Le dernier cri dans le monde du web 2.0 reste décidément le "lifestreaming" - sorte de micro-blogging ou flux de modifications qui se traduit si mal en français. Un site parle de statuts que l'on met à jour, l'autre demande simplement "que faites-vous en ce moment", un troisième esquivant habilement le terme par une pirouette... et quelques bloggeurs inspirés appellent cela "comment surveiller ses amis".
L'arrivée massive des agrégateurs de flux dans le genre de FriendFeed pose toutefois un problème : où poster quoi et comment compiler le tout sans être étranglé par un serpent qui se mord la queue.
Pour ma part j'ai commencé à gérer mes flux en différentes langues dans divers supports : en finnois sur le fleuron national Jaiku, en anglais dans LinkedIn, un peu de tout ça et français dans Facebook - que je pourrais donc compiler sur FriendFeed et afficher dans mon blog dans un widget.
La valeur d'un tel outil dans le monde de l'entreprise reste à prouver : outre la résistance des utilisateurs par peur de se sentir justement surveillés, arrivera-t-on à motiver des communautés à échanger par ce biais ?
Une suggestion fort intéressante de Oliezekat (au fil de nos commentaires chez Fred Cavazza) était de positionner cela comme un levier de cohésion sociale ; une sorte de brise-glace dans une grosse structure intimidante, facilitant la prise de contact. En fait, je réalise que je pratique ceci déjà dans mon travail et c'est pour cette raison précise que j'y vois autant de valeur ajoutée. Reste à vendre le concept et le faire adopter par les communautés.
Une excellente illustration Social Presence Tools ©Fred Cavazza :
V
iimeisin villitys web kaksi-nollan huimassa maailmassa on ja pysyy "lifestreaming" jota voitaisiin myös kutsua mikrobloggaamiseksi tai päivitysten virraksi ; käännökset tuntuvat aivan yhtä ontuvilta kuin ranskalaisetkin yritelmät.
Tietyillä sivuilla kysellään "mitä teet juuri nyt", toisessa paikassa se käännetään hassusti "tilapäivitykset", kolmannessa asia kierretään ovelasti, ja jotkut puhuvat aiheesta "kaveriseurantana".
Yhä useamman ns agregaattorin ilmaannuttua (esim FriendFeed) tulee kuitenkin pohdittua minne postata mitäkin ja kuinka välttää oman häntänsä puremista syötteiden viidakossa.
Itse olen alkanut soveltaa kieli-per-kanava periaatetta ; Jaiku suomenkielisiä arjen muruja varten, LinkedIn heijastakoon ammattimaisempaa menoa englanniksi, naamakirjanpidossa on vielä haparoivaa kolmikielistä lätinää - ja tämä kaikki kokoelmana FriendFeed-widgetissä ja postattuna blogiiniko ?
Kaikki tämä hakuammunta sovellettuna yritysmaailmaan on vielä lapsenkengissään : idea leimataan helposti vakoiluvälineeksi, ja kuinka motivoida käyttäjät ilmoittamaan missä mennään ja mitä tehdään ? Ranskankielisessä blogissa Fred Cavazza virinnyt mielenkiintoinen keskustelu aiheesta mielsi streaming-jutut tietynlaisiksi jäänmurtajiksi jotka suurissa firmoissa auttavat esimerkiksi ensikontaktin luomista ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta - juuri tätä itse olen käyttänytkin jo vuosia ja siksi lobbaankin koko teknologiaa sisäisille asiakkaillemme.
Tähän lifestiiminkiin liittyy yksi asia, jota minä en parhaimmalla tahdollanikaan tajua:
MIKSI minun pitäisi raportoida elämästäni joka hetki, ja KETÄ kummaa se ylipäätään mahtaisi kiinnostaa?
Tekniikka on tekniikkaa, toimii tai ei toimi, mutta tämän teknisen keksinnön tarpeellisuutta en vielä ole ymmärtänyt.
(Lykkään sen takaraivoni sekaiseen varastoon samaan laatikkoon kuin esim. "digitaalinen kuvakehys".)
Rédigé par : stazzy | 19 juin 2008 à 17:47
No ollaan ihan samaa mieltä digikuvakehyksistä !
Mutta nuo tilapäivitykset ovat minusta hauskoja mutta samalla "sosialisoivia" ; esim töissä voin kertoa muille esittäväni jotain palaverissä = ei instant messaging -heittoja kiitos ; mainostan läppärini olevan out eli ei kannata ihmetellä miksen vastaa viesteihin ; teen etätyötä eli en tule kahville jne.
Toisaalta se että kerron mitä teen voi herättää jonkun samaa aihetta tutkivan työkaverin huomion, ja sen sijaan että kumpikin jatkaisi omin nokkineen, voimme vaihdella mielipiteitä ja vertailla löydöksiämme.
Ja monta muutakin käyttöä tulee mieleen, jos sulla olisi iso firma etkö heti palkkasikin mua sinne järjestämään tommosia ?! =o)
Rédigé par : Maurelita | 20 juin 2008 à 00:55
Moiskis Maurelita!
Minusta on mukava jakaa asioita mutta harkiten. Ja yksi kiva juttu on ollut esimerkiksi muihin ulkosuomalasiin ja expatteihin tutustuminen blogituksen kautta. Siispa, toivotan sulle hyvaa (ulkosuomalais) juhannusta! Tai siis paremminkin pitais sanoa mukavaa Fête de la musique'ta!
Rédigé par : Susu | 20 juin 2008 à 16:31
Hulppeaa "faites de la zik" -juhannusta sullekin. =D
Mennään Villetteen piknikille lastenkemujen merkeissä ja varmaan on rokkaavampaakin menoa...
Pourvu qu'il ne pleuve pas !
Rédigé par : Maurelita | 20 juin 2008 à 16:56