[Pour mes lecteurs francophones, la version française de cette participation à un calendrier de l'avent des Finlandais expatriés est à titre exceptionnel en seconde position, après le finnois]

* Tämä postaus on osa ulkosuomalaisten bloggaajien joulukalenteria. Postauksen lopusta löytyy lista kaikista osallistuvista blogeista, ja käy kurkistamassa myös Instagram tägillä #ulkosuomalaistenjoulukalenteri2018 *

Niinä vuosina kun emme vietä joulua Suomessa, tulee kutkuttava tarve luoda kotimaista tunnelmaa Pariisin kodissamme koko joulukuun ajan.

Muut pohjoismaat järjestävät joulumyyjäisiä kirkoissaan heti marras-joulukuun vaihteessa, mutta meillä suomalaisillapa onkin ihana Koti-boutique koko vuoden ympäri. Putiikin haltiattarella Sarilla on taianomainen kosketus ja hän myy mm omalla hauskalla otteellaan tehtyjä käsityöläistuotteita : vinkeitä tyynyjä, retrokasseja, pussukoita kuten myös itse säilömiään herkkukurkkuja.

Joulukuun ensimmäisenä lauantaina oli Koti-putiikin perinteinen glögitarjoilu, ja kaupan ovi kävi yhtenään leppoisan rupattelun ohella, suomalaisia ja korttelin asukkaita vilisi tunnelmaa kohottamassa. Olin ehdottanut ranskalaisille työkavereilleni tulla mukaani joulutoriralliin ja oli antoisaa jakaa tyttöjen kesken hitunen Suomea, tuoksuja ja tunnelmaa, glögiä ja heille niin eksoottisen kuuloista suomen kieltäkin.

Glögin jälkeen oli tarkoituksena kouluta muutkin blogissani mainostetut pohjoismaiset jouluapajat, mutta jouduimme olosuhteiden pakosta muuttamaan suunnitelmiamme. Pariisin sauhutessa surullisenkuuluisten Keltaisten liivien "Gilets jaunes" ja tilannetta hyödyntävien vandaalien kourissa, emme uskaltautuneet pääkallonpaikalle Champs Elysées'n nurkille Tanskalaiskirkon joulumyyjäisiin lainkaan, vaan kävelimme Ruotsalaiskirkolle jossa iloisesti liehuva sinikeltainen lippu toivotti tulijat tervetulleiksi kotoisan punatiilikirkon julkisivulla.

Maistelimme jo päivän toista glögiä, hitusen tujumpaa tällä kertaa (uskallanpa väittää että oma glögi-reseptini on lähempäna ruotsalaista versiota) ja pääsimme hyvään vauhtiin myyntipöytien kimppuun. Joulukoristeita ja tekstiilejä enemmän meitä kaikkia kiinnosti ruokapuoli, ja mukaan tarttuikin piparipurnukoita, lasimestarinsilliä, ruisleipää sekä tietenkin iso lastillinen salmiakkia - jopa kotoisia Fazer-tuotteita. Oli hupaisaa tutkia mitä kaikkea tuttua naapurimaan tuotteista löytyy ja herätellä henkiin muutama sana ruosteista toista kotimaista.

Mutta jouluntuoksuinen leppoisa lauantai sai mustanpuhuvan vireen kun kadulle palattuamme kuului entistä kumeampia pamahduksia, sireenien ulvontaa ja paksu musta savu Riemukaaren suunnalla värjäsi sateisen synkän taivaanrannan entistä uhkaavammaksi. Keltaisia liivejä näkyi joka puolella, ja agressiivisuus oli käsinkosketeltavaa. Turvallisuussyistä kaikki läheiset metroasemat oli suljettu ja talsimme sateessa monta kilometriä löytääksemme vihdoin avoimen aseman. Harmitti etten ollut liikenteessä polkupyörällä pitkän ja sateisen matkan takia, mutta tunnustan että minua myös arvelutti polkea mielenosoitusten läpi.

Mutta vasta kotona uutisia katsoessa paljastui miten tuhoisaa jälkeä oli tehty ja miten rauhanomaisesti alkanut mielenosoitus houkutteli mukaansa ääriliikkeiden aktivisteja, vandaaleja ja osa mielenosoittajistakin lähti mukaan kylvämään tuhoa. Uutisissa kaupunki oli kuin sissisodassa, monissa kortteleissa kauppoja ja liiketiloja romutettiin, autoja ja asuinrakennuksia poltettiin, palomiehien ja mellakkapoliisien kimppuun käytiin, tuntemattoman sotilaan hauta ja Riemukaari vandalisoitiin... Onneksi suurin osa kaupungista oli kuitenkin kaukana levottomuuksista ja korttelit jatkoivat normaalia elämäänsä autuaan tietämättöminä.

Ensi lauantaina kannattaa siis visusti välttää kaupungilla tietyissä kortteleissa liikkumista, sillä Keltaiset liivit uhkaavat jatkaa protestointiaan. Voin kuvitella miten huolestuttavalta ja sekavalta tilanne näyttää varmaankin ulkomailta nähtynä, mutta paikalliset osaavat nyt välttää Riemukaaren ja Oopperan tienoita sekä République-Bastille -akselia jotka ovat tunnetusti ruudinarkoja ja symbolisia kortteleita.

Näissä puitteissa rauhallisen joulun toivottaminen saa aivan uuden ulottuvuuden, ja jätänkin teidät hyvään seuraan blogikavereitteni kanssa Ulkosuomalaisten joulukalenterin merkeissä. Alla kaikki linkit päivä päivältä, Rauhallista Joulunodotusta kaikille täkäläisistä uutisista huolimatta ja kurkistakaa blogien ohella myös Instagramissa #ulkosuomalaistenjoulukalenteri2018 - paljon jo seuraamiani blogeja mutta myös ihania uusia tuttavuuksia :

Luukku 1: Anniinankulma / Italia

Luukku 2: H niin kuin Hausfrau / Saksa

Luukku 3: Viinilaaksonviemää / USA

Luukku 4: Maurelita / Ranska

Luukku 5: Hollanninhippiäinen / Hollanti

Luukku 6: Suomalainen im Allgäu /Saksa

Luukku 7: Alla kaalipuun / Uusi-Seelanti

Luukku 8: Kappelikukkulan kuulumisia / USA

Luukku 9: Viisikymppiä lasissa / Luxemburg

Luukku 10: Viherjuuria / Saksa

Luukku 11: Hollanninsuomalainen/ Hollanti

Luukku 12: Tahdon Asiat / USA

Luukku 13: Matkani tuntemattomaan /Ruotsi

Luukku 14: Melkein tropiikissa / Espanja

Luukku 15: Vihreän saaren emäntä / Irlanti

Luukku 16: Oh,wie nordisch! / Saksa sekä Nordic Days/ Saksa

Luukku 17: The Unknown And Beyond / USA

Luukku 18: One with Alpenglow / Saksa ja Unkari

Luukku 19: Ruovesiblogi / Itävalta ja Unkari

Luukku 20: Wonderworld of Noora / Viro

Luukku 21: Heidin Italia / Italia

Luukku 22: À la Helvetia / Sveitsi

Luukku 23: One glass of milk, please / USA

Luukku 24: Life in English / Australia sekä Konalla / Hawaii,USA

A tous les francophones qui arrivent jusqu'ici après mon récit en finnois, bravo pour votre patience et voici un condensé en langue de Molière de notre périple nordique au pays des Gilets jaunes :

Inspirées par mon billet de blog précédent sur les marchés de Noël nordiques à Paris, avec deux complices qui partagent mon quotidien au bureau nous sommes parties à l'affût d'une ambiance féérique du grand nord, malgré la pluie et les manifestants qui sillonnaient le quartier.

Cap sur la boutique-atelier Koti avec les jolies créations confectionnées par Sari : des sacs et pochettes vintage, des lutins en bois, des produits naturels et même des cornichons fait maison aux épices, à l'ail et au gingembre - tout ça agrementé d'une tasse de boisson chaude traditionnelle "glögi" pour marquer l'ouverture de la saison festive. (A suivre aussi sur Instagram : KotiBoutique)

Ensuite direction l'Eglise suédoise de Paris : sa façade en briques rouges et le drapeau bleu et jaune me donnent un petit pincement au coeur, tellement ça me rappelle la Finlande.

Avec le deuxième vin chaud de la journée à la main, je constate que ma recette de glögi s'approche bien plus de celui des Suédois ! Ca nous donne des ailes pour les emplettes, et au butin on comptabilise du pain de seigle aux airelles, du harang mariné "du vitrier", des bidons de biscuits épicés "pipari" et même une maison de pipari à fabriquer soi-même - sans oublier les incontournables réglisses salées "salmiakki".

Nous avions eu raison de zapper l'Eglise danoise qui se trouve juste derrière les Champs Elysées, car la situation semblait bien tendue et la fumée noire visible au loin au-dessus de l'Arc de Triomphe nous donnait froid dans le dos.

En cherchant en vain des stations de métro ouvertes j'eus quelques regrets de ne pas être venue à vélo malgré la pluie et la distance, mais en même temps traverser les foules énervées ne m'enchantait guère.

On ne réalisa que le soir en regardant les informations l'ampleur des dégâts, et la ville semblait être une scène de guerilla et de désolation. Bien plus impressionnant à la télé qu'en réalité, car la plupart des quartiers ont passé la journée normalement sans la moindre idée des événements ailleurs dans la ville. Sans rentrer dans la polémique sur le fond du mouvement, on est forcément triste de voir la tournure que cela prend.

Du coup souhaiter un Noël paisible prend une nouvelle dimension bien plus pertinente, alors je souhaite à tous : Rauhallista Joulua !