Helteisen ja kuivan syyskuun ansiosta pihallamme komeileva viikunapuu on antanut huikean sadon tänä vuonna. Lapset antoivat viikunoille lempinimen punainen kiivi, ja herkuttelemme oman puutarhan antimilla niin kauan kuin yletämme poimimaan niitä tikapuilla.
Emme ole erityisiä viikunafaneja, mutta hilloa muistuttava hedelmäliha uppoaa uskomattomasti ja vitamiinikiintiöt täyttyvät huomaamatta.
Le mois de septembre chaud et sec porte ses fruits... en guise d'une récolte de figues sans précédent dans notre jardin !
Les enfants ont renommé ces trésors des kiwis rouges, et nos quotas journaliers en vitamines se remplissent comme par enchantement - tant que nous arrivons à les attraper, perchés sur une échelle.
Oiiih, viikunoita! Minusta jo lapsena kuullosti niin ihanalta kun jossain lukemassani kirjassa pieni tyttö asui viikunapuun ääressä. :)
Viikunataivas olisi oivallinen runokirjan nimi.
Rédigé par : Norppa | 21 octobre 2009 à 19:39
Hih, pieni runotyttö punaisia kiivejä popsimassa... =)
Rédigé par : Maurelita | 21 octobre 2009 à 19:54
Ma ostin viikunoita vuosi kaksi sitten torilta taalta Pariisista ja se oli melko pettymys. Ei ollut oikein makua. Oman puutarhan hedelmissa varmasti enenmman. Pidan kyllakin aivan tosi paljon viikuna-soija -jogurtista. Kuivina ne on aivan ihania karkkeja!
Rédigé par : Susu Paris Chic | 23 octobre 2009 à 18:03
Ai harmi ; meidän on ihan sikamageita vaikkemme ole viikunafaneja. Sun pitää tulla ens syksynä maistelemaan suoraan puusta - nyt ollaan jo syöty ne kaikki ! =P
Rédigé par : Maurelita | 23 octobre 2009 à 22:24
Teethän hilloa viikunoista. Teetpä itse tai ostat valmiina, se vie kielen mennessään hyvän juuston päällä. Tuoreet viikunat vain unelmissa täällä pohjoisessa. Heli, Ruotsi.
Rédigé par : Heli B. | 24 octobre 2009 à 18:24
Ei toki, syödään ne kaikki tuoreina ! Ja Ranskassa niitä ei juuri harrasteta juustojen kanssa, parasta sinällään suoraan puusta. Ja tulkaa meille maistelemaan ensi vuonna... =P
Rédigé par : Maurelita | 31 octobre 2009 à 17:16