Lunta Pariisissa * Neige à Paris
Uutisia ja haasteita / Des news...

Suomalainen koulu vs école française

Cartable Ranskan tv-kanava M6 näytti eilen Zone Interdite (suomeksi "kielletty alue") -ohjelmassaan dokumentin koululaitoksesta, ja yksi aiheista oli Suomen koululaitos jota mainostettiin maailman parhaana. (EDIT : dokkarissa Helsingin Ranskalais-suomalainen koulu sekä SYK).

Suomen koululaitoksen erinomaisuudesta on vouhkattu jo monta vuotta PISA-tulosten ansiosta, ja olen kuullut että sikäläiset opinahjot ovat saaneet tiedosteluja ja vierailupyyntöjä kyllästymiseen asti. Olen hurjan ylpeä saamastamme maineesta ; vaikka oma kokemukseni on viime vuosisadalta (!) ja koululaitos kehittynyt paljonkin siitä, se oli jo silloin mielestäni varsin kannustava.

Ihmettelin kuitenkin tutun ulkosuomalaisen kanssa eikö lukiossa nykyään muka ole lainkaan läksyjä ? (EDIT : kommentoijat korjasivat että läksyjä todella on väitteestä huolimatta, mutta ehtivätkö haastatellut tekemään ne jo tunneilla ?). Koulupäivät sekä vuotuinen tuntimäärä ovat huomattavasti kevyemmät kotimaassa, mutta tuntuu etten ole juuri enää kärryillä uusista opiskelumetodeista. Ohjelmaan ja muihinkin lähteisiin perustuen onnistuneen koululaitoksen saloihin kuuluisivat mm seuraavat :
  • Ymmärtäminen oppimista tärkeämpää
  • Itseluottamuksen pönkittäminen ; virheet eivät ole vakavia
  • Numeroarvosteluilla osoitetaan mitä oppilas on oppinut ; ei hänen virheitään
  • Ketään ei pakoteta vaan ohjataan
  • Opettajia kunnioitetaan ja rehtoreilla on enemmän päätösvaltaa kuin Ranskassa
Taannoin ranskalaisen Elle-lehden artikkeli sai kirpeitä kommentteja suomalaisilta opettajilta, sekä koulujen valinnassa että yleisvaikutelmien suhteen. Esitellään tietenkin edustuskelpoisimpia kouluja, eivät oppilaat riehu käytävillä kun on ulkomaalaisia toimittajia talo täynnä - mikä on aivan normaalia vieraskoreutta ! Olen silti vakuuttunut että suomalainen malli toimii, ja joku kuvailikin sitä yksinkertaisesti ranskalaisen koulumallin täydeksi vastakohdaksi.

Ranskan koululaitosta jarruttaa mielestäni vanhan kulttuurivaltion paineet : liian kunnianhimoiset oppisuunnitelmat pakottavat päätähuimaavaan oppimistahtiin, perustiedot ja taidot kuten lukeminen ja kirjoittaminen jäävät kiireessä jalkoihin. Koulupäivät ovat liian pitkiä, vuosittainen tuntimäärä hurja mutta näitä ei kukaan ole korjaamassa. Päinvastoin, äänestäjät eivät katso suopeasti koulupäivien lyhenemistä koska heille alakoulu ajaa myös päivähoitopaikan virkaa.

CouloirTahtoisin kovasti vaikuttaa ja osallistua paikallisen systeemin parantamiseen, ja menin loppuvuodesta kunnan lanseeraamaan "comité pour une école de réussite" (komitea menestyksekkään koulun puolesta). Kuunneltuani tunnin ammattiyhdistysten propagandaa saamatta suunvuoroa, proppuni paloivat ja lähdin pois myrtynein mielin. Eivät antaneet puheenvuoroa "maallikoille" kun koulun johtajilla (kaikki ammattiyhdistyksissä) oli paljon "tärkeää asiaa". Käytännössä koko kokous oli opetusministerin parjausta, suunnittelua seuraavia lakkoja varten ja miten parhaiten olla toteuttamatta uusia direktiivejä. Poliittiset erimielisyydet kuuluvat mielestäni muualle kuin kunnallistason koulukokoukseen : tärkeintä olisi saada paras mahdollinen irti nykyisistä resursseista. Lupaavaa.

   *   *   *
L'émission La Zone Interdite (M6) hier soir s'interrogeait sur ce qui pourrait changer à l'école, avec un documentaire sur l'école finlandaise, citée partout comme l'exemple parfait depuis les fameux résultats PISA. (EDIT : les exemples du documentaire étaient des écoles atypique, dont le Lycée franco-finlandais d'Helsinki et une école privée gratuite de renom, également à Helsinki).

Fière d'avoir suivi ma scolarité en Finlande, je dois avouer que déjà avant sa refonte dans les années 90 je trouvais le système éducatif de chez moi fort encourageant et motivant. Voici ce qu'on peut retenir parmi les secrets de la réussite à la finlandaise :
  • Comprendre est plus important qu'apprendre
  • L'estime de soi ; il n'est pas grave de faire des fautes !
  • Les notes sont pour évaluer ce que l'élève a appris ; pas ce qu'il a raté
  • On ne force personne, on guide tout le monde
  • Les enseignants sont respectés et leur travail reconnu
  • Les proviseurs ont une autonomie plus importante ; la commune est l'employeur et non le ministère
Taches Outre tout cela, les enfants n'ont pas de devoirs, d'après le documentaire même pas au lycée - à confirmer ?! Les journées sont bien plus courtes, le nombre d'heures annuel significativement inférieur et on consolide les bases avec soin, en ne laissant personne de côté.

La France souffre du poids d'une puissance culturelle avec son programme scolaire bien trop ambitieux. A force de tout vouloir faire, le rythme est effréné et la quantité de choses prime au détriment de la qualité. Quelle urgence de vouloir apprendre l'écriture en scripte en moyenne section ? Pourquoi diable vouloir apprendre à lire et à écrire aux enfants de 6 ans en moins de six mois ? Certes la méthode semi-globale semble fort efficace, mais à quel prix : menaces de mauvaises notes hebdomadaires, devoirs en nombre après une journée déjà bien longue, obligation de résultat et stress continu... De surcroît, à force d'aller vite, aucun suivi de la manière dont l'enfant forme les lettres ; aux parents d'inculquer les règles élémentaires de commencer les lettres par le haut et de bien les former.

J'aimerais énormément contribuer à l'amélioration du système français, mais comment ? Ayant déjà participé à un groupe de travail au niveau de la ville qui s'avéra le terrain de jeu privilégié des syndicaliste sans même donner la parole aux "civils", j'avais quitté la salle furieuse d'avoir perdu mon temps à écouter le débat sur comment résister aux reformes du ministre, pour obtenir le soutien du maire pour refuser le service minimum d'accueil, et pour organiser une prochaine grève. La politisation prenait le dessus sur la vraie réflexion, et aucune parole ne fut prononcée pour concrètement améliorer le quotidien de nos enfants dans la configuration actuelle. Un débat à l'image du système éducatif du pays ! Argh.

EDIT - ajout de quelques vidéos sur le sujet :

Commentaires

Flux Vous pouvez suivre cette conversation en vous abonnant au flux des commentaires de cette note.

Iskin meemillä
http://www.uusi.ihmiskunta.org/index.php?option=com_content&task=view&id=1728

Kyllä alaluokillakin on jo läksyjä. Eka ja tokaluokka on tosi helppoja sellaisille, jotka osaavat jo lukea ja kirjoittaa (tosin, uudet kirjaimet ja kauno opetellaan) ja laskea. Sitten kolmannelta alkaa tulemaan paljon enemmän läksyjä, kun mukaan tulee "lukuaineita" ja ensimmäinen vieras kieli.

Tosin, eipä niitten tekemiseen mene kuin puolesta tunnista tuntiin, riippuen lapsesta ja läksymäärästä.

Itse olen ihmetellyt/kritisoinut kieltenopetusta nykyään, siis ala-asteella. Se perustuu ulkoaopetteluun, sanojen ja lauseiden toistamiseen, mutta kielioppia ei opeteta ollenkaan.

Oman lapseni kohdalla ranskalainen systeemi oli katastrooffi. Hän kypsyi niin täysin keskikouluun, että lopetti siihen ja palasi Suomeen ja meni ammattikouluun. Oli silloin jo melkein 18 v, koska tullessamme takaisin Ranskaan hänet laitettiin alemmalle luokalle (tullen sivistymättömistä ulkomaista - ja nyt sanotaan, että suomalainen koulu on parempi ja edellä ranskalaista!) ja sen jälkeen hän vielä kävi viimeisen keskikoululuokan kahdesti saadakseen tarvittavat arvosanat lukioon -turhaan sekin.
Tuntui muuten se reportaasin suomalaiskoulu tutulta, taisi olla tyttäreni entinen, Helsingin ranskalais-suomalainen?!

Ihan vahingossa katsoin myös, kun lapset huusivat : "telkkarissa puhutaan suomea !"
Enhän minäkään nykyisestä lukiosysteemistä tiedä mitään, mutta EI LÄKSYJÄ ? Onkohan noin. Ja epäilen, että esitellyt koulut eivät ihan edusta "keskivertokoulua" (suomalais-ranskalainen koulu, SYK ...) vai ? Ehkä en ihan alusta ohjelmapätkää nähnytkään ... muutta siis kyllä Ranskan koululaitoksella olisi Suomesta aikalailla opittavaa.

Encore une fois, j'apprecie de vivre aux Pays-Bas, rien que pour le systeme scolaire! Pas de stress, les enfants apprennent a leurs rythmes, pas de devoirs.

Encore une fois, je suis totalement d'accord avec toi. Sur ce système stressant pour les enfants. Je n'insiste jamais auprès de mon garçon (en CE1) pour qu'il fasse sa longue liste de devoirs. Sa maîtresse n'est guère valorisante, est souvent énervée, criante, et fortement politisée. Cette politisation systématique est "gonflante" (pour rester poli !) à force. Le service minimum d'accueil, c'est la moindre des choses. Supprimer le samedi matin a été une bonne chose aussi, il ne faudrait pas qu'il "nous" rajoute le mercredi matin maintenant... Je crains encore d'être plus pessimiste que toi quant à la perspective de changements positifs dans l'éducation nationale.

Oma tyttäreni ehti käydä Suomessa 2,5 h koulua ja totesi vaan että Suomessa hän ei saanut koskaan läksyjä.

Ranskalaisesta koulusta en tiedä mitään, paitsi että lasten koulussa ranskan opettajat (muuten Ranskan opetushallituksen valitsemia ja edustavat varmaan parhaimistoa ;-) ovat kuuluisia "opetusmetodeistaan". Eli he seisottavat oppilaita häpeänurkassa, huutavat, ivaavat ja saattavat jopa näpäyttää. Esimerkiksi huonosti tehty palautus saatetaan repiä silpuksi lattialle, jonka sitten oppilas joutuu keräämään. En tiedä - voi olla että lapset värittävät tarinoitaan, mutta tyttäreni itki pari viikkoa sitten,kun ranskan opettaja oli kutsunut häntä apinaksi.

Kyllä Suomessa on omat ongelmansa, mutta väitän ettei tällaista tapahtuisi koskaan Suomessa. Näppituntumalta sanoisin, että Suomessa opettajat ovat pedaogisesti erittäin hyviä, ongelmana ovat Suomessa oppilaat joilla ei ole mitään kuria ja joiden vanhemmat vetäytyvät täysin kasvatusvastuusta. Nämä kultanuppuset sitten vanhempiensa tuella onnistuvat pilaamaan oppimisen ja koulunkäynnin kaikilta.

Anioni juuri korjasikin että myös alaluokilla on läksyjä. Dokkarin koulut olivat todella Helsingin ranskalais-suomalainen ja SYK, eli hieman erityistapauksia... (kuten silloin Ellen artikkelissa oli Ressu ja pari muuta mallikoulua).

Suuri ero on että Ranskassa jopa 6vee ekaluokkalainen (joka Suomessa olisi eskarilainen) saa jo puolisen tuntia läksyjä, ja enemmänkin jos vanhemmat antaisivat tehdä. Alakoulumme johtajan motto onkin järkyttävä "Ulkolukua ajattelemisen sijaan", jota myös paikalliset ovat ihmetelleet. Olemme näemmä osuneet äärimmäisen kangistuneeseen puljuun...

Ranskassa pröystäillään sivistysvaltion maineella, mutta perustat ovat huterot. Vaatisi kai liikaa nöyryyttä myöntää se ja alentaa oppisuunnitelman kunnianhimoisia tavoitteita.

Jame ; todella pöyristyttävää ! Missä tuollaista tapahtuu ? Voitko puhua asiasta johtajan tai kenenkään kanssa ? Nolaaminen ja nöyryyttäminen ovat keskiaikaisia käsitteitä eikä kenenkään täysjärkisen pitäisi toimia noin. Minusta tuossa olisi valituksen aihetta, jopa ylemmälle taholle tai ministeriöön - mikä se pätevä taho sitten sattuukaan olemaan. Moinen tappaa lapsen luontaisen oppimishalun ja innostuksen, se on täysin rikollista mielestäni.

Virginie ; profites-en, quelle chance pour les enfants d'avoir le droit d'être des enfants, de courir à la récré, de jouer, de s'amuser. Ici la psychose commence tôt et les grandes personnes n'y sont pas étrangères à force de répéter "ah le CP, tu vas voir c'est sérieux, on ne rigole plus". Quel scandale, j'attrape tout le monde qui ose tenir de tels propos aux miens !

J'interdis (avec l'aval de la maîtresse !) au mien de passer plus de 30min par jour sur ses devoirs. Il vaut mieux ne faire qu'une partie mais de le faire bien, au lieu d'essayer de tout bachoter et de ne rien retenir au final.

A la mairie, le comité de réflexion pour une école de la réussite s'était transformé en négociation avec le maire pour obtenir son soutien pour ne pas faire le SMA. Je suis contre l'école privée et soutiens farouchement le concept de l'école publique et gratuite et paritaire, mais à la lumière de tout ceci je me demande jusqu'à quand. Par ailleurs le côté furieusement laïc prive les enfants d'une culture générale concernant les réligions qui expliquent les conflits géopolitiques etc... mais ça c'est un autre débat. (Je ne serai jamais à court de sujets...)

Ce que j'approuve dans le discours de Sarkozy c'est de vouloir abolir la domination de la filière S au bac : une hérésie de se spécialiser aussi tôt et de devoir faire des maths juste pour avoir le choix par la suite. En Finlande, seulement deux filières au bac permettent aux élèves de prendre leur temps et de se concentrer sur les concours d'entrée de leur choix. Par ailleurs, il faudrait valoriser les matières plus littéraires et surtout les langues (et pas seulement l'allemand) !

Jep,jep! Tuosta ajattelemisesta ja ymmärtämisestäkin minä paassaan ja julistan ilosanomaa. Viimeksi uusimmassa Ranskan Suomalaisessa! Nolaamalla ja alistamalla kukaan ei opi, päin vastoin tulee hirveet traumat ja kammot oppia. Minulla on yhä hillitön trauma ranskan kieletä kohtaan, kun 8:lla luokalla ranskanopettaja julisti minulle "että vihaa minua ja tulee aina vihaamaan" -niittivyön ja pystyyn tupeeratun tukan vuoksi. Arvaa huvittiko kieltä opiskella. Noh, täällä sitten jostain syystä kummiskin ollaan ja eletään, joten pakko on ollut hieman antaa ranskallekin periksi =D.

Sormet syyhyäisi ja intoa olisi, kuka kutsuisi minut koulutussuunnittelijaksi uudistamaan ranskan koulujärjestelmää! Hep, täällä ollaan valmiina käsi pysystyssä!!!

Kurkkasin tämän kirjoituksen jo aamulla, mutta ei ollut aikaa kommentoida. Nyt olikin mielenkiintoista lukea muiden kommentteja ja se, mitkä dokkarin koulut olivat. Eivät todellakaan mitään normikouluja!

Ei tuo ranskalainen koulusysteemi miltään hienolta kuulosta. Nolaamisessa ei todellakaan ole mitään pedagogisesti hyvää.
Suomalaisessa systeemissä on varmasti ihan oikeasti paljon hyvää. Opettajat ovat pedagogisesti päteviä ja sitä mikä kannustaa oppimaan, millainen kannustus edistää oppimista on varmasti mietitty paljon, kun esimerkiksi pienimmille ei anneta numeroita mistään. Mutta se minkä takia vielä Pisa-tutkimuksessa hyvin menestytään, on varmaan osaksi sen ansioita, että oppilasaines on vielä varsin homogeenista ja suomalainen systeemi on tasapäistävä. Jos joku ekaluokkalainen osaakin jo vaikka lukea ja kirjoittaa kuoluun tullessaan, ei opettajan ole pakko keksiä mitään muuta tekemistä oppilaalle kun systeemistä ei ole tehty sellaista, että se automaattisesti otettaisiin huomioon.

Oma ekaluokkalaiseni käy kyllä ihan tavallista suomalaista koulua, jossa noudatetaan suomalaista normiopetussuunnitelmaa mutta opetus, äidinkieltä lukuunottamatta tapahtuu englanniksi. Läksyjä hänellä on välillä minusta liian paljon. En tiedä johtuuko se siitä, että opettaja ei ole suomalainen ja eri kulttuuritaustansa vuoksi ei ole tottunut siihen, miten vähän suomalaisessa koulussa annettaan läksyjä, vai siitä, että kun koulua käydään vieraalla kielellä, on yksinkertaisesti vain tehtävä työtä enemmän.
(Sinällään opettaja on erittäin pätevä ja kaikin puolin aivan huippuhieno tyyppi sekä lapsista että vanhemmista ja tulee kulttuurista jossa kannustamista ja kehumista arvostetaan.)

Mutta suomalainen tasapäistävä systeemi minua välillä risoo. Tämän päivän äidinkielen läksy pojallani oli harjoitella Bb ja Gg ,kirjaimia. Niitä hän nyhversi harjoituskirjaan. Lisäksi piti yhdistellä tavuuviivoitettuja sanoja ja kuvia. Englanninläksy taas oli taas lukea kokonaisia kappaleita tekstiä ja vastata kirjoittamalla kysymyksiin kokonaisilla lauseilla, joukossa oli varmasti b ja g:täkin. Jos olen oikein ymmärtänyt, lapset ovat tuon tehtäväkirjan saaneet oman lukemis- ja kirjoittamistasonsa mukaan sopivasti haastavaksi. Tätä tapaa opettaa kaipaisin suomalaiseen koulusysteemiin tasapäistämisen rinnalle.

Koulupäivät opettajan johdolla ovat eka- ja tokaluokkalaisilla vielä lyhyitä. Mutta työssäkäyvien lasten päivähän jatkuu iltapäiväkerholla.

Bonjour,

Pourriez-vous m'indiquer l'intitule de l'émission de Zone Interdite à laquelle vous faites référence ?

En vous remerciant.

Cela devait être "Zone interdite - Bac dévalorisé, élèves qui s'ennuient, méthodes dépassées : enquête sur ce qui pourrait changer à l'école", d'après les archives du site. Mais bizarrement la date du 22 février ne colle pas, je dis l'avoir vu la veille et mon billet date du 9 février.

http://www.m6.fr/guide-tv/zone-interdite/bac-devalorise-eleves-qui-s-ennuient-methodes-depassees-enquete-sur-ce-qui-pourrait-changer-a-l-ecole-jsp.html?id=gdp2_960178&archive=true

Merci.

Vous mentionnez "une école privée gratuite de renom, également à Helsinki". Connaîtriez-vous le nom de cette école ?
Je recherche à identifier - si elles existent - des écoles privées gratuites primaires, et le cas échéant des informations sur leur modèle économique.

Il s'agit de SYK, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu. Ci-dessous un lien vers l'article wikipedia en anglais :

http://en.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Suomalainen_Yhteiskoulu

et vers le site de l'école (en anglais) :

http://www.syk.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=99&Itemid=55

Bonne chance pour vos recherches !

L'utilisation des commentaires est désactivée pour cette note.