinen on Ranskassa koulujen alkua edeltävä päivä, lomahengessä vielä ja intoa puhkuen jatkan rapoa seikkailuistani.

Ohessa pikainen katsaus kesälomakuvista ja haasteena löytää kuvista seuraavat paikat : Motovun, Pula, Lahti, Rovinj, La Rochelle et Poreč...

ETE16


Dix ans de blog * 10 vuotta bloggaamista

Blogini on tänään 10-vuotias * Mon blog a dix ans aujourd'hui !

Blog-10
Ile aux Cygnes - Hôtel de Ville - Le Grand Palais -

Le Marais - Galeries Lafayette - Tour Eiffel -
Le Louvre - Cours La Reine - Canal Saint Martin

Aivan kuin lapset, se on kasvanut ja muuttunut uskomattoman nopeasti, enkä ole aivan pysynyt mukana vauhdissa. Syysloma on mennyt sekin huikean nopeasti, La Rochellen ja Pariisin välillä. Ensin oman perheen kesken, sitten vanhempieni kanssa ja nyt serkkuni seurassa. Ihania hetkiä, oikea elämä on varastanut virtuaalilta kaiken ajan - kuten sen nykyään pitääkin.

Tässä on parhaat palat Instagram-galleriaani tallennetuista hetkistä, kiitoksena teille blogini lukijoille. Kerran kuussa taitaa olla vakiutunut uudeksi julkaisutahdikseni, somen hivuttautuessa jokapäiväisten huhuilujen mediaksi blogin julkaisukynnys on entistä korkeammalla. Pitäisi olla jotain sanottavaa, kertomisen arvoista... mutta entistä useammin tuntuu ettei se ansaitse blogipostausta. En vanno mitään, koska valtaosa blogeista pursuilee kuuluisia viimeisiä postauksia "lupaan kirjoittaa useammin", mutta sen takaan että tänne tulee kuulumisia epäsäännöllisen säännöllisesti vielä kauan.

En osaisi elää ilman blogiani, sieltä etsin tärkeitä tapahtumia, lunttaan minä vuonna kivitalomme sai punaisen maalin, koska esikoinen aloittikaan Suomi-koulun, miten puutalomme on edennyt... Merci ; on ihanaa jakaa nämä jutut kanssanne !

     *     *     *

Tout comme les enfants, mon blog a grandi et changé à une vitesse incroyable, et j'ai du mal à suivre la cadence. Les vacances ont filé trop vite, d'abord en famille à La Rochelle, puis avec mes parents puis ma cousine à Paris. La vraie vie a volé la vedette au monde virtuel, et je préfère autant.

Voici les meilleurs souvenirs postés en temps réel dans mon Instagram, pour vous remercier d'être des lecteurs fidèles. Un billet par mois semble être ma nouvelle cadence de publication, les réseaux sociaux faisant leur intrusion pour les petits commentaires du quotidien. Le seuil de publication du blog devient plus difficile à franchir, il faudrait avoir quelque chose de digne de publication. Je ne promettrai rien car les blogs regorgent de fameux derniers mots "je posterai plus souvent à partir de maintenant", mais je peux garantir que je continuerai à écrire ici avec une irrégularité régulière.

Je ne pourrai plus vivre sans mon blog, j'y cherche des dates d'événements importants, pour me souvenir quand notre notre maison a été peinte en rouge, en quelle année l'aîné a commencé l'Ecole finlandaise, pour voir l'évolution de notre maison en bois ... Kiitos ; c'est merveilleux de partager tout ceci avec vous !


Arrêtons de liker * lopetetaan liketys

Stop_liking_leave_a_comment Viimeisin villitys somessa on "liketyksen" lopettaminen Facebookissa, ja olen täysillä mukana jujussa !

Kaikki tämä alkoi kun käyttäjät alkoivat kyllästyä tyhjänpäiväisiin mainoksiin uutisvirrassaan, ja asian vahvisti empiirinen tutkimus jossa tykkäämällä kaikesta Facebookissa parin viikon aikana, koko fiidi muuttui silkaksi mainosten kakofoniaksi.

Päinvastainen kokeilu jossa lopetettiin kokonaan Like-namiskan painelu sen sijaan muutti käyttäjäkokemuksen paljon inhimillisemmäksi ja palautti sosiaalisen kanssakäymisen taas arvoonsa.

Kuinka helppoa onkaan vain klikkailla "tykkään" ja jatkaa eteenpäin, sen kummemmin asioita kommentoimatta. Mutta - eikö koko homman idea ollutkin keskustella ja kommentoida ? Peukutus on vienyt hommasta maun, mutta kommentoimalla tulee taas pitkästä aikaa vaihdettua ajatuksia ja kuulumisia.

Tuleeko tästä jotain mieleen ? Ihan kuin blogien alkuaikoina ! Miten ihanaa olikaan saada kommentteja, kuulla lukijoitten mielipiteitä ja näkökantoja. Mihin se kaikki oli hukkunut ?

On aivan vietävän hyvä idea lopettaa peukuttelu tähän paikkaan ja nakutella kommentteja, sanoa jotain, ylistää hienoa kuvaa, heittää adjektiiveja tai kohteliaisuuksia, kertoa mitä tuostakin tulee mieleen - ja jos hyvin tunnetaan niin myös hihitellä hassutteluille nälviä ylilyöntejä.

Oletteko kaikki mukana ? Aloitin jo sunnuntaina, ja naamakirjanpito on ehdottomasti antoisampaa ja innostavampaa kommenteilla höystettynä, ilman typeriä peukkuja. Kuka muu lähtee mukaan ?! =)

     *     *     *

Stop_liking_leave_a_comment3Le dernier cri sur Facebook est d'arrêter de "liker" - et je suis à fond pour cette tendance !

Tout ceci a commencé avec une étude empirique qui prouvait que le fait de liker tout et n'importe quoi sur Facebook a pour résultat de pourrir le flux d'actualité avec des publicités pas pertinentes qui s'affichent à outrance et à tout hasard.

Une expérience contraire où l'on arrêtait de cliquer sur le bouton Like avait au contraire un effet salutaire et rendait l'expérience utilisateur plus humaine avec une dimension sociale comme dans le temps.

Certes il est trop facile de liker à tout va et poursuivre sa navigation sans outre mesure, sans perdre du temps. Mais, le but du jeu n'était-il pas d'échanger et de commenter justement ? Le "j'aime" a fait perdre tout son charme au réseau social, mais comme par miracle avec les commentaires on peut lui redonner un nouvel élan et converser avec son réseau.

Ca ne vous rappelle pas quelque chose ? Comme au début des blogs ! Comme c'était sympa d'avoir des commentaires, d'entendre les retours des lecteurs et les avis du blogistan. Où tout ceci est-il passé ?

A mon avis c'est une rudement bonne idée d'arrêter les Likes sur le champ et se remettre à commenter, à dire quelque chose, à faire des éloges d'une photo, de complimenter une action, de cultiver des adjectifs - et si on se connaît assez bien, aussi de vanner les copains.

Alors qui en est ? J'ai commencé déjà dimanche, et ça a redonné du goût au site ; avec les commentaires on engage une conversation - sans les pouces insipides. Chiche ?!